Rinkkasatiainen ei häpeä
Näillä syyskuun viikoilla pohjoisen magneetti on monelle eteläsuomalaiselle mahdoton vastustaa. Lappiin ja jo Lapista etelään, Koillismaalle ja Kainuuseen, mennään eritoten ruskan perässä. Tanja Perkkiö kertoo millainen hyönteinen on rinkkasatiainen.
Rinkkasatiainen on Lappiin matkustava, jolla on kaikki eväät etelästä ostettuna mukanaan, hän yöpyy teltassa ja häipyy jättämättä vierailupaikkakunnalle euroakaan. Jotkut, vaikuttavassa asemassa olevat lappilaiset, ovat kuvanneet kansallispuistoissa ja Lapin muissa erämaissa retkeileviä rinkkasatiaisiksi. He eivät ilmeisesti halua sellaisia tunturinnurkkiin pyörimään.
Jättävätkö etelän varekset sitten Lapille vain ruskan pakkaseen? Eikö retkeilymatkailu tuota Lapille mitään? Rinkkasatiaisajattelu ja -asenne ottavat pattiin. Tuskin kanariankävijät ovat yhtä uskollisia kuin Lapin-hullut. Samaan tunturiin vaelletaan vuosikymmen toisensa perään. Käydään Tuhon tiellä ja tunnetaan taksikuskit. Pienistä tunturipuroista syntyy suuri Tornionjoki. Ei tarvitse matkailuyrittäjän laittaa pateja markkinointiin, kun satiainen on pöheikössä viikoilla 36-38 yhtä varmasti kuin lehdet kellastuvat vaivaiskoivuista.
Kansallispuistoissa tuskin pidettäisiin yllä hienoja rakenteita, ellei niissä olisi kulkijoita, jotka tallaavat pitkospuita, polttavat tulia ja kulkevat reittimerkintöjen mukaan. Rakenteet työllistävät – ja valtionmaathan ovat kaikkien suomalaisten yhteistä omaisuutta, eivät sen seudun missä sijaitsevat.
Ei tarvitse matkailuyrittäjän laittaa pateja markkinointiin, kun satiainen on pöheikössä viikoilla 36-38 yhtä varmasti kuin lehdet kellastuvat vaivaiskoivuista.
Toki rinkkasatiaisiakin on, pienenpieni osa. Suurin osa on sellainen vain osa-aikaisesti, sen ajan kun on maastossa. Vaikea käyttää rahaa, kun lähin tie on kahdeksan kilometrin päässä. Valtaosa ruskaturisteista käyttää ravintolapalveluja tunturista tullessaan, maksaa onnessaan saunaan pääsystä ja pehmeästä pedistä – hankkii hihamerkin, kuksan ja purkin poronlihaa kotiiin viemisiksi. Kokemuksesta voin sanoa, että satiaisen rinkasta jää helposti satasia vaellusreitin loppupäähän…
Onko Lappi sitten lappilaisten vai peräti lappalaisten? Saman kysymyksen voi heittää ulkomaille matkustavalle, joka menee makaamaan hiekkarannalle, ehkä käy ihmettelemässä kalkkikiviluolaakin.
Lupaan ostaa puukon ensi vuonnakin rinkkasatiaisreissulta. Viime vuonna ostin kaksi, tänä vuonna jouduin tyytymään yhteen. Ajoin myös taksilla, söin ja join ravintolassa. Yhtään ei hävetä.
Tuoreimmat aiheesta: Lahti
Helluntaina heilastellaan ja pojastetaan
Helluntaihin liittyy paljon odotuksia, sillä kevät on kukkeimmillaan ja pyhäpäivänä riittää aikaa. Jos ei heilaa helluntaina, niin myöhemminkin on aikaa, lohduttaa Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistotutkija.
Poliisi: Bussikuskia hakattiin nyrkillä kesken ajon
Päijät-Hämeen poliisi tutkii Lahdessa sattunutta tapausta pahoinpitelynä ja liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Stadt Bern on Lahden perinnepelakuu
Punaisia pelargonioita istutetaan aina kesäisin Lahden kaupungintalon puistoon. Stadt Bern -lajikkeen punainen väri sointuu kaupungin vaakunan väreihin. Kukka kestää myös hyvin sateita.
Drockila nuorten syrjäytymisestä: Emme voi ummistaa silmiämme
Supersiskot-kampanjan nettitukipalvelulle on riittänyt kysyntää. Jatkossa Supersiskot aikovat tehdä paljon muutakin suomalaisten tyttöjen hyväksi, Drockila uskoo.
Etupenkillä istunut kuoli rajussa törmäyksessä valaisinpylvääseen – kuski puhalsi 2,5 promillea
Kärkölässä Päijät-Hämeessä sattui kuolonkolari lauantain vastaisena yönä.
Lahtelaiskoulussa maisteltiin roskakaloja
Roskakaloille etsitään tilaa ruokapöydästä. Hoitokalastuksen seurauksena syntyy kalasaalista joka päätyy useimmiten rehuksi tai kompostiin. Lahden Kärpäsen koulussa oppilaat pääsivät maistelemaan särkeä ja lahnaa.
Myymäläpäällikkö kavalsi liki 200 kännykkää
Suuren kännykkäkaupan oma myymäläpäällikkö varasti liikkeestä rahaa ja kännyköitä Lahdessa. Selitys oli, että "herran pelossa" muissa liikkeissä on vääristelty hävikkilukemia.
Kolmen ällän ylioppilas soittaa ensimmäisenä mamille
Anniina Ala-Seppälä kirjoitti Lahden Lyseosta tänä keväänä kolme ällää ja muutamat E:t päälle. SM-uimari lähtee elokuussa opiskelemaan Yhdysvaltoihin.
Likaviemärin maineessa ollut Porvoonjoki elpyy
Kalalajien kirjo on kasvanut ja esimerkiksi lohikaloja on aiempaa enemmän. Maatalouden ja yhdyskuntien aiheuttamaa kuormitusta pitäisi silti vähentää.
Luhdalla huono alkuvuosi
Vaatteiden kysyntä Suomessa on vähentynyt huomattavasti. Esimerkiksi L-Fashion Groupilla on ollut vaikea alkuvuosi, eikä voimakkaaseen vaatemyynnin kasvuun tänä vuonna uskota.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.
Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.