Rintamamiestalo rakentui sydänmuurin ympärille
Uusien asuntoalueiden asukkaat voivat vain kadehtia vanhojen kaupunginosien vihreyttä. Tuoreilla tonteilla saadaan odotella puiden ja pensaiden kasvua. Rintamamiestalot piiloutuvat vehreyden keskelle.
Runsas 30 vuotta sitten pietarsaarelaisesta Kosken pariskunnasta tuli rintamamiestalon asukkaita. Lapset pääsivät nurmikon poikki mummolan päivähoitoon. Välillä heilui remonttivasara.
-100 000 euron edestä on varmasti vuosien varrella remontoitu. Joka nurkka on tuttu, Tapio Koski sanoo.
Vuosien varrella on ikkunoita, keittiötä ja verhousta uusittu. Takkamuuri pantiin piiloon ja puukiuas lensi ulos. Aika ei riittänyt klapitalkoisiin.
Jyrkkä ei irtolaisille
Koskilla on vielä tallessa vanha talokirja, johon sotien jälkeen kirjattiin kaikki asukkaat. Viranomaisleimat muistuttavat tarkistuksista.
- Kaikilla piti silloin olla asunto eikä irtolaisia saanut olla. Tiedämme että talossa on asunut ainakin 84 henkilöä, parhaimmillaan monta vuokralaista yhtä aikaa, vintissä ja kellarissa, Eija Koski selvittää.
-Kolmikerroksisuus on talossa parasta ja pahinta. Pyykkiä on juoksutettu kellarista keskikerrokseen, vinttiin ja takaisin. Vuorotyövuosina yläkerrassa oli nukkumisrauha. Hellejaksoina on petattu viileään kellariin, Eija Koski kertoo.
Isolle puutarhatontille rakentaja suunnitteli kasvihuonetta. Naapurien mukaan sodan jälkeen joka paikka oli täynnä istutettua ruokaa. Alussa Kosketkin viljelivät. Nyt perunat kärrätään kaupasta.
Radikaalia – talo yhdelle perheelle
Rintamamiestalotyyppi oli radikaali. Talo pystytettiin vain yhdelle perheelle. Ikkunoita oli joka seinällä, vaikka elettiin kaupunkialueella. Sotien jälkeisessä rakennusvaiheessa tarvikkeista oli vielä kova pula.
Kokkolassa rintamamiestaloja on Kiviniityn eteläosassa, Mesilässä, Tullimäellä ja Ykspihlajassa. Tyyppitaloa on paikallisestikin versioitu Kokkolassakin.
Perinteisessä rintamamiestalossa on porstua, kaksi kamaria ja keittiö takkamuurin ympärillä. Yläkerrassa on päätykamarit, sauna on kellarissa tai piharakennuksessa. Kokonaisuus luo rakennuksen hengen. Jos siihen puututaan, ilme kärsii, sanoo arkkitehti.
- Virheitä tehdään paljon . Ikkunoihin naputetaan tyyliin kuulumattomia ristikoita, lisäeristys tuo rakennusajalle epätyypillisiä laudoituksia ja tilanjako muuttuu, huokaisee Kokkolan kaupungin asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen.
-Turhilla ikkunaremonteilla katoaa vaikkapa harvinainen vedetty lasi. Nykyajan mukavuudet ja talon alkuperäinen henki ovat hyvällä suunnittelulla yhdistettävissä, Nissinen vakuuttaa.
Suosikkitalon paluu
Rintamamiestalon tyyppistä asumista elvytetään taas pientalojen suunnittelukilpailuilla.
Lähdemme täältä vasta vanhainkotiin
Tyyppitalon kauniit mittasuhteet ovat kestäneet aikaa. Kauniin laajennuksen suunnittelu on myös haaste.
Kosken pariskunnan olohuoneessa, Pietarsaaressa vauvan sänky odottaa ensimmäistä lastenlasta.
-Emme täällä olisi kymmeniä vuosia asuneet, jos emme olisi viihtyneet. Muualla asuvat lapset tuskin tänne muuttavat, mutta me lähdemme täältä vasta vanhainkotiin.
Tuoreimmat aiheesta: Keski-Pohjanmaa
Kiusalla käynnistetylle keikallekin lähdetään tosissaan
Pelastuslaitos lähtee täydellä höyryllä liikenteeseen varsin usein turhaan. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella jopa neljäsosa hälytyksistä on virheellisiä. Palomiesten hyppyyttäminen on lähes poikkeuksetta tahatonta, mutta mukaan mahtuu myös kiusantekoa.
Meijerityöt jatkuvat Toholammilla
Tiistaiaamuna alkanut lakko Maitokolmion Toholammin meijerillä ei ole toistaiseksi hiljentänyt tuotantolaitoksia. Ammattiliiton mukaan lakossa on nyt kahdeksan työntekijää. Osapuolet kartoittavat valmiuksia neuvotteluihin keskiviikon aikana.
Kova talvi koitui karppien kohtaloksi
Kokkolan karppilampi on tänä keväänä tyhjä. Kalat kuolivat happikatoon poikkeuksellisen kovana talvena. Tilannetta pahensi vielä suojaavan lumipeitteen puute, sillä lammen jäätä käytettiin luisteluun. Rannoilta on kerätty toukokuussa satakunta kuollutta karppia.
Pietarsaaren lukiokiista lähtöruutuun
Vieläkään ei tiedetä, missä suomenkieliset lukiolaiset aloittavat koulunsa syksyllä. Poliitikkojen valta- ja kielitaistelun aiheuttama epävarmuus haittaa koulutyötä. Ratkaisua haetaan torstaina.
Teiden päällystyöt ovat käynnistyneet
Pohjalaismaakuntien alueella tämän kesän aikana saa uuden päällysteen kaikkiaan 260 tiekilometriä Ely-keskus käyttää teiden päällystämiseen 15 miljoonaa euroa. Kesän päällystystyöt keskittyvät Vaasan, Uusikaarlepyyn ja Pietarsaaren sekä Närpiön maanteille.
Hopeapajuille kyytiä Kokkolassa
Hopeapajurivistö harveni Kokkolassa Suntin varressa tiistaina. Kaupunki kaatoi 12 lahovaurioista hopeapajua turvallisuussyistä pyöräteiden reunuksilta. Tilalle istutetaan uudet.
Lucina Hagmanin koulu sittenkin täysin uusiksi
Kokkolan kaupunki palasi Lucina Hagmanin koulun uudistuksessa alkuperäisiin suunnitelmiin. Kaupunginhallitus päätti, että sisäilmaongelmista kärsivän kälviäläiskoulun suunnittelua jatketaan kiireesti nyt siltä pohjalta, että kolme nykyistä rakennusta puretaan.
Antti Leppälä jatkaa Tiikereissä
Lentopallojoukkue Kokkolan Tiikerit on tehnyt neljä uutta sopimusta. Antti Leppälä jatkaa mestarijoukkueessa. Joukkueeseen liittyvät myös Markus Väisänen Saimaa Volleysta, Kasper Vuorinen Muuramesta ja Tomi Mutka Isku Volleysta. Neuvotteluja käydään yhä muutamien kotimaisten ja ulkomaisten pelaajien kanssa.
Maito kiehui yli Toholammin meijerissä
Osa Maitokolmion Toholammin tehtaan henkilökunnasta jäi tiistaina pois töistä. Mielenilmaus on vastalause tehtaan henkilöstöpolitiikalle. Toimitusjohtaja pitää tilannetta laittomana lakkona. Hänellä on myös erilainen näkemys kiistan taustalla olevista pisteytyksistä. MVL:n järjestöpäällikkö Tomi Seppä arvioi tiistaina, että meijeri saattaa pysähtyä ja lakko laajentua keskiviikkona.
Ylivieskan vanhukset hengaavat maitolavalla
Sipilän vanhainkodin asukkaat saivat heille personoidun maitolaiturin. Katoksen alla aiotaan pitää yhteisiä kahvikestejä ja muisteluhetkiä. Lavalle mahtuu ainakin neljä pyörätuolia kerrallaan.
