Satakunnan käräjäoikeus julkisti tiistaina noin 400 sivua aiemmin salassa pidettyä materiaalia.

Materiaaliin sisältyvät muun muassa syytettynä olevan Anneli Auerin kuulustelut ja perheen vanhimpien lasten puhuttelut aukikirjoitettuna.

Tiistaina laajaa huomiota sai hätäkeskuspuhelun nauhoitteen kirjallinen versio. Kirjallisessa muodossakin kaoottiselta vaikuttava hätäkeskuspuhelu kuunnellaan ilmeisesti oikeuskäsittelyn ensimmäisenä päivänä 14. huhtikuuta.

Julkiseksi on tullut myös kaksi psykologian asiantuntijan antamaa lausuntoa, joissa arvioidaan syytetyn käyttäytymistä hätäpuhelun aikana ja kuulustelussa. Molemmissa käyttäytymistä pidetään tilanteeseen nähden erikoisena.

Julki tuli myös jonkin verran tekniseen tutkintaan liittyvää aineistoa.

Ristiriitaiset kertomukset

Anneli Auer piti itseään syyskuussa todennäköisenä tekijänä. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun poliisi oli kertonut teknisestä näytöstä ja siitä, ettei pariskunnan vanhimpien lasten kertomusten mukaan talossa ollut ulkopuolisia surman tapahtuessa.

- Minun ja Jukan välinen riita on todennäköisesti jostain syystä riistäytynyt käsistä ja lopputulos on ollut se, että olen surmannut Jukan. (kuulustelu 30.09.2009)

- Minulla on mielikuva, että keittiössä minulla on ehkä ollut veitsi kädessä. Sitä en muista, että makuuhuoneessa olisin pitänyt veistä kädessäni.

Auerilta kysyttiin syyskuun lopussa kuulustelussa mitä hän ajattelee siitä, että hätäkeskuspuhelun nauhoitteelta kuuluu hänen sanomansa kaksitavuinen sana UO-LE.

- Tämä tuntuu todella pahalta. Mikäli ääni nauhalla on minun sanomaani, olen hyvin todennäköisesti surmannut Jukan. Tämä tuntuu toisaalta uskomattomalta, mutta järkevästi ajatellen sen täytyy olla näin.

Myöhemmin Auer kiisti teon. Lokakuussa häneltä kysyttiin uudelleen mitä hän ajattelee nauhalta kuuluvasta sanasta UO-LE. Auer arvioi tuolloin sanoneensa "ei kai se nyt kuole".

Motiivi ei ole tiedossa

Tutkintamateriaalista ei käy ilmi selkeää mahdollista motiivia teolle. Syyskuussa pidetyssä kuulustelussa Auer kuitenkin arvioi, että sanallinen riita olisi johtanut väkivaltaan. Mitään pitkäaikaisia riitoja pariskunnalla ei syytetyn mukaan ollut.

- Minulla on sellainen muistikuva, että olisin jossain vaiheessa mennyt olohuoneeseen ja yrittänyt ottaa olohuoneen lattialla olleen matkalaukun. Tarkoituksenani on ilmeisesti ollut pakata omat ja lasten vaatteet matkalaukkuun. Tarkoituksenani on ilmeisesti ollut pakata omat ja lasten vaatteet matkalaukkuun ja lähteä lasten kanssa pois. Olen tässä vaiheessa muistaakseni sanonut Jukalle, että haluan erota hänestä.

Tämän jälkeen olisi puhjennut riita, joka olisi karannut käsistä.

Kuulusteluissa Auer on viitannut joihinkin pariskunnan välisiin kiistoihin, jotka koskivat muun muassa ajankäyttöä.

Syytetty ei muista lavastusta

Auer on pitänyt mahdollisena, että hän olisi teon jälkeen laittanut miehensä kengät jalkaan, josta veriset jäljet syntyivät.

Mahdollisena tekovälineenä hän piti kuulusteluissa vasaraa. Tuolloin hän arvioi vasaran ja kenkien kulkeutuneen muuttokuorman mukana hänen uuteen asuntoonsa.

Poliisi kysyi miksi miksi hän olisi yrittänyt peitellä tapahtunutta, jos kyseessä olisi ollut itsepuolustustilanne?

- En osaa sanoa tähän mitään järkevää selitystä. Ilmeisesti olen ollut tapahtumahetkellä niin sekaisin, etten muista tapahtumista yhtään mitään.

Oven lasin rikkomisesta Auerilla ei ollut muistikuvia, mutta hän piti mahdollisena, että se olisi rikkoutunut jonkin esineen heittämisestä.

Tunnistamaton dna oli halossa

Ulvilan surmatutkinnan teknisestä näytöstä tuli melko paljon tietoa, kun poliisi julkisti osan esitutkintamateriaalista viime viikolla.

Nyt julkistetusta aineistosta kuitenkin selviää jutun tutkinnan aikana julkisuudessa paljon esillä ollut tekopaikalta löytynyt tunnistamaton dna-jälki.

Ilmeisesti massatestauksiin johtanut dna-jälki löydettiin asunnossa olleesta verisestä halosta. Asunnosta löydettiin kaksi veristä halkoa, joissa oli uhrin verta.

Toisessa haloissa oli kuitenkin sekoittuneena todennäköisesti kahden eri henkilön dna:ta. Tulos sopii uhrin ja jonkun toisen henkilön, mutta ei kuitenkaan Anneli Auerin dna:n sekoitukseksi. Ulvilan surman tutkinnan aikana otettiin yli 700 henkilön dna-näyte.

Uutena tietona käräjäoikeuden julkistamasta materiaalista selviää myös se, että poliisi kuuli aiempaa tiedettyä useampaa henkilöä rikoksesta epäiltynä.