Jos ruplan pudotus jatkuu saattaa monien tuotteiden vienti loppua kokonaan. Myös Baltian maiden valuutan pelätään romahtavan vuoden kuluessa. Se heikentäisi heti suomalaisten tuotteiden asemaa Baltiassakin.

Ruplan arvosta on sulanut muutamassa kuukaudessa noin kolmekymmentä prosenttia. Venäjän keskuspankki on joutunut devalvoimaan ruplan jo parikymmentä kertaa syksyn ja talven aikana. Se on jo käyttänyt jättimäiset 200 miljardia dollaria eli kolmasosan valuuttavarannostaan ruplan arvon puolustamiseen.

Nyt Venäjän keskuspankki taistelee valuuttamarkkinoilla alamäen pysäyttämiseksi. Perjantaina ruplan arvo liikkui keskuspankin asettaman vaihteluvälin äärirajoilla.

- Markkinoilla on nyt tosi hektinen tilanne. Nyt seurataan tosi suurella mielenkiinnolla miten tässä käy, sanoo Nordean valuuttastrategi Jussi Hahtela.

- Jos heikentyminen joskus pysähtyy, niin nyt siihen voisi olla hyvä hetki, koska tällä kertaa on keskuspankin maine kyseessä. Jos nyt annetaan periksi, niin spekulaatiot lisäheikkenemisestä jatkuvat, sanoo Hahtela.

Halpa rupla Suomenkin ongelma

Mutta jos Venäjän keskuspankki ei nytkään onnistu pysäyttämään ruplan halventumista, saa valuutan alamäki jälleen uutta vauhtia. Ja samaa vauhtia heikkenisi kaikkien suomalaistenkin Venäjän-viejien asema Venäjän markkinoilla.

Devalvoituva rupla nostaa ulkomaisen tavaran hintoja. Sen tietää esimerkiksi sipoolaisen Ingman Ice Creamin toimitusjohtaja Peter Ingman. Hänen mukaansa on mahdollista, että heikentyvä rupla jopa pysäyttää viennin.

Jo nykyisellä ruplan arvolla Ingman uskoo Venäjän myynnin putoavan tänä vuonna noin 25 prosenttia.

- Mutta devalvoitumisen jatkuessa sen vaikutus myyntiin voi olla jopa suurempi kuin itse devalvaatio, sanoo Peter Ingman.

- Kun mennään tietyn kipukynnyksen yli, niin sitten loppuu kauppa, Ingman toteaa tylysti.

Ingmanin myynnistä noin kymmenesosa menee vientiin, joten se ei ole perheyhtiölle sentään elintärkeää.

Baltiakin pettää?

Venäjän lisäksi myös Baltiassa on samanlaisia paineita valuutan arvoa kohtaan. Baltian maiden valuutat on kytketty euroon mutta moni uskoo, että talouskuplan tyhjentyminen johtaa myös valuuttakytköksen purkamiseen.

Latvian saamasta rahoitustuesta huolimatta valuuttamarkkinoilla uskotaan yhä, että vuoden kuluessa kaikkien Baltian maiden talouskurimus saattaa johtaa valuutan arvon pudotukseen. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n Latvialle antama tuki saattaa vain viivyttää devalvaatiota.

Nordean Jussi Hahtelan mukaan Latvian devalvaatio johtaisi helposti samaan kehitykseen muissakin Baltian maissa. Hänen mukaansa pudotus olisi tuntuva, 20-30 prosenttia.

Suomalaisille yrityksille se merkitsee entistä heikompaa kilpailuasemaa. Ja esimerkiksi Ingmanin kannalta asiaa pahentaa se, että talouden riutuessa jäätelöaltaastakin haetaan nyt muutenkin juuri se halvin paketti. Yleensä se ei ole ulkomainen tuontiherkku.