Vapaa liikkuvuus -verkoston jäsen Eetu Vilen kritisoi suomalaisten suhtautumista romanikerjäläisiin.

- Näyttää siltä, että Suomessa on yksi ryhmä, josta voidaan sanoa kaikenlaisia yleistäviä väitteitä ilman, että siitä nostetaan minkäänlaista mellakkaa.

Vilen tuntee monien romanisiirtolaisten tarinoita, jotka ovat synkkiä. Hänen mukaansa Romaniassa ja Bulgariassa työllisyystilanne ja sosiaaliturva ovat niin heikkoja, että Suomessa heillä on joka tapauksessa paremmat olot.

- Helsingissä romanisiirtolaisten tilanne on yhä ahtaampi poliisin rajoitusten ja viranomaisten jatkuvan mustamaalaamisen takia. Mutta silti he tienaavat Suomessa pulloja keräämällä enemmän kuin lähtömaissa. Vaikka heille ei järjestetä minkäänlaisia asumismahdollisuuksia, heidän asumisolonsa autoissakin ovat yhtä hyvät kuin kotonaan, Vilen kuvailee.

Erilaisia rahanhankintakeinoja

Vilenin mukaan monet romanit säästävät rahaa ja haaveilevat yrityksen perustamisesta jonakin päivänä kotimaassaan. Romanisiirtolaisten keinot hankkia rahaa riippuvat paljolti taitojen ja kekseliäisyyden mukaan. Jotkut ovat saaneet töitäkin.

- Moni on huomannut, että kerjääminen on huono rahanhankintakeino, sillä tämä romanien vastainen kamppanja on johtanut siihen, että ihmiset eivät anna rahaa. Nyt kerjäämässä ovat oikeastaan vain heitä, joilla ei ole muutakaan keinoa ansaita.

Vilen torppaa puheet ihmiskaupasta.

- Olemme olleet näiden ihmisten kanssa tekemisissä vuosikausia, ja ainakaan suurimmassa osassa tapauksia kyse ei ole ihmiskaupasta. Jos joku on nähnyt jonkun auton jossakin, se voi olla hyvinkin jonkun perheenjäsenen auto, sillä eivät kaikki ole samaan aikaan kerjäämässä.

Helsingin kaupungin sosiaalitoimen johtava asiantuntija Jarmo Räihä kertoo, että Bulgarian romanit näyttävät hänen mukaansa tulevan perhepiirissä, kun taas Romanian romanien toiminta vaikuttaa selvästi järjestäytyneemmältä.

- Keinot ovat melko vähissä, mutta kantamme on edelleen, että kerjääminen ei kuulu hyvinvointiyhteiskuntaan, Räihä kertoo.

 Eetu Vilen sanoo almuille kyllä ja ihmiskaupalle ei.

- Voi toki olla tilanteita, että romanialaiset, kuten siirtolaiset ympäri maailmaa, ovat joutuneet ottamaan lainaa matkustamiseen, ja köyhimmät eivät saa sitä lainaa pankista. Jotkut lainanhankintakeinot voivat olla hieman kyseenalaisia, mutta ei missään nimessä mistään ihmiskaupasta ole kyse, Vilen toteaa.

Asiantuntija-apua Romaniasta

Romanian viranomaiset tekevät yhteistyötä suomalaisten kanssa vaikeuksien voittamiseksi. Syksyllä Romaniasta palkataan sosiaaliasiamies useaksi vuodeksi, ja kesän ajan romanialainen poliisi työskentelee Helsingin poliisin apuna.

Romanialainen poliisi tutkii omaisuusrikoksia ja perehtyy mahdollisiin ihmiskauppaan liittyviin rikoksiin vain, jos aikaa jää. Vuonna 2010 romanien tekemiksi omaisuusrikoksiksi merkittiin yli 2200 koko Suomessa ja Helsingissä yli 900.

- Viime vuonna tilanne oli hieman parempi, mutta näillä luvuilla ollaan siellä kolmen kärjessä, jos kansalaisuutta katsotaan, kertoo rikoskomisario Kari Niinimäki.

Niinimäen mukaan yhteistyö romanialaisen poliisin kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin.

- On hyvä, että kuulusteluissa on mukana poliisi, joka ymmärtää sekä kielen että poliisiasiat.

Eetu Vilen tietää Romanian romanien suhtautumisen poliisiin. Hänen mukaansa poliisi on romaneille lähes mafiaan verrattava organisaatio, joka harjoittaa rasistista väkivaltaa.

- Romaniassa ja Bulgariassa poliisia kannattaakin pelätä. Ja totta kai se vaikuttaa täälläkin siihen, miten romanit suhtautuvat poliisiin, vaikka suomalainen poliisi ei tuolla tavoin toimikaan.