Pohjois-Karjala |

Roskisprinssissä huokuu Pohjois-Karjalan henki

Elokuvaohjaaja Raimo O. Niemi kehuu Pohjois-Karjalaa filmimyönteisyydestä. Hän kuvasi uuden kotimaisen nuorisoelokuvan, Roskisprinssin, lähes kokonaan Pohjois-Karjalassa.



- Kolmestakymmenestäviidestä kuvauspäivästä vain kaksi kuvattiin muualla. Täällä ymmärretään elokuvan merkitys, sanoo ohjaaja Raimo O. Niemi.

Ohjaaja vakuuttelee, miten koko seutu tulee vastaan elokuvan tekijöitä. Kotimaisen elokuvan rahoitus muodostuu monesta pienestä purosta. Sillä on huomattavasti merkitystä, jos tältä seudulta saadaan rahaa, kertoo ohjaaja.

- Toinen tärkeä syy on ammattikorkeakoulu, josta valmistuu nuoria koko ajan. Nuoret ovat saaneet työkokemusta Pölösen Markun sarjassa, mikä näkyy vahvana osaamisena.

Raimo O. Niemi listaa kolmanneksi tärkeäksi osatekijäksi paikkakunnalla vallitsevan ilmapiirin. Se henki mikä elokuvaa tehdessä vallitsee, näkyy valkokankaalla.

Win - win, kaikki voittavat

Roskisprinssin lähes koko assistenttitason henkilökunta on Joensuusta. Päänimikkeistä maski ja pukusuunnittelija ovat pohjoiskarjalaisia.

Ammattilaisten löytyminen filmauspaikkakunnalta on taloudellinenkin kysymys, näin säästyvät matka- ja majoituskustannukset sekä päivärahat. Roskisprinssin budjetti oli 1,6 miljoonaa euroa, yhtenä monista rahoittajista Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.

Elokuvia rahoittavat tahot toivovat satsauksen kiertävän takaisin omalle alueelle. Kaiken fantasian ja illusioiden kuorrutuksessa elokuvateollisuus todistaa kovasta teollisuuden alasta.

Seutukunnan tunnetuksi tekeminen ja myönteinen imago lienevät rahoittajille vähintään yhtä tärkeitä päämääriä kuin luovan kulttuurin tukeminen. Suuren maailman mittakaavassa tästä on kokemusta Taru sormusten herrasta trilogian kautta. Sitä kuvattiin Uudessa Seelannissa kahdeksan kuukautta ja elokuvien valmistuttua kuvauspaikoille alkoi ehtymätön turistivirta.

Takaisin Pohjois-Karjalaan uuden elokuvan tekoon!

- Etsin parhaillaan käsikirjoituksia. Tuun erittäin mielelläni tänne takaisin. Minulla jäi hyvät muistot ja palan halusta päästä tekemän uutta juttua, kertoo ohjaaja toiveikkaana.

Pohjois-Karjalassa filmattu yli 30 pitkää elokuvaa

Tulitikkuja lainaamassa oli vuonna 1938 päänavaus, 1951 purkitettiin Tukkijoella. 60-luvun puolivälissä tehty tohtori Zivago maailmanluokan tähtineen innoitti vuosiksi toivomaan jatkoa.

Tämä toteutui vankemmin vasta 90-luvulla, kun omasta maakunnasta lähtoisin oleman ohjaajan myötä ala lähti nousuun. Markku Pölösellä on suuri merkitys pohjoiskarjalaiseen elokuvamaineeseen ja nuorten kouluttamiseen, kuten hänen kollegansa Raimo o. Niemikin toteaa.

Lähteet:
YLE Pohjois-Karjala / Arja Airaksinen

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä