Suomen Kennelliitto saattaa olla muuttamassa suhtautumistaan sekarotuisiin koiriin. Tähän saakka liitto on pitäytynyt tiukasti puhdasrotuisten koirien asialla, mutta sääntöuudistus voi tuoda asiaan muutoksen.

Sääntötyöryhmän puheenjohtaja Mika Leppisen mukaan keskeistä muutoksessa on periaatteellinen kysymys siitä, aikooko liitto olla jatkossa rotupuhtaiden koirien harrastusorganisaatio vai kaikkien koiraharrastajien etujärjestö.

Kennelliitto lähettää ensi viikolla kaikille valtuuston jäsenilleen sekä rotujärjestöjen edustajille sähköisen kyselyn aiheesta. Lopullinen päätös asiasta tehdään ensi vuoden yleiskokouksessa marraskuussa.

Snautseri-pinseri on jo todellisuutta

Käytännössä suhtautumismuutos tarkoittaisi höllennyksiä esimerkiksi rodunjalostuksen määräyksiin. Mikäli rodunjalostuksellinen tilanne on hankala esimerkiksi kaventuneen geenipohjan takia, voitaisiin rotuihin tuoda uutta verta myös oman rodun ulkopuolelta.

Leppisen mukaan tilanne on jossain määrin todellisuutta jo nyt.

- Olemme hyväksyneet viime vuosina joitain tapauksia, joissa rotuun on haettu geneettistä vaihtelua toisesta rodusta. Tavoitteena täytyy kuitenkin aina olla rodun tervehdyttäminen. Ulkomuodon perusteella haettavaa vaihtelua emme hyväksy. 

Käytännössä muutosta voi hakea kasvattaja, joka on saanut siihen rotujärjestönsä ja kennelliiton hyväksynnän. Yksi hyväksytyistä muunnoksista on ollut snautseri-pinseriyhdistelmä, jonka jälkeläiset on rekisteröity snautsereiksi.

Käyttöominaisuudet enemmän esille

Toinen sääntöuudistusehdotus koskee niin kutsuttua käyttökoirarekisteriä, johon voitaisiin rekisteröidä käyttöominaisuuksiensa perusteella risteytettyjä koiria, joiden jalostuksessa olisi saatu esille toivottuja ominaisuuksia. Tällaisia voisivat olla vaikka monet metsästyskoirat.

Kennelliiton jalostuskonsultti Päivi Rantasalon mukaan suunnitelmat ovat kuitenkin vielä hyvin alkuvaiheessa, sillä rajanveto asiassa on hyvin vaikeaa.

Olemme hyväksyneet viime vuosina joitain tapauksia, joissa rotuun on haettu geneettistä vaihtelua toisesta rodusta. Tavoitteena täytyy kuitenkin aina olla rodun tervehdyttäminen. Ulkomuodon perusteella haettavaa vaihtelua emme hyväksy. 

- Kennelliiton sääntötyöryhmän pj Mika Leppinen

Esimerkiksi jackrussellinterrieri on ollut Suomessa virallinen rotu vasta alle vuosikymmenen, kotimaassaan Englannissa se ei ole sitä edelleenkään. Siitä huolimatta rotu on hyvin suosittu, sillä sitä on kasvatettu enimmäkseen käyttöominaisuuksiensa perusteella. 

- Siksi koirat ovat ulkonäöltäänkin niin kirjavia. Vasta viime vuosina koiria on alettu kasvattaa ulkomuotoa silmälläpitäen, Rantasalo huomauttaa.

Kotimaalla on merkitystä

Uusia koirarotuja maailmassa hyväksytään nykyisin harvakseltaan. Käytännössä asian päättää kansainvälinen koiranjalostusliitto FCI, johon Suomen Kennelliittokin kuuluu. Kullakin rodulla on olemassa alkuperämaa, jonka kennelliitto voi hakea hyväksyntää roduntyyppisille paikallisille populaatioille.

Rodun hyväksymiseksi populaatiolla täytyy olla takanaan riittävän monta sukupolvea ja geneettisesti kestävä määrä yksilöitä. Mikäli rotumääritelmää muutetaan tai tarkennetaan, on se ratkaistavissa aina rodun kotimaassa. 

Suomessa koirien jalostus on kansainvälisesti verrattuna terveellä pohjalla. Suomen avoin jalostustietojärjestelmä, joka kattaa kaikkien jalostuksessa käytettyjen koirien terveystiedot, on maailmanlaajuisestikin katsottuna ainutlaatuinen.

- Siksi suomalaiset koirat ovat maailmalla kovassa huudossa. Ja lähiaikoina järjestelmä on tarkoitus saada koko maailman nähtäville, Rantasalo lupaa.