Lappi |

Rovaniemi panostaa sijaisperheisiin

Rovaniemen kaupunki panostaa sijaisperhetyöhön. Kaupunki on perustanut lastensuojeluun kaksi uutta virkaa, ja työntekijät aloittavat toukokuussa.

Pienemmille lapsille on helpompi löytää sijaisperhe kuin teini-ikäisille. Kuva: Yle

Uusien työntekijöiden tehtävänä on hankkia uusia sijaisperheitä, kouluttaa heitä sekä järjestää sijaisperheille vertaisryhmiä ja avustavia perhetyöntekijöitä. Kaikki tämä tähtää perhesijoitusten lisäämiseen lastensuojelussa.

Tähän velvoittaa uusi laki, jonka mukaan perhesijoitus on ensisijainen vaihtoehto, kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Rovaniemen lisäpanostuksissa on kuultu sijaisperheiden tarpeita.

- Sijais- ja tukiperheiltä on tullut jo hyvin monta vuotta esille näitä tarpeita, että mihin pitäisi pystyä satsaamaan. Nyt on pyritty vastaamaan heidän toiveisiin, Rovaniemen lastensuojelujohtaja Kaisa-Maria Rantajärvi sanoo.

Auttaa uskaltamaan

Tukitoimet voivat Rantajärven mielestä madaltaa uusien perheiden kynnystä ryhtyä sijais- tai tukiperheiksi.

- Kyllä uskoisin, että tähän on saatu nyt luotua sellainen malli jonka puitteissa uskaltaa alkaa sijaisperhetoimintaan. Tietenkin jos tulee jotain sellaista mitä ei ole osattu huomioida, niin se on aina kehittämisen paikka, Rantajärvi sanoo.

Sijaisvanhemmaksi haetaan tavallisia ihmisiä.

- Kyllä siihen riittää että on ihan tavallinen kelpo Suomen kansalainen. Siinähän kuitenkin tehdään ensin ennakkovalmennus, jonka aikana voi miettiä onko minusta juuri tähän työhön, Rantajärvi sanoo.

Työtä ja vanhemmuutta

Rovaniemeläisellä Matti Vestisellä on ollut vaimonsa kanssa sijaislapsia jo 13 vuotta. Perheen omat lapset ovat jo aikuisia ja muuttaneet omiin koteihinsa.

Nyt kotona asuu viisi iältään 5-17-vuotiasta sijoituslasta ja lisäksi "jälkihuollossa" on 18-vuotias nuori. Vestinen kuvailee sijaisperheenä olemista sekä työksi että vanhemmuudeksi.

- Se on oikeastaan kaikkea. Vaikka lapset olisivat biologisia niin se on kasvatusta ja työtä, pyyteetöntä työtä, Vestinen pohtii.

Työ pitää sijaisisän myös nuorekkaana.

- Kun kahta päätä taloa kuuluu, että pyyhkimään, niin ei auta jäädä keinustuoliin kiikkumaan, Vestinen naurahtaa.

Lapsen muutto sijaisperheeseen on aina biologisille vanhemmille shokki. Tämä voi ilmetä esimerkiksi raskaina puheluina sijaisvanhemmille. Shokki kuitenkin helpottaa ja lapsen hyvinvointi on loppujen lopuksi kaikkien ilo.

- On ollut vanhempia, jotka ovat panneet lujasti hanttiin. Mutta kun lapsi on kasvanut aikuiseksi ja on päässyt omille siivilleen niin on tullut hyvinkin positiivista kiitosta siitä, mitä olemme tehneet lapsen hyväksi, Vestinen kertoo.

Myös sukulaisperheitä

Rovaniemellä on viitisenkymmentä lasta sijoitettuna noin 35 sijaisperheeseen. Myös sijoitettujen lasten sukulais- ja tuttavaperheet koulutetaan tehtävään ja niitä kutsutaan muiden tavoin sijoitusperheiksi.

Tukiperheet mukaanlaskien Rovaniemellä noin 50 perhettä toimii lastensuojelussa.

Kommentoi aihetta

(5 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.

Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Albert X

Ilmoita asiattomasta kommentista

Et viittis moittia palkkaa ja olosuhteita. Se on melkoinen tili, jota viidestä lapsesta perhe saa. Kyllä sillä monet ulkomaanreissut tehdään vaikka koko porukalla. Asia muuttuu toiseksi tulevan lain jälkeen kun kaikista on säästettävä. Huokaile mitä huokailet.


Maarit

Ilmoita asiattomasta kommentista

Katsokaahan sitten tarkoin, että sijaisperheessä on kaikki ok eikä vaan esitetä että on. Kyllä niitä ongelmia on samanlailla myös siellä. Ehkä syyni ei ole niinä aikoina v. -74 ollut niin tarkkaa niin on tullut ylilyöntejä asioissa ja hätiköityjä päätöksiä. Niistä saa kärsiä vielä aikuisenakin . Minun tapauksessani olisi varmasti ollut omalle äidille se apu sinne kotiin kaikista parhain ratkaisu, huostaanoton sijasta. Minulla meni myös lastenkodissa näkö silmästä tapaturmaisesti loppuiäkseni, ketään ei ole asiasta koskaan nostettu vastuuseen koska olin huostaanotettuna eikä kukaan ajanut asioita puolestani ja kaiken lisäksi asia salattiin äidiltäni ja isältäni. Lapsihan on lojaali vanhempiaan kohtaan eikä paljasta kaltoinkohtelua helpolla, näin kävi minun kohdallani kun vasta murrosikäisenä silmäni aukesivat totuudelle.


Sinikka

Ilmoita asiattomasta kommentista

Kyllä sijaisvanhemmat ovat tarpeen, jos omat vanhemmat eivät kertakaikkiaan pysty lapsistaan huolta pitämään. Mutta kaikki eivä sovellu tähän tärkeään työhön. Toisille siitä tulee "elinkeino", määrätynlaisia sairaita tyyppejä kyllä ei heti erota oikeista..Tiedän monta tapausta, toisille tosi iso ilo ja toisille totaalinen painajainen.! Miniäni on ottanut omien lastensa lisäksi muitten lapsia kasvatettavaksi, huom. ilman yhteiskunnan tukea! Hänestä tuli moninkerainen äiti. Carolan muistolle!


Kokemuksella.

Ilmoita asiattomasta kommentista

Mielestäni sukulaisperhettä pitäisi suosia ensijaisesti sijaisperheenä mikäli mahdollista, sillä veri on vettä sakeampaa vaikka se olisi hiukan kaukaisempaakin. Sillä entuudestaan tuttu suku antas turvaa lapsen elämään, jonka hän venhempiensa vuoksi menettää.


Lastensuojelussa kaiken nähnyt

Ilmoita asiattomasta kommentista

Nämä sijaisvanhemmat ovat todellisia yhteiskunnan sankareita ja aarteita ihmisinä. Toki esimerkiksi Nuorten Ystävissä tehdään merkittävää ja arvokasta työtä yhtä pyyteettömästi ja huonolla palkalla ja huonolla arvostuksella. Monelle lapselle ja nuorelle on merkittävästi parempi asia olla sijaishuoltoyksikössä kuin kadulla vanhempien ollessa täysin kykenemättömiä vanhemmuuteen syystään tai syyttään. Sutkit asianajajat ovat alan harmi ja riesa, sillä he tietoisesti yrittävät purkaa sellaisia huostaanottopäätöksiä, jotka tietävät varmasti itsekin enemmän kuin aiheellisiksi. Kaikki kunnia ja arvostus sijaisvanhemmille eritoten, kuten myös sijaishuoltoyksiköissä ja perhekodeissa työskenteleville. Ainut oikea palkka ja arvostus tulee asiakkaina olevilta lapsilta ja nuorilta, kun he ajan kanssa huomaavat kuinka heidän puolestaan on työskennelty huonolla palkalla ja vaikeissa olosuhteissa.

Tuoreimmat aiheesta: Lappi

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä