Ruotsalaiseläintarhaan syntyi harvinainen kissapeto
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Ruotsiin syntyi amurinleopardi. Amurinleopardi on maailman uhanalaisin kissapeto, niitä elää luonnossa noin 30 yksilöä.
Ruotsalaiseläintarha Nordens Arkiin on syntynyt harvinainen amurinleopardi. Naaraspentu syntyi kesäkuun lopussa, kertoo Göteborgin pohjoispuolella sijaitsevan eläintarhan tiedote. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Ruotsiin syntyy amurinleopardi.
Amurinleopardi on maailman uhanalaisin suurista kissapeto. Niitä elää luonnossa vain noin 30 yksilöä. Amurinleopardin elinalueet sijaitsevat Amurinjoen molemmin puolin Venäjän ja Kiinan rajamailla.
Eläintarhoissa ympäri maailman amurinleopardeja elää noin kolmesataa yksilöä. Tänä vuonna pentuja on syntynyt ainakin Denverin ja Tallinnan eläintarhoissa.
Korkeasaaren amurinleopardit lisääntyvät "säännöllisen epäsäännöllisesti"
Korkeasaaren eläintarhassa Helsingissä asustaa kolme amurinleopardia. Eläintarhan markkinointisuunnittelija Susanna Silvosen mukaan amurinleopardit on saatu Korkeasaaressa lisääntymään varsin hyvin.Meille syntyy useampi pentue vuosikymmenessä.
- Viimeksi syntyi yksi urospoikanen noin kaksi vuotta sitten. Meille syntyy useampi pentue vuosikymmenessä, säännöllisen epäsäännöllisesti.
Suurin uhka lajin selviytymiselle luonnossa ovat Silvosen mukaan metsien kaato, valtateiden rakentaminen sekä metsäpalot, jotka pienentävät kissapedon elinreviireitä. Laji vaatii suuren reviirin.
Suojelutoimenpiteiden ansiosta lajin luonnonvaraisessa kannassa ei viime vuosikymmeninä ole tapahtunut romahdusta. Yksi keino kannan tervehdyttämiseen olisi vankeudessa elävien yksilöiden palauttaminen luontoon.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Raja-aitaa ei haluta haravoida – kuusiaidasta "uusi buumi"
Pihojen reunuksille halutaan nyt helppohoitoisia pensas- ja havuaitoja. Valintakriteereinä ovat lisäksi nopea kasvuisuus sekä tuuheus.
EU:n uimarantaraportti: Kyproksessa ja Italiassa puhtaampaa vettä kuin Suomessa
Kymmenessä EU-maassa uimavesien laatu oli erinomainen. Suomi kuuluu tähän joukkoon, mutta edellä on useita maita.
Korvasienen persoonallinen maku on kesän airut
Sienen sisältämän myrkyn poistamista ei saa koskaan laiminlyödä. Gyromitriini poistuu kahdesti keittämällä.
Harvinainen pääskykahlaaja Joroisissa - edellinen havainto Suomessa 15 vuoden takaa
Rantasalmelaiset lintuharrastajat Elina Enho ja Kristiina Järvenpää eivät arvanneet sunnuntaiselle linturetkelle lähtiessään, millaiseen lintuharvinaisuuteen päivän aikana törmäisivät. Joroisiin Pasalan pelloille suuntautunut retki tuotti tulosta, kun iltapäivällä pään yllä lenteli Suomessa erittäin harvinainen pääskykahlaaja. - Oli se jännä paikka, kun tajusimme miten kovasta havainnosta on kyse, Järvenpää kertaa sunnuntain tapahtumia.
Toisen jätteet voivat olla toiselle oikea aarreaitta
Entä jos sinun yrityksesi ei enää heittäisikään jätteitään kaatopaikalle? Oletko ajatellut, että joku toinen yritys voisi tarvita juuri sinun jätelavaasi?
Kaalikoit hyökkäsivät - paha uhka sadolle
Miljoonien kaalikoiden vaellus tavoitti Suomen. Lämpimien ilmavirtojen mukana Suomeen on saapunut satoja miljoonia, mahdollisesti miljardeja kaalikoita.
Kaivosyhtiö sai uraaninetsintäluvan - vastustajat rustaavat valituksia
Euro Skandinavian Uranium sai Tukesilta luvan jatkaa uraanin etsintää Joensuun ja Kontiolahden alueilla. Uraanikaivosten vastaisen kansanliikkeen mukaan päätös on lainvastainen eikä siinä oteta huomioon ympäristölainsäädäntöä.
Mätäjoen taimenet olivat juuri kypsymässä lisääntymiskykyisiksi
Mätäjoen myrkkypäästö osui juuri joen tärkeimpään osaan. Kalaharrastajilla oli kovat odotukset, että Mätäjoesta saataisiin aito taimenjoki. Työ joen kunnostamiseksi on osittain mennyt hukkaan.
Lokit häviämässä pesätaistelun Killerin raviradalla
Ennen vuodenvaihdetta tehty toinen Killerjärven ruoppaus näyttää onnistuneen, sillä ajelehtivilla suolautoilla pesii tänä vuonna vain noin 40 naurulokkiparia. Viime kesänä Killerin raviradan liepeillä syöksähteli muutama tuhat naurulokkia.
Vesistötarkkailijoista on pulaa Lounais-Suomessa
Luonnonhavainnoinnista kiinnostuneet suomalaiset voivat purkaa luontointoaan tarkkailemalla lähivesistöjä. Vesistötarkkailijan työ on vapaaehtoista, mutta vastuullista.
