Luonto |

Ryhdy norkkotarkkailijaksi – yliopiston siitepölytiedotteet tarkentuvat vapaaehtoisten avulla

Vapaaehtoisten norkkotarkkailijoiden havainnoilla tarkennetaan Turun yliopiston Aerobiologian laitoksen julkaisemia siitepölytiedotuksia. Tarkoituksena on seurata koivun, lepän ja pähkinäpensaan kukintoja.

Koivun norkkoja.
Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö kaipaa lisää norkkotarkkailijoita. Vapaaehtoisten havainnoilla pyritään tarkentamaan yliopiston julkaisemia siitepölytiedotuksia.

Ideana on valita oman lähiympäristönsä puita, jotka kasvavat mahdollisimman lämpimällä kasvupaikalla.

– Annika Saarto

Aerobiologian yksikön johtaja Annika Saarto kertoo, että tarkoituksena on seurata koivun, lepän ja pähkinäpensaan kukintoja.

– Ideana on valita oman lähiympäristönsä puita, jotka kasvavat mahdollisimman lämpimällä kasvupaikalla. Kustakin puusta valitaan muutama norkko.

Tarkkailijat saavat tarkat ohjeet siitä, miten norkkojen kehitystä tulee seurata.

– Katsotaan, minkä näköinen  norkko on ensimmäisen kukinnan vaiheessa. Sitten norkko etenee täyteen kukintaan, jolloin sen suomut ovat auki ja siitä irtoaa siitepölyä. Kun kukinta on ohi, norkko on harsoontunut ja siitepölyä ei enää irtoa, Saarto kuvailee.

Kansalaistieteen suosio kasvussa

Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö on seurannut siitepölypitoisuuksia Suomessa jo yli 40 vuoden ajan. Vapaaehtoisten norkkotarkkailijoiden havaintoja on kerätty noin kolmen vuoden ajan. Tietoja kaivataan kaikkialta Suomesta, Annika Saarto huomauttaa.

Samaa norkkoa tarkkaillaan vähintään kaksi kertaa viikossa. Näin kukinnan alkaminen huomataan mahdollisimman pian. Haluamme tarkkailijoita koko Suomesta, emme vain Varsinais-Suomesta.

– Annika Saarto

– Samaa norkkoa tarkkaillaan vähintään kaksi kertaa viikossa. Näin kukinnan alkaminen huomataan mahdollisimman pian. Haluamme tarkkailijoita koko Suomesta, emme vain Varsinais-Suomesta.

Maaliskuun puoliväliin mennessä vapaaehtoistarkkailijoita on kertynyt parisenkymmentä. Virallista norkkolaskentaa tekee Luonnonvarakeskus, mutta myös kansalaisten havainnot ovat tärkeitä.

– Suomalaiset liikkuvat paljon luonnossa. Kansalaisillehan on olemassa omat palvelunsa sinilevän ja järviveden lämpötilan seurantaan, joihin ihmiset raportoivat tuloksiaan.

Saarto sanoo, että kansalaistiede (citizen science) on yhä suositumpaa. Hän nostaa esimerkiksi ruotsalaisen Naturens kalender -verkkosivun.

– Sivustolla tarkkaillaan muutakin kuin allergiakasveja. Sieltä voi nähdä, missä vaiheessa luonnon kukinta menee.

Vapaaehtoisesta norkkotarkkailusta kiinnostuneet voivat ilmoittautua Turun yliopiston Aerobiologiselle laitokselle sähköpostitse osoitteeseen aerobiologit@utu.fi. Lisätietoja löytyy myös osoitteesta www.norkko.fi.

Tuoreimmat aiheesta: Luonto

Pääuutiset

Kotimaa

Poliisi: Särkänniemi päätti tiedotuslinjasta itse

Poliisiauto Särkänniemen delfinaarion edustalle.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä