Toimitukset ovat onnistuneet Journalistiliiton puheenjohtajan Arto Niemisen mukaan vaaliuutisoinnissa oikein hyvin mitä tulee puolueettomuuteen.

- En ole nähnyt ongelmaa, moni ehdokas voi tietysti olla eri mieltä.

STT-Lehtikuvan päätoimittaja Mika Pettersson, sanoo, että mitään erityistä palautetta vaaliuutisoinnista ei ole tullut.

- Jos kaikki valittavat tasapuolisesti, niin silloin uutisointi on aika balanssissa.

Varovaisuutta peliin

Vaikka vaaliuutisointi sujuisikin puolueettomasti, vapaa-ajalla moni toimittajakin haluaa näyttää kannattavansa jompaa kumpaa presidenttiehdokkaista, esimerkiksi Facebookissa.

- Tykkäämisaikakautena peukkuja on helppo nostaa ja laskea. Toimittajan työ on kuitenkin julkinen ammatti, siksi kannattaa olla varovainen. Äärimmäisyyksiin ei kannata kuitenkaan mennä. Toimittajille kuuluvat samat kansalaisoikeudet kuin muillekin, Nieminen sanoo.

- Kehottaisin harkintaan, koska kyse ei ole pelkästään toimittajan ammattitaidosta, vaan siitä, että asiat tuppaavat olemaan sitä miltä ne näyttävät. Luotettavuus- tai uskottavuusasian ratkaisee lopulta lukija, kuulija tai katsoja, ei toimittaja itse, Pettersson sanoo.

Hyttystä tykillä

Nieminen puolustaa toimittajia ja vertaa heitä opettajiin.

- En tiedä yhtään ammattikuntaa, jota syynättäisiin näin tarkaan. Ei tällä ammattitaitoon ole kuitenkaan merkitystä. Ei opettajista kysytä vastaavia asioita.

Esimerkiksi Yleisradio laittoi Etelä-Karjalan aluetoimituksen päällikön vaalien ajaksi sivuun vaaliuutisoinnista, koska tämä oli ilmoittautunut Sauli Niinistön (kok.) tukijalistalle.

- Aika herkkää on, mutta ymmärrän kyllä perustelut. Toisaalta en pysty ajattelemaan, että kyseinen henkilö olisi esimerkiksi aamukokouksessa määrännyt, että tänään kehutaan Saulia ja haukutaan Pekkaa, Nieminen sanoo.

Niemisen mukaan historian perinteiden takia näissä asioissa ollaan varovaisia.

- Jos uskottavuuden menettää, menettää kaiken. Varovainen saa jokainen journalisti olla, mutta ei pitäisi ampua hyttystä tykillä, Nieminen sanoo.

Harkinta tehtävien mukaan

Petterssonin mukaan vaatimus median läpinäkyvyydestä on kasvanut.

- Sitä ei kannata pilata peukulla tai tukilistalla.

Petterssonin mukaan riippuu myös paljon toimittajan työtehtävistä, asemasta ja siitä missä töissä vaalien aikaan on, kuinka tarkkana pitää olla.

- Urheilutoimittajan kannanotolla ei presidentinvaalien yhteydessä ole suurta merkitystä, mutta politiikan toimittajalla, joka kirjoittaa asioista päivittäin, sillä voi olla. Sitä riskiä ei kannata ottaa, Pettersson sanoo.

Torilla huutelusta jää jälki

STT:ssä toimittaja saa kertoa kantansa presidentinvaaleissa esimerkiksi Facebookissa.

- Muistutamme kuitenkin, että siihen voi liittyä sudenkuoppa. Ennen kuin peukku nousee, olisi hyvä olla mietittynä asian kaikki puolet, Pettersson sanoo.

Facebook on Petterssonin mukaan julkinen, vaikka sen olisi rajannut vain ystävilleen.

- Samanlainen tori se on kuin muutkin. Kun torilla huutelee, niin jälki jää, Pettersson sanoo.

Mediatalot ovat tehneet asiasta ohjeita toimittajilleen, mutta Niemisen ja Petterssonin mielestä Julkisen sanan neuvosto olisi se paikka, jossa asiasta pitäisi keskustella ja määrittää linjat.

- Kaikki toimittajat ovat sitoutuneet journalistin ohjeisiin. Se olisi oikea foorumi keskustella, Nieminen sanoo