Tutkija Sanna Valkonen tarkastelee väitöskirjassaan sitä, miten ihmisten käsitys saamelaisuudesta rakentuu, miten sitä pidetään yllä nykyisin eli ns. jälkikolonialistisella aikakaudella ja millaisia poliittisia ulottuvuuksia sillä on.

- Saamelaiset ovat tulleet poliittisesti tunnetuksi subjektiksi, yhdeksi kansaksi ja alkuperäiskansaksi. Tarkastelen myös saamelaisia etnopoliittisia käytäntöjä, mutta myös saamelaisyhteisön, saamelaispolitiikan ja saamelaisten yksilöiden välistä suhdetta ja dynamiikkaa.

Valkosen mukaan tärkeää on nimenomaan se, että saamelaiset ovat tulleet kansaksi ja alkuperäiskansaksi.

- Se on valtauttava asia. Mutta voi myös kysyä, että edellyttääkö se tietynlaista politiikkaa kuten perinteisyyden ja maaoikeuksien korostamista. Kuitenkin suurin osa saamelaisista elää modernia elämää modernissa yhteiskunnassa.

Citysaamelaisella porosaamelainen imago

Osa saamelaisista varmaankaan ei enää tunnista itseään siitä stereotypiasta, jossa saamelainen joikaa tunturissa ja hiihtää pororaidon perässä. Iso osa saamelaisista saa kuitenkin elantonsa ihan muualta kuin luonnosta, ja monille tietokone on paljon tutumpi väline kuin suopunki.

Silti alkuperäiskansojen kohdalla vedotaan aina perinteisiin, mikä saattaa luoda paineita käyttäytyä tietyllä tavalla.

- Tärkeintä olisi että saamelaisalueella ja sen ulkopuolella asuvat saamelaiset voisivat seisoa saamelaiskäräjien ajaman politiikan takana. Silloin asioita voitaisiin ottaa huomioon vähän laajemminkin. Saamelaiskäräjät profiloituvat niin vahvasti maaoikeuksien ja porohoidon ajajina.

Tavallaan saamelaiset ovat jääneet 'alkuperäiskansaloukkuun', eli heidän pitää pysytellä perinteisen ja jopa stereotyyppisen kaltaisena ryhmänä, jotta varmistutaan siitä, että valtio myöntyy antamaan erityiskohtelua.

- Jos seuraa saamelaispolitiikkaa, niin sen kautta se näyttäytyy näin. En tiedä, onko sillä yksilöitten kannalta niin suurta merkitystä. Paitsi jos julkisuudessa oleva kuva saamelaisista on niin perinteisyyteen sidottu, että se voi vaikeuttaa saamelaisten identifioitumista saamelaisiksi. Tosin usein nuoret saamelaiset haluavatkin oppia saamelaistaitoja ja ovat ylpeitä saamelaisuudestaan, ja sehän on mahtava asia!

Miten määritellään saamelainen?

Yksi merkittävä kysymys saamelaisten kohdalla on se, että kuka määrittelee saamelaisen ja miten. Politiikassa eli saamelaiskäräjävaaleissa on käytössä määritelmä, jonka mukaan yksi 'lappalaiselinkeinoja' harjoittanut esi-isä riittää.

- Saamelaiset yleensä tunnistavat toisensa suvun kautta. Kysytään esimerkiksi, että ”kenenkäs tyttöjä sinä olet”. Käräjälaissa on virallinen saamelaisen määritelmä, mutta mielestäni se on enemmänkin alkuperäiskansan jäsenen määritelmä.

Erilaiset tavat määritellä saamelainen on pitänyt yllä kiivastakin keskustelua jo vuosia. Julkisessa keskustelussa usein myös käytetään termiä 'alkuperäiskansa' tavalla, joka poikkeaa sen virallisesta määritelmästä.

- Se käräjälain lappalaispykälä ei ihan natsaa sen käsityksen kanssa, että kuka on etninen saamelainen. Tämä lappilaiskeskustelu on vaikuttanut väistämättä siihen, miten saamelaisasioita hoidetaan. Ehkä rajanvedot ovat sen vuoksi tulleet tiukemmiksi. On ollut pelko siitä, että mukaan pääsisivät sellaiset ihmiset, joita saamelaiset eivät tunnista saamelaisiksi.

Sanna Valkosen väitöskirja tarkastetaan 4. joulukuuta, ja sen on kustantanut kirjaksi tamperelainen osuuskunta Vastapaino.