Saamelaisia auringonsäteitä rap-musiikissa
Ensimmäinen pohjoissaameksi räpätty levy, Ailu Vallen Dušši dušše duššat ilmestyy syksyllä. Vallen räppisäkeet ovat tuhtia tavaraa.
Saamelainen rap- ja rockmusiikki tekevät nousua Suomessa. Syksyllä ilmestyy ensimmäinen Suomessa pohjoissaameksi räpätty levy, Ailu Vallen Dušši dušše duššat (Turha on vain tuhoutua). Levyltä huokuu nuoren polven saamelaisten vahva identiteetti ja ylpeys omasta alkuperästä.
Angelin tyttöjen ja etnobuumin jälkeen saamelaisnuoret tekevät nyt uusia aluevaltauksia länsimaisen musiikin saralla. Kaikki saamenkieliset rocklevyt on kustantanut Raahessa toimiva Tuupa Records, jonka Bossina häärää inarinsaamelainen Jussi Isokoski.
- Idea levy-yhtiöstä syntyi isän 50-vuotispäivillä kymmenisen vuotta sitten. Soitin juhlissa kitaraa ja Tiina Sankilo ryhtyi laulamaan biisiä saameksi. Isä sanoi, että tehkää saamenkielinen rock-levy, Jussi Isokoski kertoo.
- Päätin, että se tehdään. Ensi kiersin levy-yhtiöitä, mutta minut naurettiin joka paikasta ulos. Ajattelin, että teen sen sitten itse.
Nyt Tuupa Recordsin tallissa on kymmenkunta artistia ja julkaisuja on noin 15, kirkkaimpia tähtiä ovat suomalaisen saame-rapin isä Amoc, joka räppää uhanalaisella inarinsaamella, folk-duo Niillas Holmberg ja Roope Mäenpää sekä saamenkielistä rokkia soittava SomBy.
"Tämä on poliittinen levy"
Uusin levyttäjä on siis Ailu Valle, poromiehen poika Kaamasmukasta. Hänen räppisäkeensä ovat tuhtia tavaraa.
- Pakko on tunnustaa, että tämä on poliittinen levy. Tuon sillä esiin länsimaisen elämäntavan ja yhteiskunnan epäkohtia. Sitten nostan esiin alkuperäisen saamelaisen elämäntavan.
- Luonnon kanssa voi elää sopusoinnussa. Eletään niin, että säästetään ja jätetään muillekin. Ei kuluteta kaikkea, mihin nykyään kannustetaan, johon ihmisiä suorastaan aivopestään, Ailu Valle sanoo.
Tuupa Recordsin julkaisupolitiikassa myös sanomalla on merkitystä, sanoo Jussi Isokoski.
- Itse olen enemmän punk- ja rockmiehiä, mutta Ailun kanssa meitä yhdistää samanlainen näkemys yhteiskunnasta. Länsimainen yhteiskunta horjuu ja on hyvä, että se tuodaan esiin levyillä. Saamelaisnuoret ovat erityisen valveutuneita, koska kasvavat kahden kulttuurin välissä. Heillä on vielä jäljellä kosketus luonnonmukaiseen elämäntapaan.
Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri
Tanskan viisuvoittaja hurmasi kööpenhaminalaiset - video
Emmelie de Forest kiitti yleisöä kannustuksesta ja lauloi tietenkin voittoisan viisukappaleensa - kahdesti.
Näin Krista Siegfrids lauloi finaalissa - video
Pisteitä Suomelle kertyi 13: Israelilta neljä, San Marinolta ja Ranskalta kolme, Tanskalta kaksi ja Saksalta yhden.
Krista Siegfrids: Eurooppa ei ollut valmis esitykselleni
Siegfrieds katsoo kuitenkin tehneensä jotain historiallista.
Jazzliitto palkitsi joensuulaisen Jussi Sierlan
Jussi Sierla toimi pitkään Joensuun Jazzkerho -76:n puheenjohtana. Kerho saa kiitosta aktiivisuudestaan ja vireästä konserttitoiminnastaan.
Euroviisutunnelmat nousussa Malmössä - kuka voittaa?
Ruotsin Malmössä tunnelma Euroviisujen finaalin alla on hartaan odottava. Fanien mielipiteet siitä, kuka illan finaalin voittaa, vaihtelevat kuitenkin suuresti.
Pohjoismaille povataan viisumenestystä
Etukäteisveikkailuissa voittoa on povattu Tanskan Emmelie de Forestille kappaleella Teardrops.
Metsäperkele-näytelmää seuraa Mäntän Paperiperkele
Särmikäs metsäpatruuna G.A. Serlachius herää henkiin Mäntän Serlachius-museon teatterinomaisessa näyttelyssä. Pääosassa on mies, joka muutti korpeen valloittaakseen maailman.
Silvia Modig: Vasemmistoliitto vastustaa epäröimättä julkisesti tuettua Guggenheimia
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Silvia Modigin (vas.) mukaan hänen kantansa mahdolliseen Guggenheimin paluuseen tulkittiin väärin perustein epäröiväksi Yle Uutisten torstaiaamun lähetyksessä.
Irlantilaistähti Sinéad O'Connor: "Rakastan musiikkia aina vain enemmän"
Viime vuonna julkaistu Sinéad O'Connorin uusin levy kuulostaa yllättävän positiiviselta.
Euroviisujen visuaalisten tehosteiden takaa löytyy suomalainen
Ruotsin Malmössä myös kisojen graafinen ilme on suomalaisten toteuttama.
