Saamelaisten kansallispäivänä Osmo Pieski ei juhli erityisesti, mutta on tyytyväinen siihen, että kansallispäivä muistuttaa paitsi omista juurista myös saamen kielen ja kulttuurin säilymisen tärkeydestä.

- Mihinkäs sitä tiikeri juovistaan, Pieski kiteyttää.

Utsjoelta kotoisin oleva Osmo Pieski kasvoi saamelaisalueella lapsuutensa ja nuoruutensa.

- Saamelaisuus on kulttuuri, joka on jättänyt jälkensä. Saamelainen tapa ajatella on erilainen eikä tehokkuus korostu. Serkkuni on kirjoittanut, että saamelaisen tapa ajatella on polku, joka nousee tunturiin ja mutkittelee.

Kielen suojelun aika on nyt

Osmo Pieski korostaa kielen säilymisen tärkeyttä. Huoli on esimerkiksi niiden puolesta, jotka elävät ulkosaamelaisina muualla Suomessa.

- Korostan sitä, että kieli on kulttuurin koossapitävä voima. Kieli on avain kulttuuriin.

- Uskon, että tästä on ihan hyvä jatkaa. On hyvä, että saamen kielen elvyttäminen on mainittu hallitusohjelmassa. Aika on nyt. Mitä pidemmälle asia siirtyy, sitä todennäköisempää on, että saamen kieli vähitellen häviää.

Kansallispäivän historiallisena taustana on vuonna 1917 Norjan Trondheimissä 6. helmikuuta alkanut ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, joka ylitti valtakuntien rajat.