Lappi |

Saamelaisten oikeudet puhuttivat eduskunnassa

Suomi noudattaa ILO:n alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen vaatimuksia, vaikka ei allekirjoita vieläkään sopimusta. Saamelaisten oikeudet puhuttivat kansanedustajia, kun eduskunta ruoti keskiviikkoiltana hallituksen selontekoa ihmisoikeuspolitiikasta.

saamelaisten lippu
Kuva: YLE Uutisgrafiikka

Oikeusministeri Tuija Braxin mukaan hallitus on yksimielinen siitä, että saamelaisia koskevan sopimuksen sisältö täytetään kaikilta osin.

-Muun muassa oikeudet maahan ja saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet poronhoidon osalta tullaan ratkaisemaan niillä kriteereillä, että ne täyttävät kansainvälisen sopimuksen. Hallitus ei ole miltään osin tehnyt päätöstä, että se joltain osin välttäisi noudattamasta sopimusta, vaan päinvastoin sitoutuu kaikilta osin sisällöllisesti sen täyttämään, Brax korosti.

Brax sanoo, että sen sijaan ILO:n sopimuksen ratifioinnista ei ole vielä yksimielisyyttä.

Vihreät vaatii sopimuksen hyväksymistä

Braxin oma eduskuntaryhmä, vihreät, vaati selontekokeskustelussa Suomea hyväksymään sopimuksen viipymättä

Keskustan eduskuntaryhmä piti hallituksen tavoitteita saamelaisten kannalta myönteisinä. Ryhmän mielestä samalla on kuitenkin pidettävä huolta alueen kaikkien asukkaiden oikeuksista tasapuolisesti.

Lappilainen kansanedustaja Ulla Karvo (kok) muistutti, että esimerkiksi Norjasta poiketen Suomessa porotaloutta harjoittavat myös muut kuin saamelaiset.

Karvo peräsikin, miten taataan se, että saamelaisia ja suomalaisia saman elinkeinon harjoittajia ei kohdella syntyperän perusteella eri tavoin.

"Saamen kielen säilyttämiseen pitkäjänteisyyttä"

Oikeusministeri Tuija Brax muistutti selontekokeskustelussa, että hallitus on myös sitoutunut saamen kielen elvytysohjelmaan. Hän piti sitä koko selonteon parhaana ja sitovimpana kirjauksena.

Saamelaisalueen kansanedustaja Janne Seurujärvi (kesk) toivoi kirjausten lisäksi myös rahaa saamen kielen säilyttämiseen. Seurujärvi korosti, että kielipesien toimintaan on vaikea saada rahaa, vaikka kysymys on vain muutamien kymmenientuhansien eurojen hankkeista.

Brax vakuutti, että selonteolla etenkin opetusministeriö on sitoututettu pitkäjänteiseen toimintaa ja elvyttämiseen.

-Me elämme viimeisiä hetkiä tässä asiassa ja nyt ollaan niin sitovissa lupauksissa, että voidaan puhua toimintaohjelmien kaltaisista lupauksista, Brax arvioi.



Kommentoi aihetta (7 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

  • en syrji ketään

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Saamelaisille samat oikeudet kuin suomalaisillakin on. Ihmisiä ei pidä

    kohdella eri tavoin syntyperänsä perusteella. Ei tässä ole mitään

    maailmanloppua tulossa, vaikka odotetaankin valmistelujen ja selvitysten

    tuloksia. Brax lietsoo turhaan paniikkia tässä saamelaisasiassa.

  • hunaja meloni

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Ei saamelainen ja lantalainen poronhoito eroa toisistaan muuten kuin, että saamelaispaliskunnissa on huomattava yliluku. Jos tälläinen yliluku olisi eteläisessä paliskunnassa, niin aikaa sitten olisi tullut ministeriöstä käsky vähennyksiin, mutta ei saamelais paliskunnissa kun valtio ei uskalla polkea niin sanottujen alkuperäisväestön oikeuksia. No tulee se siihenki loppu, kun tulee huono talvi, niin nälkään kuolee porot.

  • syrjitty suomalainen

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Onko se syrjimistä, että valtion kustannuksella saamenkielenopettelun verukkeella tarjotaan saamelaissyntyperäisille lapsille ilmainen hoitopaikka, kun taas suomalaiset joutuvat maksamaan huiman summan? Entäpä nämä saamelaiskiintiöt yliopistoihin? Eikö kaikkien opiskelemaan hakevien pitäisi olla samalla viivalla rotuun ja kieleen katsomatta?

  • samat oikeudet, samat maksut

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    "syrjitty suomalainen" Saamelaissyntyperäisille lapsilla on oikeus äidinkieliseen päivähoitoon, niin kuin suomenkielisilläkin. Saman maksun siitäkin joutuu maksamaan kuin muutkin. Tälläkin hetkellä maksan hoidosta korkeimman mukaan. Jippii ja hiio hei jos se olis ilmaista, mutta kun ei ole.

  • heinäkenkä

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    10.24 kommentoia on oikessa. ja miten norjasta ja ruotsista tullut saamelainen voi saada maita hallintaansa ilman maksua? maat jotka ovat olleet käytössä ja jonkun hallinnassa ennen kuin nämä muuttajat ovat tulleet!

  • Terveisiä Genevestä

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Se mikä tässä on huomioitava on että ILO 169 on kansainvälinen sopimus jossa on tarkat kriteerit alkuperäis- ja heimokansojen oikeudellisesta suojasta... Ei Suomi voi muuttaa sopimuksen tarkoitusperää, Norjassa tehty ratifiointi on kansainvälisellä tasolla tulkittu kevyeksi. Tarkoittaen Norjan ratifioinnissa (Norjan Saamelaiskäräjien ja valtion välinen sopimus) on muutettu/tulkittu sopimuksen kriteerejä, jo tämä ei vastaa itse sopimuksen tarkoitus perää joka on että valtiot eivät voi tulkita kriteerejä omallalailla ja tällätavalla luomalla lait itse sopimuksen kohtia kiertäväksi. Toki Norjassa Saamelaiskäräjät itse hyväksyi ILO 169 ratifiointi ehdoituksen joka mahdollisti itse sopimuksen ratifioinnin, tämän takia norjan käräjien budjetti pyörii 800-900 miljoonassa norjan kruunussa (josta alle puolet N.käräjien itse päätettävissä). (suomessa OM. tuki käräjille on noin 1,5 mij. € [ 12 milj. norjan kruunua]). On totta että Norja on rikkaampi maa kuin Suomi, mutta kuitenkin täydellisen ILO ratifiointi Suomessa lisäisi Suomen Valtion painetta lisätä Saamelaiskäräjien budjettia noin 10-20 milj. € (erittäin karu arvio)

  • Kenkäheikki

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Kyllä jonku tulisi polkea nuot yksienkin syöttilhäitten erityisoikeudet suohon ja Suomen tulisi ruveta käyttäytymhän näitä ns. erityisryhmiä kohtaan kuin suomalaishiin konsanhaan, jolloin säästyisi suuria tukkoja riihikuivaa rahhaa tärkeämphiinki kuten Vuotoksen althaashen, Kilpisjärven rautatiehen ja muihin vastaavhin tykötarpheellishin kohtheishin. Samallahan sitä voitas lisätä tuota kullankaivuuta konheilla, sillä ainaki meikäläisen tuntemat poromiehet, saamelaiset, lappalaiset, lappilaiset ja lantalaiset eivät ole pistänhet koskhan pahaksi, vaikka joskus olen pystyny tarjoamhan kierroksen tai kaksi ja jos sitte rikastusin kullankaivuulla runshaammin, niin pystysin tarjoamhan useamminki ja sehän vain soppii varmhan kinastelemattaki kaikille. Luonnonsuojelijat saavat pysyä etelässä ja vaikka pistäytyä Jappanissa suojelemassa tsunamirantoja, sillä yhtä tyhjänkanssa koko heijjän touhu kuitenki luonnonvoimia vasthan.

Tuoreimmat aiheesta: Lappi

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä