Metsäntutkimuskeskuksen Kannuksen yksikössä työskentelevän metsätalousteknikko Taisto Jaakolan mukaan sääskivuodet vaihtelevat suuresti toisistaan. Tänä kesänä monien mielestä niin ärsyttäviä verenimijöitä näyttäisi olevan runsaanpuoleisesti.

- Nyt oli pitkä ja kostea kevät. Lätäköihin tehtiin munia innokkaasti ja nyt kun säät ovat lämmenneet, tyttösääskillä on kiire saada jälkeläisiä. Ne ovatkin liikkeellä yötä päivää.

Jaakola sanoo, että häntä hyttyset eivät tavallisesti syö, mutta metsässä liikkuessa niiden runsaan määrän kyllä huomaa. Hänenkin mukaansa sääskiä on ”ihan tuskastumiseen asti”. Toisaalta hyviäkin puolia asiasta löytyy.

- Silloin linnut ja riistakannat saavat ruokaa. Tämä tietää myös metsästäjille hyviä saaliita.

Yksi sääskikanta pysyy elossa vain muutaman viikon, joten tässä mielessä nopeaa helpotusta on luvassa. Toisaalta verta imeneet inisijät pistävät nopeasti alulle uuden sukupolven munimalla lätäköihin ja kosteikkoihin.

- Oletus on, että tänä kesänä päästään kyllä hyönteisistä nauttimaan.  Sääskibuumi jatkunee sinne heinäkuun toiselle viikolle asti. Marjastuskauden alkaessa luonnossa on sitten jo muut hyönteiset kuin sääsket, arvioi Taisto Jaakola.

Ihmisen ominaistuoksu houkuttaa

Kolea kevät on siis saanut tyttösääsket ärhäköiksi, kun ne haluavat turvata jälkeläisten saamisen. Ne hyökkäävät kohti ihmistä ehkä tavallistakin innokkaammin. Erilaisten suoja-aineiden lisäksi verenhimoisia hyönteisiä vastaan moni yrittää puolustautua vaalean vaatetuksen turvin. Vanha uskomus kun on, että vaatteiden värillä on väliä. Taisto Jaakola ei ole kuitenkaan tällaista huomannut.

- Itsellä on aina ollut vakiovärityksenä tummahko vaatetus. Enemmän sääskien valintoihin vaikuttaa ihmisen genetiikka. Toisia sääsket vaan syövät enemmän. Mitä vähemmän maastossa liikkuu, sen vähemmän keho muodostaa vasta-aineita. Jostain syystä sääsket pyörivät enemmän niiden ihmisten ympärillä, jotka ovat harvemmin maastossa.

Vanhan mainoksen viisaus siitä, että etelän miehenkään ei kannata huitoa vaan mieluummin ”ottaa ohovia”, taitaa edelleen pitää paikkansa. Hienhaju ja lämmin iho voivat houkuttaa sääskiä puoleensa magneetin tavoin.

- Oletan, että mitä enemmän ihmiset huiskivat ympärilleen, sitä enemmän he levittävät ilmaan ominaistuoksuaan.  Jos hikoilee enemmän, kyllä sääski sen huomaa ja haistaa. Meikäläinen kun on tällainen kuiva naula, ei sääsket senkään takia iske. Joskus on käynyt niinkin, että maastossa minä olen ollut ilman paitaa ja mukana olleet harjoittelijat ovat suojanneet itsensä paksulla vaatetuksella. Silti sääsket ovat syöneet heitä, kun ovat niin kovasti hikoilleet. Samaan aikaan minulla on ollut kuiva iho ja olen saanut olla sääskiltä rauhassa.

Avuksi hyttysenpistoihin Jaakola vinkkaa vanhan kansan konsteja eli mäntyösuopaa tai voita. Kaupoissa myytäviin sääskiä karkottaviin ihmerannekkeisiin hän ei usko.