Luonto

Säätiö pelastaa Saaristomerta särki kerrallaan

Särkien ja lahnojen hyötykäyttöä on jaksettu edistää monta kertaa viimeisten vuosikymmenien aikana. Mieluummin kuitenkin suomalaisten lautaselle päätyy norjalainen kasvatuslohi. Nyt vajaasti hyödynnettyjen kalojen käyttöä ihmisravinnoksi edistää John Nurmisen säätiön Lähikalahanke.

Särkikaloja kalatiskillä.
Kuva: Yle / Simo Pitkänen

John Nurmisen Säätiö tunnetaan Itämeren piirissä tehdyistä projekteista, joissa on kunnostettu niin Pietarin jäteveden puhdistusta kuin luotu lisää meriturvallisuutta laivojen tarkemmalla ohjauksella. Särkikalojen saaminen ihmisravinnoksi on säätiön ensimmäinen varsinaisesti Suomeen kohdistuva hanke.

Projektipäällikkö Miina Mäki kuvailee säätiön tärkeimmän työkalun olevan sen hyvä maine ympäristöasioissa. Tätä mainetta vaalitaan myös tässä kalahankkeessa, jossa maksetaan mukaan lähteville kalastajille fosforinpoistopalkkiota 0,531 euroa kilolta. Tällä tuetaan kalojen päätymistä elintarvikeketjuun. Kalastuksen on Suomessa arvioitu kierrättävän vesistöistä maalle vuosittain n. 600 tonnia fosforia.

– Tuntuu, että aika on nyt enemmän kypsä särkikalatuotteille kuin jokunen vuosi sitten. Kysyntää on monelta taholta ja toiveita, että voitaisiin auttaa ja luoda niitä verkostoja, että saataisiin kala kalastajilta eteenpäin näille, jotka haluaa sitä hyödyntää, kertoo Miina Mäki.

Lähikalahanke alkoi viime vuonna ja jatkuu tänä keväänä. Viime vuonna saalista kertyi 35 tonnia särkiä ja lahnoja. Tänä vuonna mukaan halutaan uusia kalastajia ja enemmän saalista.

Aloite tuli kalastajilta

Yksi mukaan lähteneistä Saaristomeren kalastajista on turkulainen Satavan saaressa asuva Hannu Lindholm. Ykkösluokan kaupallinen kalastaja pitää hyvänä särkikalojen poistamista ja syö itsekin lahnoja.

– Me kalastetaan pääasiassa lahnoja. Se menee kaikki ruokakaäyttöön eli siitä tehdään massaa ja siitä pihvejä. Muutamat koulut on saaneet sitä maistaa, myös työpaikat Turussa. Palaute on ollut ihan hyvää, Hannu Lindholm summailee kokemuksiaan.

Palmian ruokala Kallion virastotalolla
Särkikalapihvejä on monta kertaa yritetty tuoda markkinoille. Kuva: YLE

Lindholmia ei häiritse, että kalastus on tarkkaan rajattu, jolloin uhanalaisiksi tai vaarantuneiksi WWF:n kalaoppaassa punaisella tai oranssilla merkityt lajit on vapautettava. Näitä ovat ankerias, lohi, taimen, meriharjus ja siika. Muita vapautettavia lajeja ovat ahven( yli 35cm), hauki, kuha, made, nahkiainen, toutain, turska ja kampelat. Vain särkikalat saa ottaa saaliiksi.

– Toivomme saavamme lahnanpyynnin kautta takaisin sen, että joudumme päästämään muita kaloja pois. Toivomme myös, että homma lähtee pelaamaan ja kuluttajat ottavat sen omakseen. Se on kuitenkin helppoa, valmista syötävää ruokaa eikä ole ruotoja, sanoo Lindholm.

Kalastus tarkkaan säädeltyä

Kalastajien rysien sijoittelu hyväksytään erikseen. Säätiö valvoo kalastajia niin merellä kuin vastaanottosatamissakin. Särkisaaliista ei pienintäkään osaa saa päätyä turkistarhauksen rehuksi ja vapautetuistakin kaloista on pidettävä kirjaa.

Kalasaalis hoitokalastus särki lahna
Kokonaista lahnaa harva enää ostaa kalatiskeiltä. Kuva: Juha Korhonen / Yle

Viime vuonna kalastajien rysistä päästettiin takaisin Saaristomereen muun muassa viitisenkymmentä siikaa ja parikymmentä taimenta. John Nurmisen Säätiön Lähikalahankkeessa halutaa välttää ne ristiriidat, joita on syntynyt esimerkiksi Kirkkonummen Pikkalanlahdella, missä hoitokalastuksen on epäilty vaikuttaneen kuhakantaan.

Projektipäällikkö Miina Mäki uskoo, että mukaan tulee lisää kalastajia nyt, kun haku on vielä hetken auki.

– Positiivinen viidakkorumpu toimii. Meillä oli alussa mukana viisi kalastajaa, joista yhden kaveri oli pitänyt tätä ihan hulluna, kun lähtee tällaiseen, kertoo Mäki.

Kun tällekin kalastukselle löytyy kannattavuutta jatkossa, niin Mäki uskoo epäilijöiden lähtevän mukaan.

Pitkäjänteiset tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on saada aikaan toimivat markkinat särkikalasaaliille ilman säätiön nyt maksamaa tukea. Kalastuksen myötä merestä poistuu sinne joutunutta fosforia, joka rehevöittää Saaristomerta. Hankkeen aikana myös eri tutkimuslaitokset tutkivat särkien kohdennetun pyynnin vaikutusta Saaristomeren kalastoon ja ravintoverkkoihin.

Iso tavoite on saada muutamassa vuodessa luotua sellainen tuotantoketju koko maahan, mikä hyödyntää särkikaloja laajasti ihmisravinnoksi.

Paikallisesti tuotetun kalan ottaminen suurtalouskeittiöiden valikoimaan, kouluruokailuihin ja työpaikoille, on John Nurmisen Säätiön mukaan eettinen ja ekologinen vaihtoehto tehotuotetulle lihalle tai tuontikalalle.

Suurin osa suomalaisten syömästä kalasta on norjalaista kasvatuslohta.

Tuoreimmat aiheesta: Luonto

Pääuutiset

Kotimaa

Hurja ennuste F-Securen Hyppöseltä: Tekoäly tekee ohjelmoijista työttömiä

Mikko Hyppönen.

Tekoäly on mullistanut työnteon tietoturvayhtiö F-Securella. Kaksitoista vuotta kehitetty tekoäly seuloo väsymättä haittaohjelmia. Ihmiset voivat keskittyä vaikeimpiin tehtäviin. Tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen uskoo, että vielä suurempi mullistus nähdään pian, kun tietokoneet alkavat kirjoittaa virheetöntä ohjelmakoodia. Yle tutustui tekoälyn käyttöön haittaohjelmien metsästyksessä, robotiikassa ja puheentunnistuksessa.

USA:n vaalit

Loka on lentänyt aina Yhdysvaltain presidentinvaaleissa – miksi demokraatit ovat aaseja ja republikaanit norsuja?

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on alkamassa loppukiri, kun demokraatit nimeävät Hillary Clintonin ehdokkaakseen maanantaina alkavassa puoluekokouksessa. Naapurileirissä on jo aloitettu kiivas lokakampanja häntä vastaan, ja myös republikaanien Donald Trump saa oman osansa. Lähes 200 vuotta sitten erästä ehdokasta haukuttiin aasiksi. Siitä syntyi demokraattien logo.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä