Kotimaa |

Säätiöiden edunvalvoja yllättyi suurista vaalituista

Säätiöiden edunvalvontajärjestön nokkamies yllättyi tietoon tulleista kahden keskustataustaisen säätiön antamista suurista vaalituista. Avoimuutta peräänkuuluttava Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan toimitusjohtaja Paavo Hohti toivoo vaalirahakeskustelun herättelevän säätiöitä miettimään toimintansa perimmäistä tarkoitusta.

- Toivon että keskustelu auttaisi siihen, että säätiöt itse heräisivät miettimään omaa toimintaansa ja toimimaan sen perusteella, mitä varten ne varsinaisesti ovat olemassa, Hohti huokaa.

Lauantaina nousi esiin, että Raha-automaattiyhdistykseltä rahoitusta saava, keskustataustainen Nuorisosäätiö tuki pääministeri Matti Vanhasen presidentinvaalikampanjaa 23 000 eurolla.

Hohti muistuttaa, että Nuorisosäätiön nettisivuilta käy ilmi, että tarkoitus on asuntorakentaminen ja asuntojen rakentaminen nuorille. Vanhanen toimi Nuorisosäätiön puheenjohtajana vuosina 1998-2003 ja tätä ennen varapuheenjohtajana vuosina 1981-1997.

Hohdin mukaan yleishyödyllisyyskriteerin täyttymistä voi epäillä, jos luottamushenkilölle tai toimihenkilölle myönnetään rahaa.

Avoimuus on säätiöille elintärkeää

Hohti pitää avoimuutta säätiöiden kannalta kohtalonkysymyksenä.

- Taloudellinen raportointi on a ja o, koska valtio antaa etuoikeuksia, muun muassa verotuksellisia etuja ja tukia raha-automaattiyhdistykseltä, Hohti muistuttaa.

Verottaja ratkaisee verotuskysymykset, mutta edunvalvo tuntee hyväksyttävän toiminnan pääperiaatteet. Tärkeä seikka on yleishyödyllisyys eli toiminnan pitää kohdistua yleiseen hyvään. Edelleen tärkeää on, ettei makseta rahoja säätiön hallinnossa toimiville henkilöille. Lisäksi avustusten pitää kohdistua laajaan piiriin eikä rajoitettuun kohderyhmään.

Hyvän hallinnon ohjeistus tekeillä

Suomessa on noin 2800 erilaista säätiötä. Niistä noin kolmasosa on apurahoja jakavia säätiöitä. Loput ovat enimmäkseen luonteeltaan toiminnallisia, tarkoituksena on esimerkiksi pyörittää vanhainkotia.

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta edustaa noin kymmenesosaa säätiöistä. Neuvottelukunta on jo pidempään laatinut säätiöille hyvän hallinnon ohjeistusta, joka valmistuu pian.

- Ohjeistus perustuu ennen kaikkea säätiöiden omavalvontaan, mikä edellyttää korkeaa moraalia.

Säätiön perustaminen vaatii Patentti- ja rekisterihallitukselta perustamislupaa. Sillä on oltava myös tarkoitukseen riittävästi alkupääomaa. vasta kun säätiö osoittaa toiminnallaan olevansa yleishyödyllinen, verottaja voi myöntää sille etuja.

Vaalitukikeskustelun osalta kiinnostavaa on se, että säätiön on ilmoitettava jo perustamisen yhteydessä tarkoituksensa erittäin tarkasti.

- Säätiön tarkoituksen muuttaminen on Suomessa erittäin vaikeaa. Aikojen muuttuessa tarkoituksen tulkinta voi muuttua, muttei itse tarkoitus, Hohti korostaa.





Lähteet:
YLE Uutiset

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä