Sää |

Sade ja ukkonen

Salama ja myrskypilviä
Kuva: Pekka Parviainen / Yle

Vaihtelevien sääolojen Suomessa tuhoisat rankkasateet ovat harvinaisia, mutta sadepäiviä on kuitenkin melko paljon. Päiviä, jolloin sadekertymä on vähintään millimetrin verran on miltei koko maassa tyypillisenä vuotena 100-120 kappaletta eli sadetta kertyy vähintään millimetri noin joka kolmas päivä.

Paikoin aivan pohjoisessa vuosisademäärästä yli puolet tulee lumena, muualla maassa suurimmaksi osaksi vetenä. Sateen olomuodon ratkaisee pilven alaosan lämpötila ja se, miten lämmintä ilma on pilven ja maanpinnan välillä. Suomen oloissa nimittäin miltei kaikki sade syntyy pilvessä kesälläkin lumisateena.

Räntäsade sisältää aina sekä lumihiutaleita että vesipisaroita, vaikka usein märkä lumisade mielletäänkin virheellisesti räntäsateeksi. Välillä talviaikaan sataa etenkin autoilijoille petollista alijäähtynyttä vettä, sade on siis jäätävää. Maanpinnan läheisyydessä lämpötila on silloin pakkasen puolella, mutta hieman ylempänä ilmakehässä on lämpöasteita ja sade ehtii muuttua vedeksi. Kylmään pintaan osuessaan pisarat kuitenkin jäätyvät liukkaaksi kalvoksi.

Sateen voimakkuus vaihtelee eniten kuurosateiden yhteydessä, voimakkaimmat sade- ja ukkoskuurot voivat kesällä aiheuttaa nopeasti yhden kuukauden kertymää vastaavan sademäärän ja paikalliset erot ovat suuria. Ukkospäiviä on eniten Salpausselän alueella ja Keski-Suomessa, vähiten länsirannikolla ja Lapissa. Ukkoset voidaan jakaa ilmamassa- ja rintamaukkosiin,usein ukkoset ovat kuitenkin näiden yhdistelmiä. Ilmamassaukkoset jyrisevät tyypillisesti myöhemmin iltapäivällä tai illan aikana, kun aamupäivällä taivaalle kehittyneet kumpupilvet kasvavat päivän mittaan jopa yli 10 kilometrin korkuisiksi ukkospilviksi. Ilmamassaukkoset eivät juurikaan viihdy kylmien vesialueiden yllä, mutta voimakkaat rintamaukkoset ylittävät kylmiä vesistöjä ja pauhaavat vaikka aamuyöllä.

Ukkospilven alasinta muistuttava kuitumainen yläosa muodostuu positiivisesti varautuneista jääkiteistä, pilven keskiosan lumikiteet ovat puolestaan varautuneet negatiivisesti. Kun näiden välinen jännite-ero kasvaa riittävän suureksi, se purkautuu salamana. Salamat voivat iskeä maahan, jolloin puhutaan maasalamasta. Pilvisalamat sen sijaan iskevät joko toiseen pilveen tai pilven sisällä. Ukkosasioista voi lukea lisää esim. Ilmatieteen laitoksen sivuilta

Takaisin sääsanastoon

Kommentoi aihetta (0 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Tuoreimmat aiheesta: Sää

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä