Talous

Sahat pyörivät kolmessa vuorossa – mutta mitä tehtäisiin purulla ja kutterilla?

Haapajärven sahalla menee nyt varsin hyvin, kuten muillakin saha, sellu- ja kartonkiyhtiöillä. HaSa Oy:n liikevaihdosta noin 40 prosenttia tulee viennistä Egyptiä ja Kiinaa myöten. Ajankohtainen ongelma sahoilla on kotimaan kysynnän notkahtaminen tuotannon sivumateriaaleille, joita kertyy yhtä paljon kuin lautaa ja parrua.

Haapajärven saha käsittelee tukkipuuta kolmessa työvuorossa yötä päivää.
Haapajärven saha käsittelee tukkipuuta kolmessa työvuorossa yötä päivää. Kuva: Marko Siekkinen / Yle
Haapajärvi

Haapajärven Saha Oy:n kolmeen tuotantolaitokseen tuodaan tukkeja 70 rekka-autollista vuorokaudessa. Puolet materiaalista jää yli, eli esimerkiksi kuoret, purut ja kutterit. Sahateollisuudessa vienti vetää, mutta materiaalin sivuvirrat eivät enää mene kaupaksi.

Suomen biotalous on epätasapainossa, kun energiapuun ja puumateriaalien sivuvirtojen kysyntä on heikentynyt.

Esimerkiksi Haapaveden Kanteleen biovoimalaitos seisoo kannattamattomana ja päivystää vain tarvittaessa käynnistyvänä varavoimalana. Kanteleen Voima on käyttänyt parhaimmillaan lähes kolme miljoonaa kuutiota haketta, purua, purubrikettiä, kutteria ja turvetta vuodessa.

– Tilanne on aika heikko. Vuosikausia on ollut hankalaa myydä purua ja kuorta. Kantelekaan ei enää tarvitse yhtään, Haapajärven Sahan toimitusjohtaja Kalle Kantola huokaa.

Uudet sellutehtaat lisäävät kysyntää

Sahateollisuus myisi sivumateriaalejaan mieluusti rakenteilla ja suunnitteilla olevien sellutehtaiden raaka-aineeksi.

Vuosikausia on ollut hankalaa myydä purua ja kuorta

– Kalle Kantola

Haapajärvellä sivutuotevirroille odotetaan uutta kysyntää etenkin Metsä Groupin Äänekosken selluinvestoinnista. Myös omalle paikkakunnalle suunnitellaan biotuotetehdasta.

– Äänekosken sellutehdashanke on hyvä koko Keski-Suomen sahoille. Se on erittäin hyvä asia meille, Kantola innostuu.

Metsä Groupin 1,2 miljardia euroa maksavan Äänekosken havusellutehtaan rakentaminen on parhaillaan käynnistymässä. Samaan aikaan sellu- ja muita isoja biotuotetehtaita viritellään Kuopioon, Kemijärvelle, Kainuuseen, Kemiin ja myös muun muassa Haapajärvelle.

Kuitupuuta ei riitä kaikille uusille hankkeille

Suomen sellunkeitossa toisaalta saattaa tulla raja vastaan nopeammin, kuin uusissa hankkeissa uskotaan. Tärkeintä raaka-ainetta ei riitä kaikille.

Selluteollisuudelle keskeisen kuitupuun kestävät hakkuumahdollisuudet saattavat loppua Suomessa kesken, arvioi Metsäteollisuus ry.

– On kyllä totta, että erityisesti sellutehtaille kelpaavat puuvarat alkavat kyllä kolkutella kestävyyden rajoja, muotoilee Jouni Punnonen energiajohtaja Metsäteollisuus ry:stä.

Sellutehtaille kelpaavat puuvarat alkavat kolkutella kestävyyden rajoja

– Jouni Punnonen

Metsäteollisuus arvioi, että metsien uudistushakkuiden lisääminen tuo markkinoille lisää kuitupuuta 6,5 miljoonaa kuutiometriä, verrattuna vuoden 2014 hakkuisiin. Esimerkiksi Äänekosken nettolisäys kuitupuun käytölle on jatkossa arviolta neljä miljoonaa kuutiota.

Esimerkiksi Haapajärvelle kaavailtu biotuotetehdas saattaisi joidenkin arvioiden mukaan tarvita raaka-ainetta jopa yli  viisi miljoonaa kuutiota.

– Täällä pohjoisemmassa tilanne on hieman erilainen, kuin etelässä, josta itse tulen. Puuta on kestävien hakkuiden puitteissa käytettävissä hieman enemmän, Punnonen sanoo.

Energiapuu kannattavaksi ja puu liikkeelle

Suomen biotaloutta voisi tasapainottaa parhaiten hyödyntämällä sivuvirtoina syntyvää materiaalia ja energiapuuta biovoimalaitoksissa, mutta juuri nyt laitoksiin ei investoida. Tukipolitiikassa painotetaan tällä hetkellä voimakkaasti tuulisähköä. Kentällä käsitys on, että markkinat ovat sekaisin.

Metsäteollisuuden mielestä tasapainoisella biotaloudella voitaisiin hoitaa suurin osa Suomen uusiutuvan energian lähivuosien tavoitteista.

Metsänomistajille tuloutetaan lähes kaksi miljardia euroa vuodessa, mistä maksetaan veroja kunnille ja valtiolle

– Jouni Punnonen

– Biotalous työllistää nyt suoraan 40 000 ja välillisesti 160 000 ihmistä. Metsänomistajille tuloutetaan lähes kaksi miljardia euroa vuodessa, mistä maksetaan veroja kunnille ja valtiolle, Punnonen luettelee.

Suomen puumarkkinoita vauhditettaisiin vahvistamalla puun tarjontaa siten, että kaikki kestävät hakkuumahdollisuudet käytettäisiin hyväksi. Tukkipuussa lisäyspotentiaali on arviolta 9,5 miljoonaa kuutiota, ja syntyvissä oksa- ja kantokasoissa lisäyspotentiaalia olisi noin 11 miljoonaa kuutiota.

Metsäteollisuuden investoinnit kohoaisivat jälleen pysyvästi 800 miljoonan euron tasolle vuodessa.

Juuri tällä hetkellä toimitusjohtaja Kalle Kantolan näköpiirissä ei kuitenkaan ole Haapajärven Sahan materiaalisivuvirtoja hyödyntäviä investointeja Pohjois-Suomessa, ehkä Oulun Energian Toppila 1:n korvausinvestointia lukuun ottamatta.

– Oulussa nyt on jonkunlainen investointi tiedossa, mutta ei sekään niin hirveästi puunkäyttöä lisää, Kantola toteaa.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä