Kotimaa |

Sähköinen yo-koe mahdollistaa audiovisuaalisen materiaalin ja laajat aineistot

Paperisen aineiston aiheuttamat rajoitteet alkavat jäädä historiaan ylioppilaskokeessa. Sähköisessä kokeessa kokelaalle voidaan jakaa suuri ja monimuotoinen aineisto. Esimerkiksi kielten kokeissa aineisto voi sisältää audiovisuaalisia tallenteita. Maantieteen kokeessa voi olla laajoja kartta-aineistoja. Yo-kokeen sähköistyminen alkaa syksyllä 2016.

Lukiolaisia ylioppilaskirjoituksissa.
Kuva: Yle

Sähköinen ylioppilaskoe tulee ensimmäisenä maantietoon, filosofiaan ja saksaan. Niiden kokeet tehdään tietokoneilla tai vastaavilla päätelaitteilla syksyllä 2016.  Uudistus mahdollistaa monipuolisemmat koetehtävät.

- Kokeeseen voidaan tuoda muuta kuin muistitietoa selvittäviä kysymyksiä. Muistitiedon sijaan olisi analyysiä ja lähteiden käyttöä, mikä on nykyään tosi tärkeää, ylioppilastutkintolautakunnan projektipäällikkö Matti Lattu sanoo.

Aineistoa ei ole voinut tuoda kokeeseen paljon. Nyt yhtäkkiä määrä ei ole enää mikään este. Tila ei sitä rajoita.

– Matti Latu

Keväällä 2016 myös ranskan, yhteiskuntaopin ja psykologian kokeet suoritetaan tietokoneella. Loput kokeet siirtyvät sähköiseen muotoon vuoteen 2019 mennessä.

Nykyinen kynällä ja papereilla tehtävä ylioppilaskoe on Matti Latun mukaan rajoitteinen.

- Kokelaalle jaettavaa materiaalia on pitänyt rajoittaa. Kokeessa on ollut painettua ja postitse lähetettyä materiaalia. Se on sanellut sitä, ettei aineistoa ole voinut kokeeseen paljon tuoda. Nyt yhtäkkiä määrä ei ole enää mikään este. Se tila ei sitä rajoita, Matti Lattu sanoo.

Nykyinen ylioppilastutkinnon tekemisen tapa on Latun mukaan ollut myös lukion ja opetusmenetelmien uudistamisen jarru.

"Yksikään koesuoritus ei saa epäonnistua"

Vielä ei tiedetä, onko tulevaisuuden ylioppilaskokelaalla käytössään oma vai koulun omistama tietokone tai muu päätelaite.

- Kynän ja paperin lisäksi on jokin päätelaite, josta kysymykset ja aineistot vastauksen laatimiseen tulevat. Ja vastaukset laaditaan sillä, Matti Lattu kertoo..

 Koulujen valmiudet antaa laitteita vaihtelevat.

- Meidän ei  tarvitse ottaa siihen kantaa. Pidämme huolta, että koe sujuu ja jatkuu edelleen yksilökokeena.

Tietotekniikan on oltava sellaista, että kokelaat eivät voi tehdä yhteistyötä eivätkä voi käyttää muuta kuin sallittua aineistoa.

- Tietoteknisistä haasteista suurin on varmaankin kokeen yhdenaikaisuus ja se, että kaiken on onnistuttava heti. Yksikään koesuoritus ei saa epäonnistua, Matti Lattu sanoo.

Tietokoneiden tai vastaavien päätelaitteiden lisäksi tarvitaan varmat tietoliikenneyhteydet.

- Isoimmissa koetiloissa on varmasti pieni palvelin, joka varmistaa sen, että koe onnistuu, vaikka internet-yhteys koulusta katkeaa joksikin aikaa. Kokelaat ovat koetilassa yhteydessä palvelimeen. Palvelimelta on yhteys ylioppilastutkintolautakuntaan. Sieltä vastaukset tulevat meille lautakuntaan, Matti Lattu kertoo.

Kysymyksiä elävästä tieteestä ja kielikokeeseen av-materiaalia

Maantieteen koe voi alkaa mullistua suurestikin.

- Aiemmin on ollut vaikea tehdä paikkatietoon liittyviä kysymyksiä ja hyödyntää isoja kartta-aineistoja. Nyt voimme tuoda koko Suomesta pohjakarttoja, liikennetietoja, talousasioita ja kaikkea, mistä paikkatietoja voi saada. Voimme tehdä ihan uusia kysymyksiä; sellaisia kysymyksiä, mitä elävä maantieto on. Ja voimme tuoda ajankohtaista aineistoa mukaan, ylioppilastutkintolautakunnan projektipäällikkö Matti Lattu sanoo.

Maantieteen lisäksi myös saksan ja filosofian kokeet tehdään sähköisesti syksyllä 2016.

- Saksan koe varmaan hyödyntää audiovisuaalisia välineitä. Näin uskoisin. Sitten meillä on filosofia, joka on näistä kahdesta hyvin poikkeava, Lattu sanoo.

Koulut saavat tietoa uudistuksesta tänä vuonna

Ylioppilaskokeen sähköistyminen ei siis tarkoita sitä, että vain koevastauksen kirjoittamisväline vaihtuisi kynästä tietokoneeksi. Muutos on isompi, joskin voi tapahtua vaiheittain, Matti Lattu arvelee.

 - Kokeen tekijät ajattelevat osin, etä muutosta voi tehdä pikkuhiljaa, ettei tarvitse ensimmäisten oppiaineiden kohdalla räväyttää. Näin tulkitsen heidän ajattelustaan. Mutta selkeä viesti on, että Suomessa emme tarvitse tietokonepohjaisia kirjoituskoneita, vaan haluamme ottaa mahdollisuudet käyttöön, Matti Lattu kertoo.

 Loppusyksyn aikana yo-kokeen sähköistämisen suunnittelijat päättävät lisää suuntaviivoja.

-  Pitkään ylioppilastutkinnossa idea on ollut, että isoista asioista tiedotetaan kolme vuotta ennen kuin ne toteutuvat. Maantiedosta, filosofiasta ja saksasta tulee enemmän tietoa ennen vuoden vaihdetta, Matti Lattu sanoo.

Kaikissa aineissa ei suuria muutoksia koetehtäviin mahdollisesti tule ainakaan toistaiseksi.  Samanlaiset muutokset kokeisiin eivät välttämättä ole tarpeellisia matemaattisissa aineissa, kielissä ja reaaliaineissa.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä