Kotimaa |

Sähkökirjat tekevät tuloaan yliopistojen kurssikirjavalikoimiin

E-versioista toivotaan ratkaisua jatkuvaan kirjapulaan. Kotimaiset kustantajat eivät kuitenkaan vielä ole innostuneet tieteellisten teosten tuottamisesta sähköisesti.

Digitaalinen kirjojen lukulaite.
Monet yliopiston tenttikirjat luetaan tänä päivänä pöytäkoneen, läppärin tai lukulaitteen näytöltä. Kuva: Uwe Anspach / EPA

Helsingin yliopistossa opiskeleva Kaisa Ahvonen on tottunut metsästämään kurssikirjoja.

– Aika nopea pitää olla. Yleensä yritän löytää kirjat jo ennen kurssin alkua, valtio-opin tenttiin valmistautuva Ahvonen kertoo.

Kiertokysely Lapin, Itä-Suomen, Tampereen, Jyväskylän ja Helsingin yliopistoihin paljastaa, että kirjapula vaivaa yliopisto-opiskelijoita tieteenalasta ja kaupungista riippumatta.

– Pyrimme hankkimaan yhdelle kolmasosalle kurssin aloittavista kurssikirjan. Opiskelijoilta tulee toistuvasti palautetta siitä, että se on riittämätön määrä, mutta se on määrärahatilanteesta johtuva valinta, Helsingin yliopiston keskustakampuksen kirjaston johtaja Pälvi Kaiponen toteaa.

Tieteelliset aikakauslehdet näyttävät suuntaa

Monessa yliopistossa on otettu ohjenuoraksi hankkia sähköinen versio kurssikirjasta aina, kun sellainen on saatavilla. Kirjaston johtaja Jarmo Saarti Itä-Suomen yliopistosta povaa, että yliopistojen käyttämille kirjoille käy samoin kuin tieteellisille aikakausjulkaisuille 1990-luvulla.

– Kymmenessä vuodessa käytännössä katsoen kansainväliset paperilehdet muuttuivat e-lehdiksi. Oma mielipiteeni on, että kyse on muutamista vuosista.

Toistaiseksi kurssikirjoista on saatavilla sähköisesti kuitenkin vain murto-osa: esimerkiksi Lapin yliopistossa pari prosenttia ja Tampereen yliopistossa vajaa neljännes tentittävistä kirjoista. Etenkin kotimaisilta kustantajilta e-versioita on vaikea löytää, yliopistokirjastoista kerrotaan.

Lääketieteeseen erikoistuneen kustannustalon Duodecimin oppikirjat ovat olleet verkossa jo muutaman vuoden ajan. Maksullista palvelua käyttävät myös terveyskeskukset ja sairaalat.

– Kustantajan kannalta (sähköisten versioiden tuottaminen) on mielekästä sillä edellytyksellä, että toiminnalle saadaan laajempi markkina kuin vain yliopistot. Tavallaan muut terveydenhuollon toimijat tukevat tällä tavalla lääketieteen opiskelijoita, Duodecimin toimitusjohtaja Pekka Mustonen sanoo.

Yliopistot pyrkivät parantamaan kurssikirjojen saatavuutta myös laina-aikoja lyhentämällä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston keskustakampuksella kurssikirjojen laina-ajat lyhenivät elokuussa puoleen entisestä.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Kotimaa

Suurin osa lukioista vaatii tai suosittelee omaa kannettavaa – katso kuntasi lukion tilanne

Nuori mies käyttää tablettitietokonetta.

Suurin osa lukioista suosittelee tai jopa vaatii opiskelijoitaan hankkimaan oman kannettavan tietokoneen opintoja varten. Yle Uutiset kysyi asiaa lähes kolmelta sadalta lukiolta. Osassa lukioista kaikille opiskelijoille kustannetaan koneet omiksi, kun taas suurin osa lukiolaisista joutuu maksamaan sen omasta rahapussista. Osa ylioppilaskirjoituksista tehdään sähköisesti jo kahden vuoden päästä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä