Fukushiman ydinvoimalaitos toimi täysin normaalisti ensimmäisen maanjäristyksen jälkeen. Ensimmäiset ongelmat syntyivät, kun valtakunnan sähköverkko pimeni, mutta siihenkin voimalaitoksen hätäsuunnitelmissa oli varauduttu. Dieselgeneraattorit alkoivat jauhaa sähköä, jolla ydinreaktorin jäähdytysjärjestelmä pysyi käynnissä.

Sitten tuli tsunami. Sellaiseenkin oli varauduttu, mutta ei niin suureen kuin mitä laitokseen nyt iski - eli siihen, että laitos jäi kokonaan ilman sähköä, selittää ylitarkastaja Riku Mattila Säteilyturvakeskukselta.

Kuumentunut ydin tuottaa vetyä

Kun jäähdytysjärjestelmä on pettänyt, reaktorissa oleva vesi kiehuu pois ja vedenpinta reaktorissa laskee. Kun polttoainesauvat tulevat näkyviin, ne kuumentuvat entisestään. Jos niiden lämpötila on normaalisti noin 300 astetta, ne ovat Mattilan arvion mukaan nyt noin 700-asteisia.

Sauvojen kuumentuessa niiden zirkonmetalliset putket alkavat hapettua eli metalli kaappaa vedestä happea, jolloin jäljelle jää pelkkää vetyä. Reaktorissa ja sen suojarakennuksessa on typpeä, joten vedystä ei ole haittaa.

Räjähdykset ovat aiheutuneet siitä, että reaktorista on paineen tasaamiseksi täytynyt puhaltaa höyryä ulos ilmeisen hallitsemattomasti. Näin vetyä on päässyt tilaan, jossa on tavallista ilmaa eli happea, jolloin pienikin kipinä on saanut vedyn räjähtämään. Ensimmäisessä räjähdyksessä tekijänä oli jälkijäristys, maanantain vastaisen yön räjähdyksen osalta voi vain arvailla, mikä vedyn sytytti, kuvailee ylitarkastaja Riku Mattila.

Höyry ja räjähdysten myötä laitoksesta vapautunut vety eivät Mattilan arvion mukaan ole vielä olleet vahvasti radioaktiivisia. Virallisia tietoja STUK ei ole saanut - Mattilan mukaan tiedonsaanti on ollut hyvin niukkaa ja hidasta.

Vesi oleellinen tekijä

Reaktorin jäähdyttäminen merivedellä tapahtuu nyt palovesipumppujen avulla eli järjestelmällä, jota ei lainkaan ole suunniteltu reaktorin jäähdyttämiseen, huomauttaa Mattila. Meriveden suolaisuus on ongelma, mutta juuri nyt olisi kuitenkin oleellista saada reaktori pysymään ylipäätään veden alla.

Mitä alemmas vedenpinta laskee, sitä enemmän sauvojen pinnan yläpuoliset osat kuumenevat. Jos niiden lämpötila nousee esimerkiksi 900 asteeseen, vaarana on, että zirkonimetalliputket polttoainesauvojen ympärillä vaurioituvat.

Seurauksena voi silloin olla, että reaktorisydän sulaa ja putoaa suojarakennuksen pohjalle vapauttaen korkeasti radioaktiivisia aineita ympäristöön.

Jo pelkkä putkien vaurioituminen lisää radioaktiivisuutta, jolloin esimerkiksi uusien räjähdysten mukana ympäristöön voi levitä enemmän ydinsaastetta.

Fukushiman voimalaitoksen reaktorit ovat 1970-luvun alusta. Niissä ei kyetä käsittelemään sulanutta reaktorisydäntä. Riku Mattilan mukaan Suomessa vanhimpiakin ydinvoimaloita on jälkikäteen muutettu niin, että ne kestävät jopa reaktorin sulamisen.