Luonto |

Sähkötainnutus ja radiolähetin apuna kalojen tutkimisessa

Kalojen liikkumisen ja lisääntymisen tutkimisessa hyödynnetään monenlaista tekniikkaa Kymenlaaksossa. Kymijoella lohiin on asennettu radiolähettimiä ja Vehkajoella taimenkantojen kehitystä seurataan sähkökalastuksen avulla.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus tutkii taimenten kehittymistä Haminan Vehkajoella sähkökoekalastuksen avulla.
Kuva: Raine Martikainen / Yle

Kymijoessa ja sen suistoalueella meressä uiskentelee parhaillaan useita radiolähettimillä varustettuja lohia. Lähettimien avulla seurataan lohien vaellusta sekä kalaportaiden toimivuutta. Lohien liikkeiden tietoja käytetään myös Kotkan Korkeakoskelle mahdollisesti rakennettavan kalaportaan suunnitteluun.

Lähetin nielun kautta kalan vatsaan

Tutkija Petri Karppinen Kala- ja vesitutkimus Oy:sta kertoo, että Keisarinsatamassa radiolähetin on ehditty asentaa 35 loheen ja Korkeakosken alakanavassa neljään yksilöön. Keisarinsatamassa jokisuulla merkityistä kaloista osa pyörii edelleen merialueella, joelle on noussut noin tusinan verran lohia.

- Tarkoitus on seurata Langinkosken alapuolella merkittyjen kalojen vaelluskäyttäytymistä, vaelluksen ajoittumista ja kutualueelle hakeutumista, Karppinen sanoo.

Lohien merkitseminen ja seuranta on osa laajempaa HEALFISH -tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on tutkia Etelä-Suomen ja Viron meritaimenkantoja.

Radiolähettimen asentaminen alkaa kalan uittamisella nukutusaineliuoksessa. Tämän jälkeen lähetin työnnetään muoviputken avulla nielun kautta vatsalaukkuun. Samalla kalasta otetaan suomunäyteja ja mitataan pituus sekä paino. Nukutuksesta herättyään kala vapautetaan takaisin veteen. Lähettimet toimivat korkeintaan vuoden ajan.

- Jos kalastaja sattuu nappaamaan lähettimellä varustetun kalan, niin siitä olisi hyvä ilmoittaa meille. Lähettimestä saa pienen palautuspalkkion, Karppinen neuvoo.

Kala sähköllä tainnoksiin ja mitattavaksi

ELY-keskus tutkii parhaillaan taimenten ja harjusten kantoja eri puolilla Kaakkois-Suomea. Keskiviikkona tutkijat olivat Haminan Vehkajoen Myllärinkoskella, jonne istutettiin taimenenpoikasia neljä vuotta sitten. Vehkajoen olosuhteita on parannettu määrätietoisesti jo vuosia.

Keskiviikkonan tutkijoiden haaviin jäi kaksi taimenta. Tutkimusta suoritetaan sähkökoekalastuksen avulla. Kalat tainnutetaan sähköllä, jonka jälkeen ne punnitaan, mitataan ja lasketaan takaisin jokeen.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kalatalousasiantuntija Kauko Poikola sanoo, että taimenkannoille kuuluu sekä hyvää että huonoa. Etelä-Karjalan puolella havaitut muutamat taimenkannat näyttävät hävinneen. Pari viime kesää ovat olleet Poikolan mukaan liian lämpimiä.

- Pahin tilanne on Silamusjoella Rautjärvellä. Se oli ehkä alueen paras taimejoki, mutta viime vuoden kesänä ei löydetty enää yhtään kalaa sähkökalastuksissa. Toisaalta esimerkiksi Virojoelta on löytynyt pari alkuperäistä taimenkantaa, jotka voivat erittäin hyvin, Poikola toteaa.

Tuoreimmat aiheesta: Luonto

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä