Etelä-Savo |

Saimaalla ui kymmenen radionorppaa

Uhanalaisen saimaannorpan seuranta Saimaalla on entistä tehokkaampaa. Kevään aikana radioseurantaan laitettujen saimaannorppien joukossa on myös kaksi tämän kevään kuuttia.

Saimaannorppa makaa kivellä ja katsoo kameraan.
Kuva: Jouni Koskela

Itä-Suomen yliopiston norppatutkimus varusti kevään aikana kymmenen saimaannorppaa lähettimillä Hauki- ja Joutenvedellä. Seurantalaitteiden avulla selvitetään norppien liikkumista ja elinympäristön käyttöä. Kerättyä tietoa hyödynnetään norpan suojelun ja seurannan kehittämisessä.

- Radionorpista kaksi on tämän kevään kuutteja. Kuuttipojat ovat hiljalleen alkaneet laajentaa elinpiiriään syntymäluotojaan kauemmaksi. GPS-seurantalaitteet ovat osoittaneet myös aikuisten yksilöiden liikkuneen laajoilla alueilla matalia lahdenpohjukoita myöten, kertoo tutkija Marja Niemi Itä-Suomen yliopistosta.

Norppien seuranta jatkuu ensi kevääseen saakka, jolloin selkäkarvaan liimatut lähettimet viimeistään irtoavat.

Verkkokalastus on kuuteille suurin riski silloin, kun ne tutustuvat uuteen elinpiiriinsä. Kuuttien ensimmäisiä itsenäisiä viikkoja on suojannut kevätaikainen verkkokalastuskielto, joka päättyy 30. kesäkuuta.

- Toivomme kalastajien välttävän omatoimisesti verkkokalastusta ja muistavan, että kuutit ovat pieniä ja kokemattomia vielä heinäkuussakin, muistuttaa ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF Suomesta.

Apukinoksista tukea pesinnälle

Itä-Suomen yliopisto on laatinut yhteenvedon myös norppien ns. apukinostutkimuksesta. Tutkijat kolasivat talvella saimaannorppien lisääntymisalueille vajaat 50 apukinosta.  Hanke kuuluu projektiin, jossa selvitetään norpan suojelukeinoja muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Apukinokset tarkastettiin huhtikuussa saimaannorpan pesälaskentojen yhteydessä.

- Norppa oli hyväksynyt pesäpaikakseen 67 prosenttia kolatuista kinoksista, ja Pihlajavedellä syntyi yksi kuutti apukinokseen. Kolmevuotisen tutkimushankkeen aikana (2010–2012) lukuisat hylkeet kaivoivat lepopesänsä apukinoksiin, ja yhteensä kolme kuuttia syntyi apukinoksissa olleisiin pesiin, kertoo tutkija Miina Auttila Itä-Suomen yliopistosta. 

Tulokset osoittavat saimaannorppien hyväksyvän ihmisen kasaamat lumikinokset pesäpaikoikseen. Menetelmää voidaan tulevaisuudessa käyttää norppien pesimäolosuhteiden parantamiseen heikkolumisina talvina.

Hyvä poikasvuosi

Luminen kevättalvi takasi muutenkin hyvän poikasvuoden saimaannorpalle. Itä-Suomen yliopiston tekemissä pesäsukelluksissa ei löytynyt tänä vuonna pesään kuolleita poikasia laskennoissa löytyneen kahden kuolleen poikasen lisäksi. Edellisvuonna sen sijaan sukellusten yhteydessä löydettiin viisi kuollutta kuuttia, jolloin pesäpoikaskuolleisuus nousi noin 16 prosenttiin.

Pesäpoikaskuolleisuuden määrää selvitettiin jo toisena perättäisenä vuotena tarkastamalla kaikki pesälaskennoissa löytyneet poikaspesäpaikat sukeltamalla. Samalla kerättiin istukoita norpan perinnöllisyyttä selvittävän tutkimuksen tarpeisiin.

Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Savo

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä