Saimaan tulvavahinkojen torjuntaan varaudutaan
Saimaan pinta voi pahimmassa tapauksessa nousta vielä kymmeniä senttimetrejä - jos syksystäkin tulee runsassateinen. Pelastuslaitos pyytää kunnilta varautumissuunnitelmia ja kehottaa kiinteistönomistajia tekemään itse voitavansa.
Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta lähtee loppuviikosta kirjelmä kuntiin. Siinä pyydetään kahden viikon sisällä tietoa kriittisistä pisteistä veden noustessa. Sitten pelastuslaitos istuu palaveeraamaan tilanteesta kuntien kanssa.
Pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Joni Henttu pitää kuntien valmiutta keskimäärin varsin hyvänä. Suunnitelmia on tehty ja tulvantorjuntaa harjoiteltu.
- Mutta juuri nyt on oikea aika tarkistaa suunnitelmat, tähdentää Henttu.
Hiekkasäkkivalmiuttakin on
Valmiuspäällikkö Joni Henttu kehottaa kiinteistönomistajia tekemään nyt itse voitavansa omaisuuden suojaamiseksi . - Tähän on lakisääteinenkin velvollisuus. Myös vakuutusturva on syytä tarkistaa.
Joitakin alavia maita on, joissa vesi saattaa tulla teille ja uhata asuntoja. Yksi näistä on Lappeenrannan Skinnarilassa yliopiston lähellä. Tosin siellä veden pitäisi nousta vielä paljon, mitä tilannetta on harjoiteltukin.
Lappeenrannan kaupungin turvallisuuspäällikkö Ari-Pekka Meuronen mainitsee myös Kariniemen, jossa jotkut talot ovat melko matalalla. Meurosen mukaan tilanne ei ole vielä lähimainkaan vakava. Kaupunki kuitenkin on valppaana, ja ely-keskukselta tulee jatkuvasti ajantasaista tietoa vesitilanteesta ja -ennusteista.
- Kyllä meillä niitä hiekkasäkkejäkin on valmius lähteä pinoamaan, valottaa Meuronen.
Monissa teollisuuslaitoksissa ollaan varpaillaan
Valmiuspäällikkö Joni Hentun mukaan kriittisiä paikkoja ovat myös jotkut rannoilla sijaitsevat teollisuuslaitokset.
Entisen Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tulvantorjunnan toimintasuunnitelma Saimaan alueelle luetteloi lukuisia vaaravyöhykkeessä olevia teollisuuslaitoksia.
Vuonna 2009 valmistunut suunnitelma arvioi, että Saimaan pinnan noustessa 76,80 metrin korkeuteen merenpinnasta vesi nousee Stora Enson Tainionkosken tehtaan kuorimon lattialle.
Jos Saimaa vielä nousisi parikymmentä senttimetriä 77 metriin, Kaukopään tehtaan puhdistamon toiminta heikkenisi ja tuotantoa jouduttaisiin laskemaan merkittävästi.
Tehtaan turvallisuuspäällikön Juha Oksasen mukaan suunnitelman valmistumisen jälkeen on kuitenkin mm. puhdistamossa lisätty turvallisuutta.
- Jos vesi nousee vielä 20-30 senttimetriä, tehdään vallituksia ja pumppauksia, kertoo Oksanen.
Viime perjantain 3.8. vedenkorkeuslukema Saimaalla oli 76,53 metriä. Pintaa saattavat tilapäisesti nostaa tuulet.
Valtion vesiviranomaiset ovat tarpeen tullen valmiita nostamaan Saimaan juoksutusta edelleen. Aivan lähipäivinä sitä ei kuitenkaan tapahdu.
Lappeenrannan vesilaitos turvassa
Kriittisiä paikkoja ovat myös rannoilla sijaitsevat jätevesipumppaamot. Lappeenrannassa niitä on kymmenkunta.
- Niissä on kuitenkin tehty aiemmin ja nykytilannetta ennakoiden tapauskohtaisia varautumisratkaisuja, etteivät Saimaa ja jätevedet pääsisi sekoittumaan keskenään, kertoo Lappeenrannan Energian vesihuolllon laitosten käyttöpäällikkö Riitta Moisio.
Lappeenrannan pääasiallinen puhtaan veden laitos, Huhtiniemen tekipohjavesilaitos, on turvassa. Vesivahingoille arkoja laitteistoja on rakennuksessa muutaman metrin päässä rannasta, mutta ehkä jopa kaksi metriä Saimaan pinnasta.
Pienempiä koppeja on lähempänäkin rantaa, mutta ei hätää.
- Maavallithan voidaan aina rakentaa suojaamaan niitä, kertoo Moisio.
Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Karjala
Kolme ja puoli vuotta parakeissa
Lappeenrannan Alakylän koulun parakit siirtyvät koulun lakkauttamisen myötä pois. Koulu lopetetaan lukuvuoden päätyttyä, koska puretun homekoulun tilalle ei rakenneta uutta. Koulun rehtori sanoo parakkien toimineen hämmästyttävän hyvin väliaikaisina koulutiloina.
Kosken pauhujen seurana lepää ruumisarkku
Imatran koskella nähdään kesäkuussa taidetta monessa muodossa. Kesän kiinnostavin ja ehkä karmaisevin taideteos muovautuu tänä kesänä Teemu Heikkisen käsissä. Imatran kosken pauhujen vierellä lepää Heikkisen työstämä ruumisarkku.
Rajaloikkari kiinni Nuijamaalla
Rajan luvatta ylittänyt mies pyysi kyläläiseltä vettä. Mies sai vettä ja jatkoi metsään. Kohtaamisen jälkeen kyläläinen ilmoitti viranomaisille.
Estradin esitys Kansallisteatterin lavalle
Valtakunnalliseen Teatris -tapahtumaan Etelä-Karjalaa edustamaan valittu Taidekoulu Estradi tuo lavalle Heidi Parkkisen ohjaaman Rikki ja Rakastettu -näytelmän.
SaiPa hankki jykevän kanukkipakin
Ryan Glenn, 32, on pelannut SM-liigaa aiemmin Ilveksen ja KalPan riveissä.
Kaukaan tehtaalla paloi kontti
Tehtaan alueella paloi aamulla haketta täynnä oleva kontti. Palosta ei aiheutunut haittaa ympäristölle.
Pesä Yseille kauden ensimmäinen tappio
Naisten Superpesiksessä Lappeenrannan Pesä Ysit hävisi vierasottelunsa Rauman Lukkoa vastaan.
Lähes 50 vuotta vanha koulu jättää jäähyväisensä
Lappeenrannan Alakylän koulu lopetetaan lukuvuoden päätyttyä, koska puretun homekoulun tilalle ei rakenneta uutta.
Maakuntajohtajan saappaat kiinnostavat
Paikka Etelä-Karjalan maakuntajohtajaksi on haussa vielä perjantaihin saakka. Muun muassa korkeakoulututkintoa ja hallinnollista kokemusta edellyttävään tehtävään on tullut jo kuusi hakemusta.
Salomäki hyppäsi 545 Lappeenrannassa
Eemeli Salomäki voitti Marskin kisojen seiväshypyn tuloksella 545. Myös Elina Torro ja Venla Paunonen tekivät kauden kotimaiset kärkitulokset.

Kommentoi aihetta
(8 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.
Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
kenen vastuu
Ilmoita asiattomasta kommentistaUskomatonta,käsittämätöntä.
Taas kerran liian myöhään toimenpiteitä.
Miksi ei toimiin ryhdytä jo nyt?
Sitten joskus
kun nämä vastuuihmiset havahtuvat ja käyvät tekemään päätöksiä on LIIAN myöhäistä estää vahinkoja.
Kuka korvaa talojen vesivahingot,jätvesien imeytyskentät,kuka?
Todellakin käsittämätöntä että asiassa ei ryhdytä HETI lisäjuoksutuksiin,koska vesi on uhka jo nyt monille rakennuksille.
Luontoarvoja
Ilmoita asiattomasta kommentistaKyllä veden pitää saada nousta vapaasti. Norpatkin tykkää!
Oikeasti luontoarvoja
Ilmoita asiattomasta kommentistaMihin tuo norpan tykkäämis väite perustuu? Minusta paremminkin niiden tutut ja turvalliset lepokivet ja kallioluodot alkavat olla kohta kaikki veden alla. Saattaa olla, että niitäkin paremminkin nyppii tällainen tunarointi.
Ynnä muu kaikki saasta, risut jne. mikä nyt rannoilta ja lähinnä metsistä järveen huuhtoutuu...
Ja edelleen, jos luonnonmukaista veden "käytöstä" perätään, niin mikäli Vuoksi olisi valjastamaton, pysyisi heitot vuositasolla takuulla alle puolessa metrissä, satoi tai paistoi.
juoksutusta lisättävä nopeasti
Ilmoita asiattomasta kommentistaJa miksi ei juoksuteta lisää ja aloiteta nyt heti kun tilanne on tämä?
Mökit seisoo vedessä,ja uutisjuttu kertoo mm. tehtaiden haitoista veden pinnan noustessa.
Nytkin on myöhäistä jo,ja edelleen pitää odottaa,että juoksutuspäätös tehdään.Aivan käsittämätöntä touhua.Onko kyse asiantuntemattomuudesta,välinpitämättömyydestä.
Tupu
Ilmoita asiattomasta kommentistaKäsittämätöntä on, ettei juoksutusta kasvatettu jo joskus kesäkuun alkupuolella, eikä vasta kuukautta myöhemmin heinäkuun alussa. Jo kesäkuussa oli nimittäin nähtävillä, että vesi nousee ja rajusti ja Pielinen ja esim. Kallavesi olivat todella korkealla. Nyt sitten joudutaan poikkeusjuoksuttamaan ja sekään ei riitä. Ja nyt sitten saivarrellaan ettei Saimaa ole säännöstelty järvi, vaan juoksutus esim. kesäkuussa vastasi luonnonmukaista virtaamaa. Höpöhöpö, kyllähän lähtövirtaama luonnostaan olisi ollut todella paljon korkeammalla, jos veden pinta on näin ylhäällä. Nyt sitten päkistellään kun vahinko on jo tapahtunut.
Pien-Saimaa nostaa Kuolimoakin
Ilmoita asiattomasta kommentistaNo, ollanhan nuo elyn vesi-insinöörin asiantuntevat ja alueen tuntevat lausunnot nähty melkein päivittäin, joten...
Ja valtion kykenemättömyys asian hoitoon, että veden kulusta pitää maksaa toiselle valtiolle, niin...
kallaves
Ilmoita asiattomasta kommentistaOnko ne mökit ja muut rakennukset pitäny rakentaa niin rantaan että heti tulee ongelmia, kun vesi vähän nousee. Mökityksellä on pilattu koko Saimaa.
kalastelija
Ilmoita asiattomasta kommentistaKyllä tässä on nyt vähän muustakin kysymys, kuin mökityksestä.
Mitä järkeä on tahallisesti tai vähintäänkin huolimattomuuttaan nostaa veden pinnat metsiin ja rantaniityille? Siitä on valtavat ravinne ja roska seuraukset monelle vuodelle eteenpäin.
Ja muutoinkin nyt koko kesän ajan on ekosysteemi ollut sekaisin, kalojen kulkureittejä myöten.
Ja nimen omaan kun asian voisi hoitaa toisinkin. Tai ainakin luonto hoitaisi luonnostaan paremmin! Mille nyt ei tietysti enää mahda sinänsä mitään, mutta noin vertailun vuoksi...
Ja noita konkreettisesti rantaviivassa olevia mökkejä ei ole saanut uusia rakentaa enää pitkään aikaan. Joten sillekään ei sinänsä mahda enää mitään vanhojen osalta...