Etelä-Karjala |

Saimaan tulvavahinkojen torjuntaan varaudutaan

Saimaan pinta voi pahimmassa tapauksessa nousta vielä kymmeniä senttimetrejä - jos syksystäkin tulee runsassateinen. Pelastuslaitos pyytää kunnilta varautumissuunnitelmia ja kehottaa kiinteistönomistajia tekemään itse voitavansa.

Laituri
Veden alle voi jäädä Saimaan rannoilla paljon muutakin kuin laitureita. Kuva: Yle

Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta lähtee loppuviikosta kirjelmä kuntiin. Siinä pyydetään kahden viikon sisällä tietoa kriittisistä pisteistä veden noustessa. Sitten pelastuslaitos istuu palaveeraamaan tilanteesta kuntien kanssa.

Pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Joni Henttu pitää kuntien valmiutta keskimäärin varsin hyvänä. Suunnitelmia on tehty ja tulvantorjuntaa harjoiteltu.

- Mutta juuri nyt on oikea aika tarkistaa suunnitelmat, tähdentää Henttu.

Hiekkasäkkivalmiuttakin on

Valmiuspäällikkö Joni Henttu kehottaa kiinteistönomistajia tekemään nyt itse voitavansa omaisuuden suojaamiseksi . - Tähän on lakisääteinenkin velvollisuus.  Myös vakuutusturva on syytä tarkistaa.

Joitakin alavia maita on, joissa vesi saattaa tulla teille ja uhata asuntoja. Yksi näistä on Lappeenrannan Skinnarilassa yliopiston lähellä. Tosin siellä veden pitäisi nousta vielä paljon, mitä tilannetta on harjoiteltukin. 

Lappeenrannan kaupungin turvallisuuspäällikkö Ari-Pekka Meuronen mainitsee myös Kariniemen, jossa jotkut talot ovat melko matalalla. Meurosen mukaan tilanne ei ole vielä lähimainkaan vakava. Kaupunki kuitenkin on valppaana,  ja ely-keskukselta tulee jatkuvasti ajantasaista tietoa vesitilanteesta ja -ennusteista.

- Kyllä meillä niitä hiekkasäkkejäkin on valmius lähteä pinoamaan, valottaa Meuronen.  

Monissa teollisuuslaitoksissa ollaan varpaillaan

Valmiuspäällikkö Joni  Hentun mukaan kriittisiä paikkoja ovat myös jotkut rannoilla sijaitsevat teollisuuslaitokset.

Entisen Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tulvantorjunnan toimintasuunnitelma Saimaan alueelle luetteloi lukuisia vaaravyöhykkeessä olevia teollisuuslaitoksia.

Vuonna 2009 valmistunut suunnitelma arvioi, että Saimaan pinnan noustessa 76,80 metrin korkeuteen merenpinnasta vesi nousee Stora Enson Tainionkosken tehtaan kuorimon lattialle.

Jos Saimaa vielä nousisi parikymmentä senttimetriä 77 metriin, Kaukopään tehtaan puhdistamon toiminta heikkenisi ja tuotantoa jouduttaisiin laskemaan merkittävästi. 

Tehtaan turvallisuuspäällikön Juha Oksasen mukaan suunnitelman valmistumisen jälkeen on kuitenkin mm. puhdistamossa lisätty turvallisuutta.

- Jos vesi nousee vielä 20-30 senttimetriä, tehdään vallituksia ja pumppauksia, kertoo Oksanen.  

Viime perjantain 3.8. vedenkorkeuslukema Saimaalla oli 76,53 metriä.  Pintaa saattavat tilapäisesti nostaa tuulet.

Valtion vesiviranomaiset ovat tarpeen tullen valmiita nostamaan Saimaan juoksutusta edelleen. Aivan lähipäivinä sitä ei kuitenkaan tapahdu.

Lappeenrannan vesilaitos turvassa

Kriittisiä paikkoja ovat myös rannoilla sijaitsevat jätevesipumppaamot. Lappeenrannassa niitä on kymmenkunta.

- Niissä on kuitenkin tehty aiemmin ja nykytilannetta ennakoiden tapauskohtaisia varautumisratkaisuja, etteivät Saimaa ja jätevedet pääsisi sekoittumaan keskenään, kertoo Lappeenrannan Energian vesihuolllon laitosten käyttöpäällikkö Riitta Moisio.

Lappeenrannan pääasiallinen puhtaan veden laitos, Huhtiniemen tekipohjavesilaitos, on turvassa. Vesivahingoille arkoja laitteistoja on rakennuksessa muutaman metrin päässä rannasta, mutta ehkä jopa kaksi metriä Saimaan pinnasta.

Pienempiä koppeja on lähempänäkin rantaa, mutta ei hätää.

- Maavallithan voidaan aina rakentaa suojaamaan niitä, kertoo Moisio.  

Kommentoi aihetta

(8 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.

Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

kenen vastuu

Ilmoita asiattomasta kommentista

Uskomatonta,käsittämätöntä.

Taas kerran liian myöhään toimenpiteitä.

Miksi ei toimiin ryhdytä jo nyt?

Sitten joskus

kun nämä vastuuihmiset havahtuvat ja käyvät tekemään päätöksiä on LIIAN myöhäistä estää vahinkoja.

Kuka korvaa talojen vesivahingot,jätvesien imeytyskentät,kuka?

Todellakin käsittämätöntä että asiassa ei ryhdytä HETI lisäjuoksutuksiin,koska vesi on uhka jo nyt monille rakennuksille.



Oikeasti luontoarvoja

Ilmoita asiattomasta kommentista

Mihin tuo norpan tykkäämis väite perustuu? Minusta paremminkin niiden tutut ja turvalliset lepokivet ja kallioluodot alkavat olla kohta kaikki veden alla. Saattaa olla, että niitäkin paremminkin nyppii tällainen tunarointi.

Ynnä muu kaikki saasta, risut jne. mikä nyt rannoilta ja lähinnä metsistä järveen huuhtoutuu...

Ja edelleen, jos luonnonmukaista veden "käytöstä" perätään, niin mikäli Vuoksi olisi valjastamaton, pysyisi heitot vuositasolla takuulla alle puolessa metrissä, satoi tai paistoi.


juoksutusta lisättävä nopeasti

Ilmoita asiattomasta kommentista

Ja miksi ei juoksuteta lisää ja aloiteta nyt heti kun tilanne on tämä?

Mökit seisoo vedessä,ja uutisjuttu kertoo mm. tehtaiden haitoista veden pinnan noustessa.

Nytkin on myöhäistä jo,ja edelleen pitää odottaa,että juoksutuspäätös tehdään.Aivan käsittämätöntä touhua.Onko kyse asiantuntemattomuudesta,välinpitämättömyydestä.


Tupu

Ilmoita asiattomasta kommentista

Käsittämätöntä on, ettei juoksutusta kasvatettu jo joskus kesäkuun alkupuolella, eikä vasta kuukautta myöhemmin heinäkuun alussa. Jo kesäkuussa oli nimittäin nähtävillä, että vesi nousee ja rajusti ja Pielinen ja esim. Kallavesi olivat todella korkealla. Nyt sitten joudutaan poikkeusjuoksuttamaan ja sekään ei riitä. Ja nyt sitten saivarrellaan ettei Saimaa ole säännöstelty järvi, vaan juoksutus esim. kesäkuussa vastasi luonnonmukaista virtaamaa. Höpöhöpö, kyllähän lähtövirtaama luonnostaan olisi ollut todella paljon korkeammalla, jos veden pinta on näin ylhäällä. Nyt sitten päkistellään kun vahinko on jo tapahtunut.


Pien-Saimaa nostaa Kuolimoakin

Ilmoita asiattomasta kommentista

No, ollanhan nuo elyn vesi-insinöörin asiantuntevat ja alueen tuntevat lausunnot nähty melkein päivittäin, joten...

Ja valtion kykenemättömyys asian hoitoon, että veden kulusta pitää maksaa toiselle valtiolle, niin...


kallaves

Ilmoita asiattomasta kommentista

Onko ne mökit ja muut rakennukset pitäny rakentaa niin rantaan että heti tulee ongelmia, kun vesi vähän nousee. Mökityksellä on pilattu koko Saimaa.


kalastelija

Ilmoita asiattomasta kommentista

Kyllä tässä on nyt vähän muustakin kysymys, kuin mökityksestä.

Mitä järkeä on tahallisesti tai vähintäänkin huolimattomuuttaan nostaa veden pinnat metsiin ja rantaniityille? Siitä on valtavat ravinne ja roska seuraukset monelle vuodelle eteenpäin.

Ja muutoinkin nyt koko kesän ajan on ekosysteemi ollut sekaisin, kalojen kulkureittejä myöten.

Ja nimen omaan kun asian voisi hoitaa toisinkin. Tai ainakin luonto hoitaisi luonnostaan paremmin! Mille nyt ei tietysti enää mahda sinänsä mitään, mutta noin vertailun vuoksi...

Ja noita konkreettisesti rantaviivassa olevia mökkejä ei ole saanut uusia rakentaa enää pitkään aikaan. Joten sillekään ei sinänsä mahda enää mitään vanhojen osalta...

Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Karjala

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä