Mikkeli |

Saimaannorpalle pesäkinoksia talkoovoimin – norpalle kolattukin kinos kelpaa

Metsähallituksesta arvioidaan, että vapaaehtoisia pesäntekijöitä on satakunta tänä vuonna. Joillekin kohteille tarjontaa on liikaakin, joillekin taas väkeä vielä tarvittaisiin.

Romahtanut saimaannorpan pesä Saimaalla Puumalassa.
Romahtanut saimaannorpan pesä Saimaalla Puumalassa. Kuva: Ossi Kokki
Puumala

Kymmenkunta vapaaehtoista kolaajaa valmistautuu avittamaan saimaannorppaa lähellä Katosselkää Puumalassa. Väkeä saapuu paikalle vähitellen. Joillakin on mukana oma kola, joillakin jopa oma moottorikelkka. Kaikki ovat pukeutuneet lämpimästi Saimaalla puhaltavaa viimaa ja kymmenen asteen pakkasta vastaan.

– Vapaaehtoisia tuntuu riittävän. Varmaan on monelle sen verran rakas eläin tuo norppa, että halutaan auttaa, sanoo porukkaa kokoon kasannut Risto Eronen.

Eronen pelkää, että luontoa on avitettava jatkossakin.

– Siltähän tämä näyttää. Tämä on jo kolmas vuosi peräkkäin, kun kinoksia ei meinaa syntyä tuonne jäälle.

Tekokinokset hyväksi havaituille paikoille

Tänä talvena satanut lumi on ollut turhan kevyttä pakkaslunta ja kireät pakkaset ovat pitäneet myös lunta kinostavat tuulet kurissa.

– Lunta kolataan pesämuodostelmaksi sellaisille paikoille, josta olemme aiempina vuosina norpan pesän löytäneet, sanoo mukana oleva Ossi Kokki.

Monelle sen verran rakas eläin tuo norppa, että halutaan auttaa

– Risto Eronen

Lunta tampataan kallioiden pohjois- ja itäpuolelle, jotta pesät säilyisivät kevätauringolta mahdollisimman pitkään suojassa.

Norppa on jo ryhtynyt pesäpuuhiin, sillä viikko sitten Kokki havaitsi romahtaneen pesän.

– Kinos oli niin pieni, että pesäpuuhat olivat epäonnistuneet.

Saimaannorpalle kolatut kinokset kelpaavat, sillä pari vuotta sitten Katosselän alueelle kolatuista kinoksista löytyi pesiä.

– Kaikkiin viiteentoista kolattuun kinokseen norppa oli tehnyt pesän ja löytyi myös jäljet kolmesta kuutista, Ossi Kokki tietää.

Kuutteja syntyy 60–70

Metsähallituksen suojelubiologi Miina Auttila kertoo, että tänä vuonna norpalle tehdään tehdään pesäpaikkoja tarvittaessa koko norpan levinneisyysalueella.

Auttila ei osaa sanoa paljonko pesiä lopulta kolataan.

Vapaaehtoiset kolaajat valmistautuvat pesätalkoisiin.
Vapaaehtoiset kolaajat valmistautuvat pesätalkoisiin. Kuva: Timo Ikonen / Yle

– Nyrkkisääntö menee niin, että yksi paikka viidestä on sellainen, missä on riittävä kinos. Isojen selkien lähellä tilanne on parempi, sokkeloisilla kohteilla huonompi.

Saimaannorpan kanta-arvio on tällä hetkellä noin 320. Pesälaskentojen perusteella pääteltynä kuutteja syntyy 60–70 vuosittain.

– Kuutteja syntyy helmikuun puolivälistä eteenpäin. Mitä pidempään pesä tarjoaa suojaa, sitä parempi kuutin on kasvaa ja samalla ne myös selviytyvät paremmin uhkia vastaan, suojelubiologi Miina Auttila sanoo.

Tuoreimmat aiheesta: Mikkeli

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä