Sairaalan homeoikeudenkäynnissä kiistaa todistustaakastakin
Keski-Pohjanmaan keskussairaalaa koskevassa poikkeuksellisen laajassa homeoikeudenkäynnissä osapuolet riitelevät siitä alkaen, kummalla on asiassa todistustaakka. Kanteen nostaneet työntekijät katsovat, että sairaalan on todistettava toimineensa pykälien mukaisesti. Sairaala korostaa, että kantajien osoitettava milloin, missä ja miten väitetyt rikkomukset ovat tapahtuneet.
Vielä joulukuussa neljän keskussairaalan työntekijän ja työnantajan välisen vahingonkorvausjutun valmistelevassa istunnossa toivottiin laihaa sopua, mutta lihava riita tänään alkaneesta oikeudenkäynnistä lopulta tuli.
Asian mittasuhteita kuvaa se, että kantajien asiamies Vesa Laukkanen on valmistellut asiaa seitsemän vuotta. Kanne jutussa nostettiin jo vuonna 2008, mutta asian käsittely on siirtynyt useaan kertaan Keski-Pohjanmaan käräjäoikeudessa.
- Pääkäsittely tuli silti liian aikaisessa vaiheessa kun koko ajan eteen tulee uusia asioita, harmitteli oikeuden puheenjohtaja, laamanni Daniel Allén.
Oikeussaliin marssitetaan 58 henkilötodistajaa ja kirjallisia todisteita on mappikaupalla, joten osapuolet antavat loppulausuntonsakin vasta 5. maaliskuuta. Oikeutta istutaan kolmen ammattituomarin kokoonpanolla eli puolet oikeuden tuomareista on valjastettu jutun kimppuun.
Juttu sai alkunsa kun neljä sairaalan työntekijää sairastui 2000-luvun alussa, eivätkä ole kyenneet työskentelemään sen jälkeen.
Kenellä on todistustaakka?
Kantajien asiamiehen Vesa Laukkasen mukaan työnantajan pitäisi näyttää toteen, että se on täyttänyt työsopimuslain ja työturvallisuuslain velvollisuudet kaikella huolellisuudella, mitä tulee muun muassa terveyshaittojen ja vaarojen ennaltaehkäisyyn.
- Kanteita ei ole vieläkään yksilöity riittävästi. On vaikea puolustautua, jos ei ole selkeää väitettä missä, miten ja milloin on laiminlyöty, moittii keskussairaalan asianajaja Petteri Sotamaa.
Kaikki pääkysymykset ovat oikeudenkäynnissä riitaisia, alkaen siitä onko rakennuksessa ollut terveydelle haitallisia kosteusongelmia tai onko niistä aiheutunut kantajille terveysongelmia.
- Keskussairaala on valtavan iso talo. Siellä on ollut kosteusvaurioita, mutta ei kantajien työpisteissä, painottaa Sotamaa.
Sotamaan mukaan työntekijöiden oireiden, kantajien töissäoloaikojen, rakennukseen tehtyjen korjauksien ja tutkimusten sijoittaminen aikajanalle osoittaa, että syy-yhteyttä sairastumisten ja työolosuhteiden tai työnantajan toiminnan välillä ei ole.
Kantajat luottavat Valviran lausuntoon
Yksi oikeudenkäynnin painavimmista papereista on Vesa Laukkasen mukaan sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran lausunto.
- Se korvaa 2 500 sivua lääketieteellistä materiaalia. Sen on laatinut keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Arja Viinanen, joka on alansa paras asiantuntija Suomessa, sanoo Laukkanen.
Lausunnon mukaan kolme työntekijää on saanut erittäin todennäköisesti kosteusvauriohomeiden aiheuttaman ammattitaudin. Työntekijöiden sairaudet kuten astma johtuvat todennäköisesti pääasiallisesti altistumisesta homeelle työstä. Yhden työntekijän kohdalla astman ja kosteusvaurioaltistuksen välinen yhteys on mahdollinen.
- Sairaalan asenne on ollut, että heikot sortuu elon tiellä. Ne jotka sairastuvat, sairastuu ja toiset jatkavat töissä ikään kuin vaihtopelaajina. Jos et voi olla töissä, olkaa kotona, mutta ilman korvausta, maalaili Vesa Laukkanen.
- Tämä on ikävä asia ja asetelma. Tästä syntyy helposti kuva, että iso kuntayhtymä kiistää kanteen ja jättää työntekijät taloudelliseen ahdinkoon. Tästä ei ole kyse. Vaatimukset ovat perusteettomia, siksi ne pitää kiistää. Tässä ei saa olla kysymys sairaalan työntekijöiden tai esimiesten syyttämisestä, syyllistämisestä tai painostamisesta, vastasi sairaalan asianajaja Petteri Sotamaa.
Tuoreimmat aiheesta: Keski-Pohjanmaa
Öljyä valui maahan maatilalta
Toholammin Sykäräisentiellä Purontakasessa sijaitsevalta maatilalta on päässyt valumaan maahan satoja litroja kevyttä polttoöljyä. Pilaantunut maa joudutaan vaihtamaan.
Ammattikoulutuspaikat vähenemässä?
Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää rajuja leikkauksia toisen asteen ammattikoulutuspaikkoihin. Leikkaus rokottaisi ilmeisesti juuri Pohjanmaan maakuntia, joissa ikäluokat ovat pienenemässä.
Mustikkasadon kohtalon hetket käsillä
Pölyttäjien rooli on tällä hetkellä tärkeä, että mustikkasadosta tulee hyvä. Mustikan kukinta on aikaistunut vuosi vuodelta, ja siten se altistuu myös yhä helpommin hallalle.
Oppi menee hyvin perille pienessä ryhmässä
Kouluilla on otettu innolla vastaan opetusministeriön tuki opetusryhmien pienentämiseksi. Tukea on jaettu jo useana vuonna. Ensi lukuvuodeksi tukisumma on aiempaa suurempi. Kouluissa kokeillaan erityyppisiä ratkaisuja välttää mammuttiluokkia.
Wanhan ajan kokkolalaishokista oma kirja
Jussi Björk jääkiekkopioneerina Ranskassa. Eino Pollari MM-kisoissa Oslossa vuonna 1958. Bobbi Slotte maalivahtina taklaamassa HPK:n rangaistuslaukauksen laukojaa. Kokkolalaisen jääkiekon ensimmäiset vuodet ovat täynnä hienoja tarinoita.
Moni taloyhtiö on ilman pelastussuunnitelmaa
Monessa taloyhtiössä pelastussuunnitelma jää laatimatta. Uuden pelastuslain nojalla tehtävät, puuttuvat pelastussuunnitelmat on kuitenkin laadittava heinäkuun loppuun mennessä.
Nilkkapanta pitää rattijuopon kurissa
Vankilan sijasta panta jalkaan ja elintavat nuhteettomiksi. Elämä jatkuu lähes normaalina. Siinä uusi mahdollisuus esimerkiksi rattijuopumuksesta tai omaisuusrikoksesta tuomitulle. Uuden rangaistustavan pää on avattu muun muassa Keski-Pohjanmaalla.
Moni nuori työtön uupuu byrokratian rattaisiin
Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret miehet kokevat jäävänsä hataran avun varaan erilaisissa sosiaali- ja työvoimapalveluissa. Monimutkaiset ja byrokraattiset palvelut uhkaavat syrjäyttää joukon lopullisesti. Sähköisiä palveluita on tarjolla runsaasti, mutta henkilökohtaisia tapaamisia yhä harvemmin. Tällaisia tuloksia saatiin Kokkolassa ja Jyväskylässä nuorille työttömille tehdyssä tutkimuksessa.
Sisäliikuntapaikoista edelleen pulaa Kokkolassa
Kokkolan koulusalien ja liikuntahallien vakiovuorojen haku on käynnissä kesäkuun alkuun saakka. Osalle hakijoista ei kuitenkaan pystytä osoittamaan paikkaa liikuntaharrastukselle.
Ilmaista apua energia-aprikointiin
Puu,öljy, sähkö, kalliolämpö, aurinkoenergia? Omakotiasukas joutuu pähkäilemään yhä useammin, kuinka huushollinsä lämmittää. Nyt apua alkaa löytyä jo maakunnalliseltakin tasolta.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.