Sanallista uhkailua, riehumista, käsirysyjä. Potilaiden tai omaisten aggressiot voivat leimahtaa rumasti, eikä sairaala ole silloin enää tehtävänsä mukainen suojapaikka.

Hyvinkään sairaalassa Uudellamaalla ympärivuorokautiseen vartiointiin siirryttiin keskiviikkona.

- Päivystystoiminta on keskitetty niin harvoihin paikkoihin, että kävijämäärät ovat aika suuret. Käyntien yhteydessä on myös paljon päihteidenkäyttöä, mikä tuo tänne aina tiettyä levottomuutta, ylilääkäri Juha Valli perustelee vartioinnin lisäämistä.

Hyvinkään sairaala on kokoluokassaan jälkijunassa, sillä useimmissa suurissa sairaaloissa on jo ympärivuorokautinen vartiointi.

Tarve on lisääntynyt vuosi vuodelta. Esimerkiksi Turun yliopistollisessa sairaalassa (Tyks) vartijoiden hälytykset ovat lähes kaksinkertaistuneet viidessä vuodessa 100:sta lähes 200:een. Henkilökunta teki vuonna 2006 väkivallasta ilmoituksen 570 kertaa. Viime vuonna määrä nousi noin 700:ään.

Riehuja voi olla potilaan saattaja

Päihteet ja lääkkeiden väärinkäyttö eivät yksin selitä tunnelman kiristymistä. Potilaat ja heitä saattavat omaiset ovat kärsimättömiä, eivätkä välttämättä arvosta hoitohenkilökuntaa.

- Kymmenen viime vuoden aikana on ihan selvästi nähtävissä, että asiakkaat välittävät entistä vähemmän heitä hoitavista ihmisistä, sanoo Tyksin suojelupäällikkö Henrik Jalo.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin luvut puhuvat samaa kieltä. Erilaisia väkivaltatilanteita raportoitiin vuonna 2009 alle 1 500 mutta viime vuonna jo 2 850. Liki puolet tapauksista on luokiteltu lieväksi väkivallaksi. 

Asiakkaat välittävät entistä vähemmän heitä hoitavista ihmisistä.

- Henrik Jalo

Vaikka määrän valtava kasvu selittyy osin hoitopäivien, vartioinnin ja raportoinnin lisääntymisellä, suuntaus on kiistatta kasvava.

Eniten väkivaltaa työssään kohtaavat lähihoitajat. Työterveyslaitoksen marraskuussa julkaistun tutkimuksen mukaan peräti 41 prosenttia lähihoitajista kertoi viime vuonna kokeneensa potkimista tai lyömistä. Sairaanhoitajien vastaava osuus oli 16 prosenttia.

Useimmissa tapauksissa vartijan läsnäolo rauhoittaa, mutta saman tekisi myös riittävä määrä hoitajia, sanoo lähi- ja perushoitajien ammattiliiton Superin puheenjohtaja Silja Paavola.

- Kolme hoitajaa saattaa tehdä sen paljon paremmin ja tehokkaammin kuin yksi turvallisuusihminen. Mutta jos henkilökuntaa ei ole, pitää olla joku, joka takaa, ettei ulkopuolisille tapahdu enempää vahinkoja, Paavola toteaa.

Vartija seuraa osastolle asti

Lienee turha toivo, että hoitajia saataisiin merkittävästi lisää. Vartijat ovat tulleet sairaaloihin jäädäkseen. Vartiointitehtävät eivät suinkaan rajoitu päivystykseen, vaan potilasta täytyy pitää silmällä myös osastolla.

- Meillä on melkein joka päivä sellaisia tilanteita, että vartija vartioi tiettyä potilasta. Ei siis tiettyä osastoa, huonetta tai aulaa, vaan ihan yksittäistä ihmistä, Tyksin suojelupäällikkö Henrik Jalo kertoo.

Yhä useammin vartijat ovat myös järjestyksenvalvojia, joilla on vartijoita laajemmat oikeudet. Järjestyksenvalvoja saa esimerkiksi poistaa häirikön paikalta ilman sairaalan henkilökunnan antamaa kehotusta.