Helsinki |

Sairaaloiden hygieniatasot vaihtelevat paljon

Säästöt siivouksessa ja henkilökunnan väheneminen laskevat hygieniatasoa sairaaloissa. Myös kiire aiheuttaa sen, että käsidesinfiointiainetta käytetään huomattavasti suositeltua vähemmän. Helsingissä ongelmana ovat myös lukuisat vanhat ja ahtaat sairaalat, joissa sairaalabakteerit ja -infektiot leviävät helposti.

Töölön sairaalassa samaan huoneeseen sijoitetaan jopa kuusi potilasta.
Kuva: Yle

Vaikka Suomi on muihin maihin verrattuna lähes kärjessä sairaalahygienian hoitamisessa, on maan sisällä paljon eroja sairaaloiden ja osastojen välillä. Esimerkiksi käsidesinfiointiaineen käyttäminen unohtuu monella työtekijällä kiireessä.

Helsingissä ongelmia aiheuttavat myös vanhat ja ahtaat sairaalat. Kun potilaita sijoitetaan samaan huoneeseen kahdesta kuuteen kerralla, sairaalabakteerien ja -infektioiden riski kasvaa. Yksi hankalimmista ja ahtaimmista sairaaloista on Töölön sairaala.

- Siinä joutuu raivaamaan tietä kaikkien apuvälineiden läpi, että pääsee hoitamaan potilasta. Joutuu siirtelemään paljon toisia potilaita ja välillä apuvälineitä pois edestä. Se ei ainakaan edesauta infektioiden pysymistä kurissa, kun tulee kosketusta eri tarvikkeisiin, mutta käsien desifioinnilla pystytään vaikuttamaan paljon asiaan, sanoo osastoryhmän päällikkö ja ylihoitaja Terhi Mäkelä.

Pienemmät huoneet vähentävät tartuntoja

Erityisesti ripulibakteerit leviävät helposti vanhoissa sairaaloissa potilaasta toiseen. Suurin riski ovat yleiset wc-tilat. Uudemmissa sairaaloissa potilaille pyritäänkin tarjoamaan oma huone ja wc, minkä on huomattu vähentävän tartuntoja.

Esimerkiksi Meilahden pari vuotta vanhassa Kolmiosairaalassa ei ole kirjattu tänä vuonna yhtään jokavuotista ripulibakteeritartuntaa.

- Nykykäsitysten mukaan huoneet tulisi olla yhden, kahden tai maksimissaan kolmen hengen huoneita. Monin paikoin on ajateltu, että uuteen sairaalaan pitäisi rakentaa vaan yhden hengen huoneita. Isot huoneet, jotka ovat usein ahtaita muodostavat tietyn riskin, sanoo HUS:n ylilääkäri Asko Järvinen.

Sairaalahygieniaan halutaan kiinnittää entistä enemmän huomiota

Uudet uhat, kuten antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit vaativat lääkäreiden mukaan huomion kiinnittämistä yhä enemmän sairaalahygieniaan. Tällä hetkellä esimerkiksi käsidesifiointiainetta käytetään vain noin puolessa tapauksista, joissa se olisi välttämätöntä.

Käsidesiä tulisi suositusten mukaan käyttää muun muassa aina ennen ja jälkeen potilaaseen koskemista. Kiire ja säästöt verottavat helposti puhtaudesta.

- Kun henkilökuntaa on vähän, silloin on riski, että epidemioita ja tartuntaketjuja pääsee syntymään. Myös siivouksesta saatetaan säästää. Siinä on kierre valmiina, jos on ahtaat ja yhteiset tilat, joita ei siivota kunnolla. Jälkihoito kustantaa huomattavasti enemmän kuin ennaltaehkäisy, sanoo Järvinen.

Moniin sairaaloihin ei ole kuitenkaan odotettavissa helpotusta lähiaikoina. Vuodeksi 2019 suunniteltua Traumasairaalaa odotetaan jo nyt.

- Se saisi kyllä tulla jo nopeammin. Tilat ovat ahtaat ja rakennuksessakin on vähän väliä vesivahinkoja. Vanhoja putkia ei kuitenkaan aleta enää korjaamaan, toivottavasti ne kestävät vielä usean vuoden, sanoo Terhi Mäkelä.

 

Tuoreimmat aiheesta: Helsinki

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä