Ulkomaat

Saksalaisdokumentti paljastaa, mihin perunalastujen ahmiminen perustuu – 35 prosenttia rasvaa, 55 hiilihydraatteja 

Perunalastuja pystyy tunnetusti syömään, vaikkei olisi nälkä. Sipsien ainesosat tuottavat aivoissa mielihyvää, jonka vuoksi syöjä ei usein lopeta ennen kuin viimeinenkin muru on syöty. Saksalaisdokumentista selviää, että sipseissä ainesosat, muotoilu ja rapsahtava ääni on rakennettu niin, että niitä syötäisiin mahdollisimman paljon. Maku voi olla täysin toissijainen.

Kuvakaappaus 2DFZEIT:in sivulta.
Nürnberg-Erlangenin yliopiston farmakologi Andreas Hess syötti laboratoriorotille perunalastuja ja selvitti, miksin rotat ahmivat sipsit aina viimeiseen muruun saakka. Kuva: ZDF

Saksan yleisradioyhtiö ZDF:n tiistaina esittämässä dokumentissa esiteltiin elintarviketeollisuuden keinoja, joilla tuotteiden menekkiä parannetaan tai valmistushintaa painetaan alas.

Ohjelmassa haastateltu Nürnberg-Erlangenin yliopiston farmakologi Andreas Hess kertoo, kuinka hän tutkimuksessaan syötti rotille perunalastuja ja huomasi sattumalta syyn, miksi nämä ahmivat sipsejä, kunnes astia oli tyhjä. Ihmisiltä otetuissa aivokuvissa selvisi, että sipsejä syöneen aivojen palkitsemista ja riippuvuutta edustavat alueet aktivoituivat. 

Niin rotat kuin ihmisetkin pystyvät Hessin havaintojen mukaan syömään perunalastuja ilman nälkää. Nykyihmiselle haitallinen kyky perustuu vuosituhansien taakse historiaan, jolloin ihmisen oli vaikeampaa saada riittävän ravinteikasta ruokaa. Aivot kertoivat tuolloin syöjälle, että ruokaa, josta saa kunnolla energiaa, kannattaa syödä runsaasti. Ja kertovat edelleen, mikä johtaa usein liikasyöntiin ja ylipainoon.

Dokumentin mukaan aivot toimivat kaikkein todennäköisimmin edellä mainitulla tavalla, kun ruuassa rasvaa on 35 prosenttia ja hiilihydraatteja 55 prosenttia.

Maustetta, väriä ja oikea muoto

ZDF:n dokumentissa elintarvikkeita töikseen kehittävä Sebastian Lege valmisti oman perunalastunsa noudattaen samalla menestysreseptiä, jolla ihminen söisi sipsejä mahdollisimman halukkaasti.

Käytännössä sipseissä on lähinnä riisijauhoa, tärkkelystä ja kuivatusta perunasta olevia hiutaleita. Perunalastut voidaan värjätä halutulla tavalla, jolloin eri kausien erilaisilla perunasadoilla ei ole vaikutusta sipsin ulkonäköön. Suolaa ja öljyjä sekä mausteita lisätään halutun maun saavuttamiseksi.

Maku saattaa tässä kaikessa jäädä kuitenkin jopa toissijaiseksi. Ihminen kun popsii usein astian tyhjäksi, vaikka lopulta ei enää niin maistuisikaan.   

Erityisen tärkeää varsinkin päällekkäin pinoutuvissa perunalastumalleissa on sen sijaan muoto ja rakenne. Sipsin pitää osua hyvin suuhun ja tuntua suuhun laitettaessa mahdollisimman hyvältä. Purtaessa syntyvä raksutus on tarkkaan mietitty oikeaa mielikuvaa ja haluttavuutta lisäämään. 

35/55-suhde toteutuu myös muissa tuotteissa

ZDF:n dokumentti ei suoraan väitä elintarviketeollisuuden optimoivan rasvan ja hiilihydraattien suhdetta, mutta muistuttaa, että sama suhdeluku toimii myös monissa muissa ahmimiseen innostavissa ruuissa kuten pizzassa tai jäätelössä.

Ylen soittokierros Suomen johtaville ravinto- ja lihavuustutkijoille tuotti lähinnä hämmästyneitä lisäkysymyksiä. Esimerkiksi professori Aila Rissanen HUSin lihavuustutkimusyksiköstä muistuttaa, että näiden tietojen perusteella ei voi vielä arvioida saksalaisväitteiden paikkansapitävyyttä. Asiaa ei ole Suomessa tutkittu, muistuttavat myös muut suomalaistutkijat.

Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen yksikön lehtori Leila Karhunen sanoo kuitenkin, että saksalaisten löydökset 35/55-suhteesta ovat kiinnostavia, jos osoittautuu, että näin todellakin on.     

Elintarvikekehittäjä Sebastian Lege esitti dokumentissa monia muitakin elintarviketeollisuuden kikkoja. Harva on vaikkapa ajatellut, että jogurttia on vaikeaa tunnistaa ilman jogurttipurkkia. Niinpä esimerkiksi kukaan ananasjogurttia tietämättään syönyt ei ohjelmassa tunnistanut ananaksen makua.

Tuoreimmat aiheesta: Ulkomaat

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä