Kainuussa kasvaneella sammalella on aivan erityinen rooli Euroopan laajuisessa raskasmetallikartoituksessa. Puolangan Paljakka-vaaralla sijaitsee Metsäntutkimuslaitoksen ympäristönäytepankki, josta lähetetään sammaljauhetta maailmalle.

Raskasmetallikartoituksessa on mukana 26 Euroopan maata. Kartoitusta tehdään viiden vuoden välein, uusimmat tiedot raskausmetalleista julkaistaan piakkoin.

Jotta mittarit toimisivat samalla tavalla joka maassa, ne pitää kalibroida Puolangan standardisammalella. Puolankalaisesta sammalesta tuli standardia sattumalta.

- Aikoinaan Suomen Ympäristöministeriölle tuli ehdotus, josta tehtävä tuli Muhoksen yksikön kautta minulle. Olen puolankalainen, joten kerään sammalet Puolangalta, kertoo Metlan ympäristönäytepankin hoitaja Reijo Seppänen.

Sammal on yleinen kasvi

Puolangan vaaramaisemassa kasvanut sammal on Suomen puhtaimpia. Standardisammalelle tärkeämpää on kuitenkin se, että tiedetään mitä se sisältää.

- Näistä on aikoinaan tehty analyysi, joten tiedetään mitä sammalessa on. Labroissa pitäisi sitten saada samanlainen tulos, sanoo Seppänen.

Jäkälä ja naava voisivat olla vielä parempia raskasmetallikartoitukseen, mutta ne eivät ole yhtä yleisiä kuin sammal.

-  Sammal ottaa ravinteet ilmasta. Se elää sillä, mitä ilmasta tulee. Sitä kautta pitoisuudet jäävät sammaleeseen, josta ne voidaan selvittää, kertoo Reijo Seppänen.

Ruskeisiin lasipurkkeihin säilötyn standardisammalen lisäksi Metlan ympäristönäytepankista lähtee syksyllä ylimääräinen 1000 litran sammaltilaus Saksaan.

- Ne levittävät sitä ympäri Saksaa ja tutkivat, mitä ilma pitää sisällään. Eli sammalesta on moneksi, uusi vientituote, naurahtaa Seppänen.