Tuhatsivuinen esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö luovutettiin oikeusministeri Tuija Braxille (vihr.) ja sisäministeri Anne Holmlundille (kok.) keskiviikkona.

Lähdesuojaan heikennyksiä

Lähdesuoja tarkoittaa toimittajan ja julkaisijan oikeutta olla paljastamatta tietolähdettään ollessaan todistajana poliisikuulustelussa tai oikeudenkäynnissä.

Oikeusministeriön toimikunta esittää nyt, että tiedotusvälineen lähdesuojan murtaminen eli esimerkiksi toimittajan uutislähteen paljastaminen esitutkinnassa mahdollistettaisiin sellaisissa tapauksissa, joissa tiedon alkuperäinen antaja on todennäköisesti syyllistynyt salassapitovelvollisuuden rikkomiseen.

Lisäedellytyksenä kuitenkin olisi, että lähteen ilmaiseminen on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi ja perusteltua rikoksen vakavuuteen ja seurauksiin nähden.

Asia voitaisiin viime kädessä saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Nykyisin toimittajan lähdesuoja voidaan salassapitorikoksia selviteltäessä murtaa vain tuomioistuimessa - ei esitutkinnassa.

Lähdesuoja on osa vapaan tiedonvälityksen ydintä

Lähdesuojalla on tärkeä merkitys tiedotusvälineiden tiedonsaannin turvaamisessa. Toimikuntakin toteaa, että lähdesuojan murtamismahdollisuuksiin on syytä suhtautua pidättyvästi.

Nykylaki on kuitenkin ongelmallinen. Rangaistavalla tavalla annettujen tietojen lähteen selvittäminen on käytännössä mahdotonta. Voimassa oleva laki ei salli lähdesuojan murtamista salassapitorikosten esitutkinnassa.

Julkisen vallan on suojattava esimerkiksi henkilöitä, joiden oikeuksia on loukattu salassapitovelvollisuuden rikkomisella. Samaan aikaan julkisen vallan on kuitenkin turvattava myös sananvapauteen olennaisesti liittyvän lähdesuojan toteutuminen.

Ongelmana poliisin tietovuodot

Erityiseksi ongelmaksi ovat käytännössä tulleet viranomaisten ja eritoten poliisin tietovuodot. Esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen viime syksynä tekemä selvitys antaa ymmärtää, että etenkin rikosilmoitusrekisteristä leviää tietoa laittomalla tavalla julkisuuteen.

Toimikunta haluaa kiristää nykyistä lakia. Sen mukaan sananvapauden toteutumiseen liittyvä lähdesuoja ei voi salassapitorikosten esitutkinnassakaan olla niin ehdoton, että sitä ei voitaisi vakavissa tietovuototapauksissa murtaa.

Lähdesuoja voitaisiin murtaa salassapitorikosten esitutkinnassa, jos tutkittava rikos olisi merkittävä ja sillä olisi aiheutettu merkittäviä vahinkoja ulkopuolisille.

Toimikunnan mielestä lähdesuojakiistat tulisi ratkaista perusoikeuspunninnalla. Viime kädessä perusoikeuspunninnan suorittaisi tuomioistuin.

Median ensireaktiot: edessä vaarallinen tie

Median edustajat ovat korostuneen epäluuloisia oikeusministeriön toimikunnan esityksiä kohtaan.

Esimerkiksi Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen on tuohtunut.

- Tällä hetkellä on menossa selvä yritys heikentää toimittajien, journalistien, lähdesuojaa. Meillä on vallalla täysin epäeurooppalainen kehitys, joka ei saisi mielestäni missään nimessä mennä läpi, Hyvärinen sanoo YLE Uutisille.

Myös Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen tyrmää lähdesuojan murentamisyritykset täysin.

- Esitys on posketon. Lähdesuoja on kulmakivi vapaassa tiedonvälityksessä. Journalistien ja mediayritysten on voitava olla varmoja, että median vapaus on turvattu ja että toimittajan lähteet voivat luottaa siihen, että lähdesuoja on aukoton. Muuten tiedotusvälineet eivät pysty hoitamaan demokraattiselle järjestelmälle välttämätöntä rooliaan luotettavan tiedon jakajana.

- Lähdesuojaan puuttuminen rajoittaa näin sananvapautta, joka on ainakin aikaisemmin ollut yhteiskuntamme perusoikeuksia ja takuu demokratialle. Kyllä tässä taustalla on ajatus murtaa lähdesuoja juuri sellaisissa jutuissa, joiden julkistamisintressi on poikkeuksellisen suuri. Eli suoraan sanoen eliittiä aiotaan tässä suojella, muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, Nieminen pohtii.