viattoman lapsen henki. ja me ollaan kaikki viattomia lapsia. tai ollaan oltu joskus.

Ukkola:

"Mutta jos kuvista syntyy puolta maailmaa kohauttava uutinen - mellakoita ja katutappeluita, niistä itsestään tulee uutisaiheita. Silloin ne on syytä julkaista, eikä antaa terroristeille sitä, mitä he eniten haluavat."

Eihän tuossa ole mitään logiikkaa. Se, mitä monet terroristit eniten haluavat, on juuri niitä uutisia tekemistään. He haluavat tulla kuuluisiksi tekoineen.

Kyse on osin samasta kysymyksestä kuin kouluampumisten kohdalla: karunkin asian uutisointi saattaa saada asiat näyttämään jonkun silmissä ihailtavalta. Vaihtoehtona ei ole vaan uutisointi tai vaikeneminen. Vaan keskeistä on myös se, millä tavalla uutisoidaan, jos uutisoidaan.

Mitä pilakuviin tulee, ne eivät kai kuulu perinteisen sananvapauden, vaan ennemminkin kuvanvapauden piiriin. Eli samaan sarjaan kuin se, tuleeko esim. konflikteista saada julkaista live-raiskauskuvia sanomalehdissä. Toistaiseksi yksikään suomalaislehti ei ole julkaissut niitäkään. "Ilman kuvia arviointi on mahdotonta."...

"Itse en usko mihinkään yliluonnoliseen niin en tiedä mikä on pyhää."

Yksinkertaisesti, kannattaisi tosiaan opetella. Pyhä ei ole yliluonnollista vaan pyhän kokemus on täysin luonnollista. Ehkäpä joskus vielä koet jotain pyhää ja tiedät enemmän.

Hyvä sananvapauden puolustus.

Heippa käärmetäti, jos et tiedä, mitä pyhä tarkoittaa niin yritän selittää. Pyhää kannattaa etsiä. Elämä menee ohitse, ellei sitä tavoita edes hetkellisesti. Vastoinkäymiset ja kärsimykset ovat sikäli elämässä tarpeellisia, että herättävät ihmisen havaitsemaan, mikä on tärkeää. Pysyminen hyvässä. Se on mahdollista vain rukoilemalla sydämessään. Tämän kokemuksen pohjalta voi parhaiten ymmärtää muita ihmisiä. Hyvä ja paha taistelevat jokaisen ihmisen sielussa. Paha on jatkuvasti itse kitkettävä sydämestä. Papit eivät ole tylsimyksiä vaan hyvän ritareita, joiden osaaminen tulee esille kriiseissä.

Luulen, että loukatuksi tulemisen taustalla on muutakin kuin pyhän loukkaaminen. Tuo raivo on silmitöntä, toivottomuuden raivoa. Jotta voisimme puhua heille, meidän on ensin tehtävä heille selväksi, että kunnioitamme heitä ja että myös meillä on kehittynyt käsitys pyhästä.

Se oli kyllä todella surkuhupuisa episodi ja pohjanoteeraus Yleltä. Ei millään haluaisi uskoa, että tuollaista vielä tänä päivänä tehdään mutta pakkohan se on uskoa. Luulisi, että henkilöstä joka oli Suomen presidentti yli neljännes vuosisadan uskallettaisiin vähän vähemmänkin mairittelivia videopätkiä jo tässä vaiheessa, vaikka siitä vihaista palautetta joiltain tulisi.

Niin kauan kun meillä on poliittinen, verovaroin tuettu uutismedia, on vaikea nähdä puolueettoman uutistoimituksen tapahtumista. Tästä lienee esimerkkinä myös Yleisradion "kiellettyjen kappaleiden" -lista. Näin "pyhistä" asioista puhuttaessa lienee syytä mainita, että mm. Juice Leskisen Kuinka Jumalaa pilkataan -kappale kuuluu tähän listaan.

En kyllä näe miten ei-julkisin varoin tuettu, siis toisin sanoen kaupallinen media olisi yhtään toivottavampaa. Täällä Suomessa nämä toimijat ovat lähinnä keskittyneet hömppään, koska se myy parhaiten. Ulkomailla taas, esim. USA:ssa on näkyvissä vielä huonompia esimerkkejä jossa TV-kanavat brändäävät itsensä jonku poliittisen puolueen mukaan. Kyllä Ylen, BBC:n, NPR:n, jne. kaltaiset mediat kestävät vielä mainiosti tuossa vertailussa.

Aivan. Kuinka suhtauduttaisiin vaikkapa yritykseen tai muuhun ihmisryhmään joka ilmoittaisi että jos puhutte meistä pahaa tai kritisoitte meitä, tapamme lukuisia ihmisiä?

Toki sananvapautta pitää käyttää vastuullisesti. Mutta. Laittoman väkivallanuhan edessä ei pidä nöyristellä ja rajoittaa sananvapautta.

Sananvapaus mitataan epäsuositun tai vastenmielisen puheen kohdalla.

Eihän uskonto tässä ole pilkkaa harrastanut!

Ville Ranta julkaisee sarjakuva-albumeita ja on Kirkko ja kaupunki-lehden vakiopilapiirtäjä. Kyllä niitä töitä on hänelle onneksi vielä löytynyt.

Täällä tunnutaan edelleen unohtavan, kuinka radikaaleista reaktioista on kyse. On käsittämätöntä pyydellä anteeksi pilakuvaa ja toisella puolella syytellä näitä provokaatiosta ja herkkätunteisuuden puutteesta kun vastapuoli polttaa lähetystöjä ja murhaa ihmisiä. Tuntuu että kyseessä on enemminkin suomalaisten hiljaa hyväksymä asenne väkivaltaan: sai ansionsa mukaan - kuin todellinen kannanotto oikeudesta tuohtua pilakuvista.

Globaalisti ottaa huomioon myös kulttuurit jotka ovat arvoiltaan sellaisia mitä me mahdollisesti joskus satoja vuosia sitten? Eiköhän heidän tulisi otta myös meidän arvomme huomioon, varsinkin kun usein haluavat osaksi yhteiskuntaamme? Barbaarisia kulttuureja, tapoja tai uskontoja ei tarvitse kunnioittaa tai hyväksyä. Jos joku on valmis tappamaan toisen uskomusten, sanojen tai mielipiteen takia, ja me hyväksymme sen, olemme vajonneet aika syvälle lajina. Miten niin toimittajat elävät turvallisesti? Ruotsi, Tanska ja Hollanti eivät ole kauhean kaukana ja siellä jo kuvien ja puheen takia tapetaan. Pitääkö meidän olla kiltisti hiljaa omassa maassamme, koska pelkäämme taikauskoisia, barbaarisia tappajia muualta?

Entä jos toinen kulttuuri ja pyhä asia on arvoiltaan täysin barbaarinen ja kauhea?

Luulen, että (sori natsikortti) Hitleriäkään ei kauheasti saanut aikoinaan pilkata. On ihmisoikeus kestää arvostelua ja pilkkaa. Jos suomessa menisi sotkemaan seinään "jumala on mielikuvitusta", "suomi haisee", "jumala on paska", "sibelius oli homo" tai "teurastaja mannerheim", niin suuri osa ihmisistä olisi tuohtunut vain koska seinä on sotkettu. Jossain muualla (eikä vain muslimimaissa) vastaavasta voisi lähteä henki.. kaikki "pyhät" ja muut tabut pitää laittaa samalle tasollo muiden asioiden kanssa, jolloin voimme keskustella, arvostella ja pilkatakin tarvittaessa ihan niin paljon kuin jaksamme..

Täällä Holannissa olemma käyneet läpi pari oikeudenkäyntiä juuri sentakia, että on niin epäselvää koko kansalle mitä saa pilkata ja mikä on rasismia tai kunnianloukkausta. Näitä kommenttipalstoja lukiessa huomaa, että keskustelu menee liikaa mutu perusteella. Se on tietysti yksi keskustelu. Olkoon laki mikä vaan, kuitenkin voimme käyttäytyä hillitysti. Toinen keskustelu on oikeustieteelliset perusteet siitä mikä lausunto rikkoo jotain toista peruslakia niin paljon, että sanavapaus jää toissijaiseksi asiaksi. Kyseissä esimerkissä pistää erityisesti silmään kahden loukkausen selkeä ero. Toinen kohdituu ihmisiin, kansaan tai uskontoryhmään kuten muslimit. Koska se kohdistuu selkeää ihmisryhmään on loukkaava väite nopeasti listalla kiihottaminen kansanryhmää vastaan tai rasismi. Jos miekka kohdistuu uskontoon tai ideologiaa, saamme rauhassa pilkata. Se ei kohdistu henkilöön vaan ajatuksiin. Muslimia ei saa Hollannissa pilkata, mutta islamia kyllä. Ja pilkka oli rajua.

Pyhän pilkkaaminen on vähän vaikea asia.

"Omien" pyhien arvojen kyseenalaistaminen ja pilkkaaminen kinyhteisön sisältä on arvostettavaa puuhaa, mutta jos pilkka kohdistetaan "muihin", joiden kulttuuria ei oikeastaan edes ymmärretä, ollaan jo riskialttiimmalla alueella. Kaiken kaikkiaan olisi järkevää, että pidettäisiin sananvapauden rinnalla arvossa myös kunnioittavaa, hillittyä käytöstä. Loppujen lopuksi ylivoimaisesti suurin osa muslimeista, kristityistä ja kaikista muistakin uskontoryhmistä on aika hillittyä ja kunnioituksen ansaitsevaa porukkaa.

Juuripa sen takia en haluaisi lukea että Yleisradion politiikan toimittajan mielestä meidän tulee halventaa toisten uskontoa vain todistaaksemme ettemme taivu mahdollisten seurausten edessä ja yksinkertaisesti koska voimme omien lakiemme puitteissa tehdä niin.