Sápmi

Guldal radio +

klo
Dál čuodjá:
Čuovvovaš prográmmat:

Nuõrttsääʹmǩiõlâst vuäitt tän pââʹjest spraavdõõttâd pâi vuâđđmättjummuužž õlltääʹzzest

Anna-Liisa Väyrynen

Oulu universiteeʹtt Giellagas-instituuttâst ij leäkku tän pââʹjest vuäittmõš juäʹtǩǩed nuõrttsääʹmǩiõl mättʼtõõttmõõžž vuâđđmättjumuužži mâŋŋa. Jõs haalad juäʹtǩǩed kandi- leʹbe maistermättjumuužžid, vuäitt ooccâd mättʼtõõttâd sääʹmkulttuur leʹbe tâʹvv- leʹbe aanrõšǩiõl da õhtteed täk nuõrttsääʹmǩiõl vuâđđmättjumuužžid tõõzz tuʹtǩǩõʹšše, ceälkk Anna-Liisa Väyrynen Giellagas-instituuttâst.

Ovddibut

Elina Vuoti, Natalia Magnani, Keväjärvi, pettu, puun kuoriminen

Pettu toimi arkiruokana vihannesten tilalla – sisältää paljon hivenaineita ja vitamiineja

Saamelaiset ovat käyttäneet perinteisesti pettua terveysruokana, eivät vain ruokapulan vuoksi. – Petusta onkin sanottu, että se on kolttasaamelaisten ja inarinsaamelaisten vihannes: vaikka on syöty melko yksipuolisesti lihaa ja kalaa, ihmiset ovat pysyneet terveinä, sillä petusta on saatu tärkeitä hivenaineita ja vitamiineja, kertoo kolttasaamelaisen perinteen asiantuntija Irja Jefremoff.

Elina Vuoti, Natalia Magnani, Keväjärvi, pettu, puun kuoriminen

Pieʹcc lij leämmaž “saaʹmi ååvaš” – ââʹnn seʹst jiânnai vääʹnnaunnâz da vitamiinaid

Säʹmmla lie âânnam pieʹʒʒ tiõrvâs porrmõššân, jie pâi porrmõšvääʹnn diõtt. Tõʹst lie-i särnnam, što tõt lij nuõrttsäʹmmlai da aanrõõžži ååvaš, ko håʹt oummu lie poorrâm miõlggâd õõutpieʹllsânji vueʹǯǯ da kueʹl, oummu lie leämmaž tiõrvâs, ko pieʹʒʒest lie vuäǯǯam vääžnai vääʹnnaunnâz da vitamiinaid, ceälkk saaʹmi äʹrbbvuõđi tobddi Irja Jefremoff.

Kirjastotoimenjohtaja Eija Leivo

”Tarinoiden Inari” –jiõntõsarkiiʹve lij pueʹttmen veiddsõs norldõk nuõrttsääʹmǩiõllsa mainnsid še

Tän neäʹttel aalǥâst lij õlmstâʹttum “Tarinoiden Inari” –jiõntõsarkiiv, koʹst lie õhttseʹžže nuʹtt 3000 mainnâz, koid lie mušttlam määŋg čueđ mušttleei. Ååʹn õlmstâʹtteš nuʹtt 200 mainnâz, leâʹša  ǩeʹrjjpõrtt-tuåimm jååʹđteei Eija Leivo mieʹldd lââʹzz mainnâz lie pueʹttmen. Mâʹŋŋlest mieʹldd puätt veiddsõs norldõk nuõrttsääʹmǩiõllsa mainnsid še.

Kirjastotoimenjohtaja Eija Leivo

"Tarinoiden Inari" -jietnabáddearkiiva almmustahttojuvvui - viiddis nuortalašgielat jietnabáddearkiiva boahtá maŋŋel

Anárvahkuid oktavuođas lei mánnodaga Anára gielddagirjerádjosa ”Tarinoiden Inari” –jietnabáddearkiivva almmustahttindilálašvuohta. Dilálašvuohta lei Avvilis Kuulas-kulturdálus. Jietnabáddearkiiva sisttisdoallá 3000 máidnasa, main lea čuođit sierra muitaleaddjit. Girjerájusdoaimmajođiheaddji Eija Leivo muitala, ahte "Tarinoiden Inari" –jietnabáddearkiivii lasihit maŋŋel viiddis nuortalašgielat jietnabáddearkiivva.

Kirjastotoimenjohtaja Eija Leivo

"Tarinoiden Inari" -äänitearkisto julkaistiin - laaja koltankielinen äänitearkisto tulee myöhemmin

Inariviikkojen yhteydessä oli maanantaina Inarin kunnankirjaston "Tarinoiden Inari" -äänitearkiston julkistamistilaisuus Ivalossa kulttuuritila Kuulaassa. Äänitearkisto sisältää noin 3000 erilaista tarinaa ja tarinoilla on satoja eri kertojia. Kirjastotoimenjohtaja Eija Leivo kertoo, että "Tarinoiden Inari" -äänitearkistoon lisätään myöhemmin laaja koltankielinen äänitearkisto.

Ohcejoga vuođđodorvohoavda Eeva Maarit Valkama

Ohcejoga mánáidsuodjalanlogut eai leat stuorat eará riikka hárrái

Dearvvašvuođa ja buresveadjima lágádusa ođđaseamos dutkamuša mielde Suoma mánáidsuodjalanstatihkkat čájehit, ahte Lappis lea stuorra proseanta olles Suoma hárrái mánáid guoskevaš suodjalandáhpáhusain. Dan mielde Ohcejoga mánáin 15 % leat leamašan mánáidsuodjalanbálvalusaid áššehassan. Ohcejoga vuođđodorvohoavda Eeva Maarit Valkama oaidná, ahte Ohcejoga logut eai leat dáđi stuorat go eará riikkas.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä