Nuortalaš Pauliina Feodoroff mielas sápmelažžan galggašii sáhttit ádopteret olbmuid, geat háliidit leat oassin ealáskahttimin sámegiela ja -kultuvrra. Anáraš sámedikki áirras Anu Avaskari ii doarjjo Feodoroff jurdaga ádopteremis. Su mielas sápmelaš galgá leat dušše dakkár, geas leat sámemáttut.
Mannan áiggiid garra ságastallan sápmelašvuođa alde lea čuohcán máŋgasii. Helssetlaš Raila Pirinen mielas ságastallama vuoigŋa leamašan oalle lossat ja son balláge ahte sin dábálaš sápmelaččaid jietna ii šat gullo. Sámedikki áirras Anu Avaskari lea morašlaš ja hirpmástuvvan, go sápmelaččat eai dohkket nubbi nuppi.
Juohke studeanta oažžu diehtit iežas bohtosiid iežas logahagas logahaga almmuhan áigge. Bearjadaga almmustahttojuvvojit maid čuoggáráját studeantadutkkuslávdegoddi siidduin.
Majemuuh puudah uuccâđ luuhâđ sämikielâid láá eidu tääl. Säämimáttááttâskuávdáást lii máhđulâš luuhâđ orjâlâš-, anarâš- já nuorttâlâškielâ.
Mielde ságastallamin leat Anarâsah-searvvi ságadoalli Anu Avaskari, nuortalaš ja Sámiráđi ovddeš ságadoalli Pauliina Feodoroff sihke sámegiela ja -kultuvrra emeritusprofessor Pekka Sammallahti. Duorastatsearvi-prográmma lágiduvvo Anáris ja Pasilas ja dat álgá diibmu 14.
Bearjadaga eai boađe Ođđasat tv:as eaige NRK Sámi radioprográmmat Yle Sámi radiokanálas. Sivva lea dat, ahte odne lea Norgga álbmotbeaivi.
Unna Junná -prográmmat Sissi čorggee ja Unna Junná dutká geđggiid leat válljejuvvon mielde Davviriikalaš mánáid mediafestiválii Danmárkui. Festivála lágiduvvo Ebeltoftas miessemánu loahpas.
Konsearttas muittašit Áillohačča eallinbarggu ja dat buktá oktii joavkku juoigiid ja musihkkáriid, geaiguin Áillohaš barggai guhká ovttas. Konseartta dáiddalaš jođiheaddjin doaibmá komponista ja musihkkár Seppo Paroni Paakkunainen.
Fuođđo- ja guolledutkanlágádusa mielde Anárjávrris godde diibmá buohkanassii 170 tonne guoli. Mannan jagi godde eanet dápmoha ja čuovžža go ovddit jagi, rávdosálaš fas uhccui.
Israel Ruong -stipeandda juolludeami cuiggodan Suoma sámisearvvit eai guorrasan Sámi allaskuvlla bovdehussii vuolgit Guovdageidnui gullandilálašvuhtii. Sámi allaskuvla lei bovden servviid gullan dihte daid oaiviliid Israel Ruong -stipeandda juolludeamis. Searvvit almmuhit, ahte sii leat gal boahttevuođas gergosat veahkehit allaskuvlla oažžut eanet duohtadieđu Suoma beale sámiid dili birra.
Sämmiliih láá koskâmiärálávt tutâmettumub sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlussáid já toi finnimvuotân. Taat čiälgá sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö ruttâdem tutkâmušâst, mast selvâttii sämmilij uáinuid já vuáttámušâid kieldâi vuáđupalvâlusâin. Eromâšávt koijâdâlmist vuoijuu sämikielâlâš sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlussáid, moh uárnejuvvojeh Tave-Laapist.
Sápmelaččat leat gaskamearálaččat eanet duhtameahttumat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaide ja daid oažžumii. Sosiála- ja dearvvasvuohtaministeriija ruhtadan dutkamuššii searvan olbmot vásihedje, ahte erenomážit boarrásiid iežasgielat ruoktobálvalusat leat ain menddo uhcán fállun.
Sámenieiddaguovttos Birit ja Katja Haarla Dálvadasas Deanuleagis Ohcejogas illudeaba, go leaba válljejuvvon allaárvosaš baleahttaskuvlii Helssegii.
Eanodaga gielddaráđđehus lea vuossárgga mieđihan Gaskkas -- Gárasavvona gilleservošii 28 000 euro loana. Loatna lea reanttuhis ja oaivvilduvvon lagáš lihkadallanbáikeprošeavtta ollašuhtimii.
Sápmelaččaid oainnut ja vásáhusat buresbirgenbálvalusain leat čielggaduvvon Lappi universitehta dahkan dutkamušas. Čielggadeami bohtosat almmustahttojuvvojit media duorastatiđđedis Helssegis.
Servodatdutki Jorunn Eikjok dadjá Ávvirii, ahte son lea suorganan, go Sámiráđđi lea addán dakkár áddejumi, ahte Erika Sarivaara ii leat sápmelaš. Eikjok lea okta sis, geat lea reageren garrasit Israel Ruong -stipeandaáššis.
Álgoálbmogat livčče vuosttaš gillájeaddjit, jos Árktisis dáhpahuvvá oljogolgan. Greenpeace váldočálli mielas gaskavahku Gironii čoahkkanan Árktalaš ráđđi galgá guldalit álgoálbmogiid fuolaid.
Gielladutki, Anárašgiela searvvi ságadoalli ja Israel Ruong -stipendiáhta 1999 Marja-Liisa Olthuis dadjá, ahte guđa sámesearvvi cealkámuš lea unohas, daningo das ii leat positiivalas vuoigŋa ollenge. Sin searvvis eai leat ságastallan áššis, go dat ii leat leamaš áigeguovdil.
Hápmosii galgá lasihit earret eará máinnašumiid sámiid árbevirolaš dieđus, muitala sámedikki nubbi várreságadoalli Heikki Paltto. Prográmma gieđahallojuvvo stivrra čuovvovaš čoahkkimis.
Virggi gelbbolašvuođagáibádussan lea rektora gelbbolašvuohta. Ohcamušaid galgá doaimmahit diibmu 15 rádjái.
Ságajođiheaddji Carl Haglund atná RÁB bellodatstivrra Ohcejoga galledeamige symbolalaš doarjjan RÁB Sápmái. Haglund loktii vel Ohcejoga galledeami birra ovdan dan, ahte bellodatstivra leat beassan oahpasmuvvat gieldda beaivedikšo-, skuvla-, ja oahpahusdoaimmaide, main geahččalit dorvvastit sámegiela boahtteáiggi.
Árktalaš ráđi dárkkodeaddjilahttun leat dohkkehuvvon Kiinná, Japana, Intia, Mátta-Korea, Singapore ja Italia. Lahttoriikkaid ministtarat čoahkkanit juohke nuppi jagi.
Sámedikki stivra mearridii maŋŋebárgga viimmatge dohkkehit bušeahttaárvalusa jahkái 2013. Birasáššiid várás čujuhuvvo dat 86 000 euro, mii dan várás lei dárkkuhuvvonge, iige 50 000 euro dego árat evttohusas lei árvaluvvon.
Skuvlejumi ulbmilin lea addit gursalaččaide dieđuid ja dáidduid, maid vuođul sáhttá čađahit guolástanbearráigeahčči iskosa. Almmuhanáigi skuvlejupmái nohká maŋŋebárgga.
Gusat, savzzat ja bohccot eai galggašii leat seamma sajis vai virusdávddat eai beasa njoammut ealliid gaskas. Evira dutki Maria Hautaniemi lea veardádallan sierralagan virusii ja lea gávnnahan, ahte dat sáhttet njoammut bohccuid ja čibihii gaskas.
Ruoŧŧelaš álbmotbellodaga ságadoalli Carl Haglund hástala eará ráđđehusbellodagaid ovddidišgoahtit ILO-soahpamuša ratifiserema nu jođánit vejolaš, iige cakkastit dan. Son vuolgá das, ahte buot ráđđehusbellodagat leat ain ILO-soahpamuša ratifiserema duohken, dego lea sohppojuvvon.
Virgái ledje ohcan oktiibuot viđas. Ovddit nuoraidčálli Niina Siltala celkkii iežas eret virggis álgojagis.
Leanadáiddár Anna Näkkäläjärvi-Länsman mielde sámedikki kulturpolitihkalaš prográmma addá boasttogova kultursuorggi ruhtadeamis. Son vuordáge dál, ahte sámediggi buorida prográmmas.
Sámi allaskuvla lea maŋidan Israel Ruong -stipeandda geigema Erika Sarivaarai. Sámiráđi ságadoalli mielas dát čájeha, ahte allaskuvla lea váldán vuhtii cuiggodemiid, mat leat boahtán sámiservodagas.
Vánhen Eeva-Kristiina Harlin lea fuolas das, ahte jos sámegiel beaivedikšui eai boađe doarvái mánát, de beaivedikšofálaldagas ii velge šatta bissovaš. City-Sámit -searvvi ságajođiheaddji Pentti Pieski goittotge oaidná mánáidgárddi boahtevuođa čuovgadeappon ja muittuha, ahte bargu lea easka álgán.
Siva lihkuhisvuhtii eai dieđe. Lihkuhisvuođas ii Ohcejoga bolesa dieđuid mielde lápmašuvvan oktage, daningo biillas dahje dan lahkosis ii lean oktage, go gádjunlágádus ollii báikki ala.
El-rávnnji botkejit viiddes guovllus divvunbargguid áigái. Boatkka bistá iđitnjealjis guđa rádjái.
Nubbi Vuovdaguoikka mohtorgielkálihkuhisvuođas lápmašuvvan albmáin lea sirdojuvvon buohccevissui Romsii. Boles ii vuossáriđđes lean vel beassán jearadit albmáguoktá.
Suomaruoŧŧelaš álbmotbellodaga bellodatstivra čoahkkimastá ja deaivá politihkariid Anáris ja Ohcejogas álgovahkus. Sápmelašmeroštallangažaldat ja ILO 169 -soahpamuš eai leat RÁB organisašuvdnahoavda Maria Grundström mielde sivat dán galledeapmái.
Mirka Halonen válljejuvvui joatkit Mii-searvvi ságadoallin vel jagis 2014. Searvi áigu boahttevuođas ovddidišgoahtit giellalávgunáššiid.
Vihtta sámesearvvi, Sámiráđđi ja Suoma sámedikki ságadoalli leat almmuhan, ahte sii vuostálastet Israel Ruong -stipeandda geigema Erika Sarivaarai. Sarivaara ii hálit kommenteret ášši, muhto son almmuha šleađgapoastta bokte, ahte son illuđa sutnje mieđihuvvon dieđabálkkašumis. Sámi allaskuvla lea maŋidan stipeandda juolludeami ja hálida dál gullat sámeásahusaid áššis.
Suoma Sámi nuorat-searvvi ságadoalli mielas lea dehalaš, ahte nuorat oassálastet sápmelašmeroštallamii das go sii gártet boahttevuođas eallit daid mearrádusain, mat dál áššis dahkkojuvvojit. Anne-Maria Magga mielde nuorat leat fuolas falleheamis, mii dál lea jođus.
Leammi álbmotmeahccái leat ohcan lobi roggat golli goaivuin Sállevári bálgosa boazobartta lahkosii. Bálggus geahččala caggat lobi dohkkeheami das, go dat hehttešii johtima geasse- ja dálveeatnamiid gaskka.
Yle lasiha ođasfálaldaga eaŋgasgillii tv:s vuossárgga 13.5. rájes. Dalle álget maid ruoššagielat tv-ođđasat.
Guokte almmáiolbmo lápmašuvaiga vahkuloahpas Ohcejogas. Boles navdá sudno leamaš jođus gárrenoaivvis.
Erika Sarivaara oažžu jagi 2012 Israel Ruong -stipeandda, man Sámi allaskuvla juolluda juohke nuppi jagi nuorra sápmelaš dutkái. Stipeandda leat ovdal ožžon earret eará Ole Henrik Magga, Harald Gaski, Vuokko Hirvonen, Klemetti Näkkäläjärvi, Veli-Pekka Lehtola, Ulla Aikio-Puoskari, Marja-Liisa Olthuis ja Kaarina Vuolab.
Báikegoddelaš párragotti ja sutno beatnagiid gádjo čázis Soađegili Porttipahta dahkujávris bearjadaga. Gádjunhelikopter Áslat vieččai párragotti Kuontalo guollegiettis.
Nuortalaš Katri Jefremoff oažžu etniidbeaivve Presideanta Sauli Niinistös medálja giitosin dan barggu ovddas maid son lea bargan, nu eadnin go servodaga buorrin.
Earkebisma Kari Mäkinen ákkastallá sosiála mediaid geavaheami dainna, ahte son hálida leat huksemin rabas ja ságastalli girku.
Viđa suopmelačča joavku lei ijastallamin Deanu gieldda Iešjávrri gáttis. Tealtái, mas albmát ijastalle, beasai golgat gássa liggenrusttegis dan botta go albmát ođđe.
Suoma Sámi Nuorat lea almmustahttán cealkámuša, mas searvi lohpida njulget gávcci boasttočuoččuhusa sápmelašmeroštallanságastallamis. SSN čállá dieđáhusastis, ahte sii leat fuolas das, mo ii-sápmelaččat lebbejit boasttodieđuid sápmelaččaid birra medias ja almmolaš ságastallamis.
Diktagirji almmustahttojuvvo Roavenjárggas Lappi eanagoddegirjerádjosis. Báikki alde lea maid jorgaleaddji Kaija Anttonen.
Váldoálbmogat eai galgga mearridit gii lea sápmelaš muhto baicce sápmelaččat ieža oaivvilda Sámiráđi ođđa njunuš. Sámiráđđi ávžžuha sámedikkiid hápmet oktasaš sápmelašmeroštallama. Dat sáhtášii leat maid okta lávki dan guvlui, ahte Sápmái ásahuvvo oktasaš sámediggi oaivvilda Áile Javo.
Spirevahágiid mákset dáid beivviid áigge. Mannan jagi spiret dagahedje vahágiid badjelaš 7 miljon euro. Dál buhttejit das vehá badjelaš beali.
Teleopráhtorat eai movttás geassit johtilis neahttaoktavuođaid. Dan dihtii stuorra oassi Lappis báhcet daid olggobeallái.
Gaskavahku almmustuvai sode-ođastusa čielggadanbargojoavkku evttohus. Das ii vel mearriduvvon loahpalaččat man galle sode-guovllu Lappii šaddet. Bargojoavkku ja Lappi ovddasteaddjiin lea sierralágan oaidnu das, makkár málle ala ođđa sode-guovlluid galggašii ásahit.
Sámiid 20. konferánsa čoahkkanii miessemánu álggus Murmánskkas Guoládatnjárggas. Yle Sámi doaimmaheaddji Nils Pajuranta kamera vurkii govvamuittuid konferánssas.
Lapin Kansa -aviisa čállá neahttasiiddustis, ahte Eanodaga gielddahoavdda Mikko Kärnä dihtor lea suoladuvvon Eanodaga gielddadálus. Kärnä dadjá Lapin Kansas, ahte dihtoriin ledje olu dieđut gaskandaga áššiin ja ahte sutnje suolavuođas lea olu vahát.
Ovttastuvvan Našuvnnaid álgoálbmotáššiid bissovaš forum lea vuossárgga válljen álgoálbmotorganisašuvnnaid nammadan lahtuid jagiide 2014-2016. Maŋimuš sápmelaš lahttu bissovaš forumas lea leamašan Lars Anders Baer jagiin 2008-2010.
Dán jagáš sámekonferánssa julggáštusas deattuhit ruvkedoaimmaid ja fitnodagaid ovddasvástádusa, sápmelašmeroštallama ja birasáššiid. Sámiid 20. konferánsa lágiduvvui Murmánskkas mannan vahku duorastagas lávvardahkii.
Ođđasat juohke árgabeaivve diibmu 19.10 Yle Fem -kanálas Davvi-Suomas ja Yle Areenas. Tekstejuvvon Ođđasat maŋŋiteahkedis Yle TV1:žis olles Suomas. Nuppádassii čuovvovaš iđit diibmu 10.55 Yle TV2:žis.
Yle Ođđasat Sápmi árgabeivviid diibmu 7.30, 8.30, 9.30, 15.00 ja 16.00. Cavgil Yle Ođđasiidda čujuhussii sami.radio@yle.fi.
Unna Junná 19.5. Yle TV2 7.45 Yle Fem 8.15
Heli lášmmohallá. Áilu movttiidahttá Unna Junná lihkadit. ”Mokta ja sierat”. Mánáid animašuvdnabargobájis: Sámmol oastá ođđa čalbmelásaid. Balehttanieida Biret-Iŋgá. Guovdageainnu kulturskuvlla mánát lávlot: Fuolkelávlla.
Sohkaršohkka – Sukkâršokki – Säähharšok lea Yle Sámi nuorra ollesolbmuid radioprográmma juohke bearjagada diibmu 15.04-17.00!
Mielde lágideaddjiguovttos Áslat Paltto ja Heli Huovinen, trendakommentáhtor Neeta Jääskö ja reporterat Ánne Kirste Aikio, Sara Wesslin ja "Ola Muttus". Meile Sohkaršohkkii čujuhussii sohkarsohkka@yle.fi!
Dáiddaduottar vuodju dáiddariid ja dáidaga máilbmái. Dáiddaduoddara gulat juohke duorastaga diibmu 16.04-17.00 ja nuppádassii vuossárgga diibmu 9.34-10.30. Skuffadiktačállit sáhttet sáddet divttaid, maiddái namaheapmin, čujuhussii irene.lansman@yle.fi!
Binna bánna lea mánáid iežas prográmma davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii. Binna bánna gulat juohke vuossárgga diibmu 16.30-17.00 ja nuppádassii gaskavahku diibmu 9.00-9.30.
Anarâš saavah jyehi tuorâstuv 15.04-16.00 já nubekeerdi vástuppeivi 9.00-10.00.
Kulddâl sää´maa´ššid nuõrttsäämas seärad č. 16.04-17.00 da ođđest neljdpeei´v č. 9.00-10.00.
Rohkos ja vuoiŋŋalaš musihkka vuossárgga diibmu 9.00-9.30 ja nuppádassii duorastaga diibmu 18.30-19.00.
Koserejeaddjin ja doaimmaheaddjin Anni-Helena Ruotsala Helssegis.
Guldal áššiid Yle Areenas (gávdnojit maid ohcansániin Sápmi)
Vihtta sámesearvvi, Sámiráđđi ja Suoma sámedikki ságadoalli leat almmuhan, ahte sii vuostálastet Israel Ruong -stipeandda geigema Erika Sarivaarai. Sarivaara ii hálit kommenteret ášši, muhto son almmuha šleađgapoastta bokte, ahte son illuđa sutnje mieđihuvvon dieđabálkkašumis. Sámi allaskuvla lea maŋidan stipeandda juolludeami ja hálida dál gullat sámeásahusaid áššis.
Suoma Sámi Nuorat lea almmustahttán cealkámuša, mas searvi lohpida njulget gávcci boasttočuoččuhusa sápmelašmeroštallanságastallamis. SSN čállá dieđáhusastis, ahte sii leat fuolas das, mo ii-sápmelaččat lebbejit boasttodieđuid sápmelaččaid birra medias ja almmolaš ságastallamis.
Gielladutki, Anárašgiela searvvi ságadoalli ja Israel Ruong -stipendiáhta 1999 Marja-Liisa Olthuis dadjá, ahte guđa sámesearvvi cealkámuš lea unohas, daningo das ii leat positiivalas vuoigŋa ollenge. Sin searvvis eai leat ságastallan áššis, go dat ii leat leamaš áigeguovdil.
Mielde ságastallamin leat Anarâsah-searvvi ságadoalli Anu Avaskari, nuortalaš ja Sámiráđi ovddeš ságadoalli Pauliina Feodoroff sihke sámegiela ja -kultuvrra emeritusprofessor Pekka Sammallahti. Duorastatsearvi-prográmma lágiduvvo Anáris ja Pasilas ja dat álgá diibmu 14.
Erika Sarivaara oažžu jagi 2012 Israel Ruong -stipeandda, man Sámi allaskuvla juolluda juohke nuppi jagi nuorra sápmelaš dutkái. Stipeandda leat ovdal ožžon earret eará Ole Henrik Magga, Harald Gaski, Vuokko Hirvonen, Klemetti Näkkäläjärvi, Veli-Pekka Lehtola, Ulla Aikio-Puoskari, Marja-Liisa Olthuis ja Kaarina Vuolab.