Sámi allaskuvlla studeantastivrra jođiheaddji Ásllat Holmberg dadjá, ahte studeantastivrii leat váldán oktavuođa Israel Ruong -stipeandaáššis. Holmberg mielde muhtin oahppit leat leamaš fuolas sin oahpuid ja oahppolágádusa árvvošteamis.
Álgoálbmogiid bissovaš foruma (UNPFII) čoahkkaneamis válljejedje Máilmmi eamiálbmotnuoraidlihtui ságadoalliid ja guovlluid ovddasdeaddjiid.
Davvi filosofasearvi AGON rs temánummiris leat mielde vuoigatvuohtaministtar Anna-Maja Henrikssona oppalašgeahčastat ja guhkit veršuvdna sámegiela ja -kultuvrra emeritusprofessor Pekka Sammallahti vuoigatvuohtaministeriijai čállán muittuhančállosis. Bláđi eará čállit leat earret eará Jarno Valkonen, Sanna Valkonen, Tanja Joona, Saara Tervaniemi, Pekka Aikio, Leena Heinämäki ja Maritta Stoor-Lehtonen.
Vaikko Ruoŧa kruvdnu lea bisson nanusin euro ektui, das ii leat leamašan stuorra váikkuhus Suoma ja Ruoŧa rádjegávpái. Suopmelaččat vižžet Ruoŧas lágamusat snuvssa, njálgaid ja mielkebuktagiid.
Čuvgehuslávdegoddi evttoha gielddaráđđehussii, ahte lassánan dárbbu dihte Heahttái vuođđudit nuppi suomagielat joavkobearašbeaiveruovttu. Ođđa joavkobearašbeaiveruoktu boađášii dáláš sámegielat ja suomagielat beaiveruovttuid báldii, gieldda láigovistái.
Duoji riektesajádagas ságastallet otne viidásit Sajosis ja maiddái guorahallet makkár riektesuodji duojis lea Ruoŧas ja Norggas.
Lappi maistrahta lea mieđihan vihahanlobi 5 lahka-albmái Anára-Ohcejoga guovllus ja Pelkosenniemis. Dáinna háliđit dorvvastit sivilavihaheaddjiid oažžuma, go erenomažit olgoriikkalaš párat háliđit naitalit davvin.
Aanaar markkân kielâpiervâleh láá tääl aaibâs tievâ. Avveel kielâpiervâlist, Kuáðist, lii val saje. Anarân ličij tárbu ceggið kuálmád kielâpiervâl.
Ohcejoga gieldda rektor-čuvgehusdoaimmahoavdda báiki devdojuvvo áramustá geassemánu 10. beaivve.
Anára márkana anárašgielat giellabeasit leat šaddan nu bivnnuhin, ahte mánát šaddet njuolga vuordit dikšobáikki oažžuma daidda. Anárlaš eatni Elina Morottaja mielas aidna čoavddus lea goalmmát anárašgielat giellabeasi vuođđudeapmi.
Anára čuvgehuslávdegotti lea váljen Avvila vuolledási rektorin 1.8.2013 rájes Pirkko Olli. Čuvgehushoavda Irja Seppänen dagai lávdegottis nuppástusevttohusa, mas evttohii ahte Ilkka Korhonen 31.3.2010 guođđán njulgengáibáđus hilgojuvvo ja virgi almmuhuvvo ođđasit rabas.
Lappi olmmošlohku jotkkii unnuma cuoŋománus. Statistihkaguovddáža mielde Lappi olmmošlohku unnui 248 olbmuin go veardidit mannán cuoŋománnui. Lappi 21 gielddas 13 gieldda olmmošlohku unnui.
Geologalaš dutkanguovddáš GTK joatkka boahtte geasi Giehtaruohtasa duottarguovllu dutkama. Barggu dadjet vuođđokártenbargun, muhto seammás maid ohccet vejolaš málbmariggođagaid vaike dan eai njuolga mieđitge.
Gielddat sáhttet oažžut stáhtas buhttáđusaid suodjaluvvon meahcceguovlluin, ovdamearkan duoddariin. Ággan lea, go meahcceguovlluiguin eai beasa ávkkástallat suodjalanmearráđusa dihte.
Duodjeskuvlla loahppabargun sáhtá alcces goarostit vaike gávtti giđa studeantafeasttaide. Sámi Oahpahusguovddáža SOGSAKK duodjelinja árbevirolaš giđđačájáhus lea dál oaidninlahkai ja doppe leat oalle fiinna duojit, maid oahppit leat duddjon iežasit loahppabargun.
Ohcejoga gielddaráđđehus vállje otne ođđa rektor-čubvgehusdoaimmahoavdda Ohcejoga gildii. Virgái leat ohcan guovttis, muhto ohcciid namaid eai vel dál sáhte muitalit.
Neavttár Anitta Suikkari lea evttohuvvon oažžut stuora teáhterbálkkašumi. Hedda-bálkkašupmi lea Norggas okta stuoramus teáhtersuorggi bálkkašumiin. Son lea sámi álbmogii oahpis máŋgga sierra teáhterčájálmasas.
Soađegili gielda gártá seastigoahtit go gielddas lea juo nuppi jagi mieldálagaid vuolláibáza. Seastindoaimmain mearridii gielddaráđđehus maŋŋebárgga čoahkkimis.
Mánáid govvaráidobláđđi Bamse ilbmagoahtá davvisámegillii. Norgga sámediggi lea juolludan doarjaga sámi lágádussii ABC-Company E-skuvla AS.
City-Sámit searvi čielggadii neahttajearahallamiin oaivegávpotguovllu giellabeassedoaimmas beroštuvvan bearrašiid meari. Jearahallama vuođul giellabeassái livčče boahtimin 3-4 máná ja vejolaččat maid moadde máná oasseáigásaš dikšui.
Anna Morottaja lea válljejuvvon Lappi lihtu stivrii sámedikki lahttun. Su várrelahttu lea Anne Nuorgam.
Oláhus stuorra spirevahágiide lea boahtimen stáhtas lasi ruhta. Ráđđehus evttoha riikabeivviide, ahte spirebuhtadusaid várás juolludit lassibušeahttas 3 miljon euro eambbo maid ledje plánen.
Davviriikalaš giellagáldu bargit vurdet jo olbmuin giellagážaldagaid. Sámi giellagáldus sáhtá jearrat buot sámegiela geavaheapmái guoskevaš áššiid addreassas info@giellagaldu.com.
Israel Ruong -stipeandda vuođđudusstivra doalaha mearrádusa mieđihit stipeandda Erika Sarivaarai, dieđiha Sámi allaskuvla maŋŋebargga. Goas stipeandda geigendilálašvuođa dollet, dan eai vel almmuhan.
Juohke giđa olbmot čoahkkanit Giehtaruohttasis smávva Ávžžásjávrri gilážii girkostallat. Dál dán girkostallama sáhttá geahččat interneahtas.
Sámegielat mánáid beaivedikšunjoavku álggaha Helssegis borgemánu álggus. Sámemáná vánhema mielas Helssega gávpot ii leat dieđihan beaivedikšoáššiin doarvái. Helssega gávpoga ovddasteaddjis lea earálagan áddejupmi. Dan vánhen ii moaitte, ahte sámemánáid dikšu boahtá leat seamma oktavuođas go lossaváttotmánáid diksobáiki.
Ohcejogas álmmustahttojuvvui turismaguovllu dorvvolašvuođaplána miessemánu 15. beaivve. Dorvvolašvuođaplána čohkke viiddis fierbmádaga bargat ovttas dorvvolašvuođabarggu ovddalgihtii.
Jienasteapmi Sápmi Awards -gilvvus lea álgán bearjadaga. Sápmi Awards lea ođđa mearkkašahtti investeren Johkamohkis, mii rámida sámi kultuvrra ja árbevieruid, mat riggodahttet guovllu.
Rádjegozahus hálida gullat rádjeguovllu olbmuid oaiviliid rádjegozahusláhkaásáheami ođasmahttimis. Nuppástusat leat boahtime earet eará rádjeavádat njuolggadusaide ja johtolatsajiide rádjeavádagas.
Säämi Kielâkäldee fáálá kielâiše. Sleđgâpostâčujottâs lii info@giellagaldu.com.
Ovttastuvvan našuvnnaid bissovaš forum UNPFII álggii. Sámediggi ja Suoma sámi nuorat -searvi vuoruhit dábissovaš forumiid stuorra čoahkkaneami.
Ohcejoga gielda hálidivččii seailluhit sosiálafuolahusa ja dearvvasvuođabálvalusa dálá dásis. Gieldda ovddateaddjit muitaledje oainnuideaset Ohcejogas galledan ministeriidda.
Anarâšah-searvi doarju Sámi Allaskuvlla válljema mieđihit dutkibálkkašumi Erika Sarivaarai. Searvi lea sádden oaivilis diehtun Sámi Allaskuvlii.
20.5 rájes báikkálaččain lea lohpi bivdigoahtit Deanus luosa. Vuollegeavgŋás ii goit vel beasa buoremus bivdobáikkiide ja bivdomiela ferte vel cakkadit, láhttesta bivddár Ándde-Niillas Länsman.
Meahcce-, guolásteaddji- ja duottarsámiid searvi ávžžuha olbmuid geavahišgoahtit meahccesápmelaččaid guovlluid gávttiid. Searvvi jahkečoahkkin cealká, ahte meahccesápmelaččaid gávttiid galggašii dahkat dovddusin.
Eamialbmogiid musihkkadahpahus Ijahis idja, guhte ordnejuvvo Anara girkosiiddas, avvuda logi jagi feasttas 16.-18.8.2013. Festivála lágiduvvo dán áigge Sámekulturguovddážis Sajosis ja festiválaguovllus, mii huksejuvvo Sajosa šilljui.
Sámi giellagáldu lea rahpan odne vuossárgga šleađgapoastacujuhusa, mas rávvejit gažaldagain, mat gusket sámegiela. Čujuhus lea info@giellagaldu.com.
Sámegiela ja -kultuvrra emeritusprofessor Pekka Sammallahti dajai Torstaiseura-prográmmas mannan vahkus, ahte sámiid etnalaš bieguheapmi, mii lea jođus, galgá nohkat. Muđui sápmelašmeroštallangažaldaga ii bastte čoavdit.
Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio lea fuolas sámegielat láhkabálvalusain gielddas. Tieva-Niittyvuopio loktii ášši ovdan go Ruoŧŧelaš álbmotbellodat galledii Sámis.
Válgabohtosiid vurdet 28.5.2013. Stuorámus erohus Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid válggain lea dat, ahte Ruoŧas válggaide servet bellodagat. Dáin válggain leat mielde ovcci bellodaga.
Bearjadaga eai boađe Ođđasat tv:as eaige NRK Sámi radioprográmmat Yle Sámi radiokanálas. Sivva lea dat, ahte odne lea Norgga álbmotbeaivi.
Unna Junná -prográmmat Sissi čorggee ja Unna Junná dutká geđggiid leat válljejuvvon mielde Davviriikalaš mánáid mediafestiválii Danmárkui. Festivála lágiduvvo Ebeltoftas miessemánu loahpas.
Nuortalaš Pauliina Feodoroff mielas sápmelažžan galggašii sáhttit ádopteret olbmuid, geat háliidit leat oassin ealáskahttimin sámegiela ja -kultuvrra. Anáraš sámedikki áirras Anu Avaskari ii doarjjo Feodoroff jurdaga ádopteremis. Su mielas sápmelaš galgá leat dušše dakkár, geas leat sámemáttut.
Juohke studeanta oažžu diehtit iežas bohtosiid iežas logahagas logahaga almmuhan áigge. Bearjadaga almmustahttojuvvojit maid čuoggáráját studeantadutkkuslávdegoddi siidduin.
Mannan áiggiid garra ságastallan sápmelašvuođa alde lea čuohcán máŋgasii. Helssetlaš Raila Pirinen mielas ságastallama vuoigŋa leamašan oalle lossat ja son balláge ahte sin dábálaš sápmelaččaid jietna ii šat gullo. Sámedikki áirras Anu Avaskari lea morašlaš ja hirpmástuvvan, go sápmelaččat eai dohkket nubbi nuppi.
Majemuuh puudah uuccâđ luuhâđ sämikielâid láá eidu tääl. Säämimáttááttâskuávdáást lii máhđulâš luuhâđ orjâlâš-, anarâš- já nuorttâlâškielâ.
Konsearttas muittašit Áillohačča eallinbarggu ja dat buktá oktii joavkku juoigiid ja musihkkáriid, geaiguin Áillohaš barggai guhká ovttas. Konseartta dáiddalaš jođiheaddjin doaibmá komponista ja musihkkár Seppo Paroni Paakkunainen.
Fuođđo- ja guolledutkanlágádusa mielde Anárjávrris godde diibmá buohkanassii 170 tonne guoli. Mannan jagi godde eanet dápmoha ja čuovžža go ovddit jagi, rávdosálaš fas uhccui.
Israel Ruong -stipeandda juolludeami cuiggodan Suoma sámisearvvit eai guorrasan Sámi allaskuvlla bovdehussii vuolgit Guovdageidnui gullandilálašvuhtii. Sámi allaskuvla lei bovden servviid gullan dihte daid oaiviliid Israel Ruong -stipeandda juolludeamis. Searvvit almmuhit, ahte sii leat gal boahttevuođas gergosat veahkehit allaskuvlla oažžut eanet duohtadieđu Suoma beale sámiid dili birra.
Sämmiliih láá koskâmiärálávt tutâmettumub sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlussáid já toi finnimvuotân. Taat čiälgá sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö ruttâdem tutkâmušâst, mast selvâttii sämmilij uáinuid já vuáttámušâid kieldâi vuáđupalvâlusâin. Eromâšávt koijâdâlmist vuoijuu sämikielâlâš sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlussáid, moh uárnejuvvojeh Tave-Laapist.
Sápmelaččat leat gaskamearálaččat eanet duhtameahttumat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaide ja daid oažžumii. Sosiála- ja dearvvasvuohtaministeriija ruhtadan dutkamuššii searvan olbmot vásihedje, ahte erenomážit boarrásiid iežasgielat ruoktobálvalusat leat ain menddo uhcán fállun.
Sámenieiddaguovttos Birit ja Katja Haarla Dálvadasas Deanuleagis Ohcejogas illudeaba, go leaba válljejuvvon allaárvosaš baleahttaskuvlii Helssegii.
Eanodaga gielddaráđđehus lea vuossárgga mieđihan Gaskkas -- Gárasavvona gilleservošii 28 000 euro loana. Loatna lea reanttuhis ja oaivvilduvvon lagáš lihkadallanbáikeprošeavtta ollašuhtimii.
Sápmelaččaid oainnut ja vásáhusat buresbirgenbálvalusain leat čielggaduvvon Lappi universitehta dahkan dutkamušas. Čielggadeami bohtosat almmustahttojuvvojit media duorastatiđđedis Helssegis.
Mielde ságastallamin leat Anarâsah-searvvi ságadoalli Anu Avaskari, nuortalaš ja Sámiráđi ovddeš ságadoalli Pauliina Feodoroff sihke sámegiela ja -kultuvrra emeritusprofessor Pekka Sammallahti. Duorastatsearvi-prográmma lágiduvvo Anáris ja Pasilas ja dat álgá diibmu 14.
Ođđasat juohke árgabeaivve diibmu 19.10 Yle Fem -kanálas Davvi-Suomas ja Yle Areenas. Tekstejuvvon Ođđasat maŋŋiteahkedis Yle TV1:žis olles Suomas. Nuppádassii čuovvovaš iđit diibmu 10.55 Yle TV2:žis.
Yle Ođđasat Sápmi árgabeivviid diibmu 7.30, 8.30, 9.30, 15.00 ja 16.00. Cavgil Yle Ođđasiidda čujuhussii sami.radio@yle.fi.
Unna Junná 26.5. Yle TV2 7.45 Yle Fem 8.15
Leenas ja Terhis leat giđđajurdagat. Miessi. Mánáid
animašuvdnabargobájis: Sámmol ii máhte. Ibbá ja Mihkku oagguba. Sáárá-Káisá ja
Anja geahčadeaba njuvččaid. Heli ja mánát lávlot: Enni tuđđu.
Unna Junná sávvá buori geasi ja báhcá geasselupmui. Unna Junná máhccá fas čakčamánu 15. beaivve.
Sohkaršohkka – Sukkâršokki – Säähharšok lea Yle Sámi nuorra ollesolbmuid radioprográmma juohke bearjagada diibmu 15.04-17.00!
Mielde lágideaddjiguovttos Áslat Paltto ja Heli Huovinen, trendakommentáhtor Neeta Jääskö ja reporterat Ánne Kirste Aikio, Sara Wesslin ja "Ola Muttus". Meile Sohkaršohkkii čujuhussii sohkarsohkka@yle.fi!
Dáiddaduottar vuodju dáiddariid ja dáidaga máilbmái. Dáiddaduoddara gulat juohke duorastaga diibmu 16.04-17.00 ja nuppádassii vuossárgga diibmu 9.34-10.30. Skuffadiktačállit sáhttet sáddet divttaid, maiddái namaheapmin, čujuhussii irene.lansman@yle.fi!
Binna bánna lea mánáid iežas prográmma davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii. Binna bánna gulat juohke vuossárgga diibmu 16.30-17.00 ja nuppádassii gaskavahku diibmu 9.00-9.30.
Anarâš saavah jyehi tuorâstuv 15.04-16.00 já nubekeerdi vástuppeivi 9.00-10.00.
Kulddâl sää´maa´ššid nuõrttsäämas seärad č. 16.04-17.00 da ođđest neljdpeei´v č. 9.00-10.00.
Rohkos ja vuoiŋŋalaš musihkka vuossárgga diibmu 9.00-9.30 ja nuppádassii duorastaga diibmu 18.30-19.00.
Koserejeaddjin ja doaimmaheaddjin Anni-Helena Ruotsala Helssegis.
Guldal áššiid Yle Areenas (gávdnojit maid ohcansániin Sápmi)
Vihtta sámesearvvi, Sámiráđđi ja Suoma sámedikki ságadoalli leat almmuhan, ahte sii vuostálastet Israel Ruong -stipeandda geigema Erika Sarivaarai. Sarivaara ii hálit kommenteret ášši, muhto son almmuha šleađgapoastta bokte, ahte son illuđa sutnje mieđihuvvon dieđabálkkašumis. Sámi allaskuvla lea maŋidan stipeandda juolludeami ja hálida dál gullat sámeásahusaid áššis.
Israel Ruong -stipeandda vuođđudusstivra doalaha mearrádusa mieđihit stipeandda Erika Sarivaarai, dieđiha Sámi allaskuvla maŋŋebargga. Goas stipeandda geigendilálašvuođa dollet, dan eai vel almmuhan.
Gielladutki, Anárašgiela searvvi ságadoalli ja Israel Ruong -stipendiáhta 1999 Marja-Liisa Olthuis dadjá, ahte guđa sámesearvvi cealkámuš ii lean sáddejuvvon juohke sámesearvái, ja dat lea unohas, daningo das ii leat positiivalas vuoigŋa ollenge. Sin searvvis eai leat ságastallan áššis, go dat ii leat leamaš áigeguovdil.
Suoma Sámi Nuorat lea almmustahttán cealkámuša, mas searvi lohpida njulget gávcci boasttočuoččuhusa sápmelašmeroštallanságastallamis. SSN čállá dieđáhusastis, ahte sii leat fuolas das, mo ii-sápmelaččat lebbejit boasttodieđuid sápmelaččaid birra medias ja almmolaš ságastallamis.
Servodatdutki Jorunn Eikjok dadjá Ávvirii, ahte son lea suorganan, go Sámiráđđi lea addán dakkár áddejumi, ahte Erika Sarivaara ii leat sápmelaš. Eikjok lea okta sis, geat lea reageren garrasit Israel Ruong -stipeandaáššis.