Lokkalaš Leena Pyhäjärvi mielde Nuorta-Lappi kauhti-bivttas gullá sin árbevirrui. Emeritusprofessor Pekka Sammallahti dadjá, gávttelágan biktasiid leat geavahan earátge go sámit.
Nu gohčoduvvon shoutbox, "čurvenčiehka", lea ságastallankanála, gosa sáhttá gii beare čállit Sohkaršohka sáddaga áigge. Shoutboxii beassá Yle neahttasiidduid sáddenlása bokte liŋkkas "Guldal sáddaga".
Thors muittuha, ahte doaibmabidjoprográmma sámegielaid ealáskahttimii almmustuvai badjel jahki dassái, muhto dan maŋŋá ii leat su mielde dáhpáhuvvan mihkkege. Thors cuiggoda oahpahus- ja kulturministeriija das, ahte dat ii leat almmustahttán cealkámuščoahkkáigeasu iige ordnen sámediggelága miel ráđđádallamiid.
Dán jagi bušeahta sámediggi basttii dohkkehit easka gaskavahku. Boahtte jagi bušeahtta galgá boahtit dán jagi maŋimuš dievasčoahkkimii juovlamánus ja dat dievasmahttojuvvo, go stáhta bušeahtta nannejuvvo.
Anáris sámediggi evttoha Anu Avaskari ja Tiina Sanila-Aikio, Ohcejogas Anna Näkkäläjärvi-Länsman ja Veikko Guttorm, Soađegilis Maarit Pajuranta sihke Eanodagas Nils-Samuli Näkkälä.
Ohcejotnjálmmi 8. gilibláđđi Giisá, ja 13. Sámi čálakultuvrralaš áigečála Sámis leat dál lohkanlahkái.
Dálá kulturmearreruđaid bušeahta lea vádjit 190 000 euro. Sámedikki kulturlávdegotti lea evttohan, ahte stáhta čujuhivččii jagi 2015 bušehtii 373 000 euro.
Sámi allaskuvla ii leat doaimmahan dieđuid iežas foanddain Norgga stáhtadárkkistanlágádus Riikarevišuvdnii, muitala NRK Sápmi.
Sulaid guovtti hektára viidosaš eanabuollima jáddadedje Angela ja Garegasnjárgga gaskkas distateahkeda diibmu 11 maŋŋel.
Luopmošjávrri goađi áigot giddet, go orru ahte dat lea boahtán dušše ovttaid olbmuid ássanvistin, iige birasge biso čorgadin.
Jyri Kataja-Rahko jođihišgoahtá borgemánus Yle Guovlluid ja radio áigeguovdilišdoaimmahusa, maidda maid Yle Sápmi gullá. Kataja-Rahko bargá dál YleX-kanála prográmmahoavdan ja lea ovdal doaibman earret eará Yle Pohjanmaa guovlodoaimmahusa hoavdan.
Vuosttas turistat besse dán vahkus duddjot Sajosa duodjebájiin. Nuorra duojárat oahpistit turistaid ja duddjoma oktavuođas muitalit maid sámeduoji historjjás, árbevieruin ja iežaset duddjonvugiin.
Girjji ulbmil lea doarjut sápmelaččaid kulturidentitehta gievruma, sámegiela ealáskahttima sihke olbmo rievtti iežas ruohttasiidda ja historjái. Girjji dárkkuhus lea addit dieđu buohkaide sámekultuvrras ja -gielas beroštuvvan olbmuide.
Dán vahku bearjadaga eai Yle Sámi kánalas gullo sáddagat. Sohkaršohkka gullo jo duorastatiđđes 7.15-10.00.
Johtti Sápmelaččat -searvi vuordá mo Sámi allaskuvlla stivra reagere áššái. Sámi allaskuvlla stivra lea ikte čoahkkanan ja čoahkkin bistá gaskavahku rádjai. Dán čoahkkimis stivra áigu gieđahallat maiddái Ruong-stipeandamearrádusa.
Suoma ovddasteaddji Barents-ambassadevra Marja-Leena Vuorenpää dadjá, ahte Suoma stáhta ii leat diehtán ruhtadanváttisvuođain, mat leamašan Barentsa eamiálbmogiid bargojoavkkus. Vuorenpää jáhkká, ahte áššis ságastallo, go Barents-ovttasbarggu virgeolbmot čoahkkanit čakčamánus.
Suoma jáhkehahttivuohta árktalaš doaibmin gillá jus Suopma ii fuolat das, ahte olbmot bastet ássat maid davimus boaittobeal guovlluin, oaivvilda Mikko Kärnä. Su mielas justa dát guovllut sáhttet gádjut dálá heajos ekonomalaš dili boahtevuođa ja stáhta gálggašiige árvvoštallat dárbbašitgo dát áktalaš gielddat sierra láhkaásahusa.
Giđa bealde girdinjohtolaga mátkošteaddjiid mearri lea lassánan 26 % ovddit jagis. Gielddas jáhkket, ahte doaibmi girdinjohtolagas lea stuorra mearkašupmi gieldda ovdánupmái ja dasa, ahte nuoraidege lea álkkit báhcit ássat gildii, go doppe lea buorre oktavuohta máilbmái.
Anára gielddaráđđehus mearridii vuossárgga doaimmain, main geahččalit buoridit Siula ruhtadoalu. Gielddahoavda Reijo Timperii adde lobi bidjat johtui eaktodáhtolaš vealgeordnedeami. Dan lassin gielddaráđđehus dorvvastii Siula máksoválmmašvuođa ráđđádallamiid áigái.
Davvi-norgalaš Mátta-Várjjaga gielda lea áigumin stevdnet stuorra ruošša ruvkefitnodaga muitala norgalaš neahttaáviisa BarentsObserver. Guovllus leat mihtidan alla doaluid mirkkolaš ávdnasiin.
Viiddidanbargui gullet earet eará spábbagietti ođasmahttin ja guhkkodatnjuikensaji huksen. Gieddi galggašii válmmašnuvvat čavčča rádjái.
Doarjaga oažžu animašuvdna muitala sápmelaš Áiginis, gii fuomáša leamen dakkár dilis, gos su ovddas lea veadjemeahttun rievvárjoavku.
Gumppostit, suhppot sáimmaid ja oahpahallet Áhčči min -rohkosa, Ohcejoga rihppaskuvllas Ipmila sáni lassin oahpahit maiddái sámekultuvrra. Rihppaskuvlii servet olu sámiid maŋisboahttit miehtá Suoma, danin sámekultuvrra oahpaheapmi lea dehálaš, oaivvildit nuorat.
Goikaduvvon ostosmáhkuid sáhttá vuovdit Sámi oahpahusguovddážii.
Anára desinfiserenbáikkis sáhttá nuvttá desinfiseret guolásteamis geavahuvvon biergasiid, fatnasiid ja kanohtaid.
Ohcejoga ja Deanu gielddat leat ásahan oktasaš ráđđádallanjoavkku šaldi sirdinplánema várás. Norgga geaidnolágádus Vegvesen lea gárvvis burgit šaldi ja luobadit dan ođđa atnui nuvttá, jos šaldái gávdno ođđa báiki Deanuleagis.
Sajosis lea vejolaš fitnat duddjomin ieš dadne- dahje bearalgiehtarieggá, čoarvečeavetbátti, čuldon bátti, gákkesmuorain gođđon čeavetliinni ja sisteseahka ja iešguđetlágan dákte- ja -čoarvedujiid. Sajos lea bálkkáhan nuorra duojáriid fállat mátkkálaččaide eallámušaid duddjomis.
Vuolggahussearvvis sávvet, ahte ságastallanoktavuohta Ohcejoga searvegottiin seailu ja sii basttet hutkat ođđa vugiid bargat ovttas. Matti Huotari Vuolggahussearvvis árvala, ahte searvegoddi lea dárkkuhan eahpeluohttámuša girkolaš čoahkkima mearrádussii, man Vuolggahussearvige čuovvu.
Eamiálbmogiid musihkkadáhpáhusa Ijahis ija 10-jagi ávvudoaluid olles prográmma almmustahttojuvvui vuossárgga. Ávvujagi temán lea Buolvvat ja mielde leat earret eará Niko Valkeapää, Intrigue, Niiles-Jouni Aikio, Angelit, Lovisa Negga ja Máret Hildur Stueng sihke Veronica Usholik ja Ener-dánsunjoavkku Chukotkas.
Soađegilis geassemánu 4. beaivve gollerávdefitnodagas dáhpahuvvan roavis suoládeapmi lea čielggaduvvon ja biddjon stevnnetguorahallamii.
Boles oaččui gitta gaikkodemiin ja suolademiin eahpadusvuložin leahkki albmáid.
Stáhtaráđđi válmmaštalai giellaraportta Riikkabeivviide gielalaš láhkaásahusa čielggadeamis ja rivttiid ollašuvvamis. Raportas buktet ovdan earet eará fuola sámegielat oahpahusas.
Johkamohkis dollojuvvui lávvardaga Sápmi Awards -finála. Finálisttaid válljejedje álbmotjienasteami ja juryárvvoštallama vuođul.
Davvi-Romssa diggeriekti ii luobat Dmitry Berezhkova Ruššii. Berezhkov beassá eret giddagasas, go su ášši ii deavdán luobaheami eavttuid.
Ruošša riikkavuloš lea váldojuvvon giddagassii Romssas duorastaga, go Ruošša boles lea gáibidan giddet ja luobahit su, duođasta Thomas Rye-Holmboe Norgga bolesis BarentsObserverii. Raipona ovddeš várreságadoalli Dmitry Berezhkov giddejuvvui, go son lei máhcamin álgoálbmotkonferánssas Álttás.
Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádus sáhttá seailluhit Gápmasa boazodutkanstašuvnna, go Sámi oahpahusguovddáš searvvai nubbin láigolažžan Gápmasii. Boazodutkamuššii lea ávki das, ahte dat sáhttá bargat lagas ovttasbarggu Sámi oahpahusguovddáža boazodoalloskuvlejumiin.
Suomas badjel 50-jahkásaš nissonat ožžot guovtte jagi gaskain bovdehusa oassálasttit mammografiai, čiččiid röntgengovvemii. Govain ohcet vejolaš borasdávdda, vai besset álggahit divššu nu árramuttus go vejolaš. Suomas joavkodutkamušaid dihte čižžeborasdávdda leat lihkostuvvan geahpeđit.
Álttá cealkámušas lea njeallje váldotemá: Álgoálbmogiid eatnamat, čázádagat ja luondduriggodagat, mo ON galggašii ollašuhttit álgoálbmogiid rivttiid, mo stáhtat galggašedje ollašuhttit álgoálbmogiid rivttiid ja mat leat álgoálbmogiid prioritehtat boahtteáiggis. Okta konkrehta evttohus lea vuođđudit ođđa ON-orgána, mii gohccá mo álgoálbmogiid rievttit ollašuhttojuvvojit.
Ealli biras -čájáhus lea muitalus das, man máŋggaláganat Suoma sámeguovllu duovdagat ja kulturbirrasat leat. Čájáhusas leat arkeologalaš dávvirat, huksenárbi ja erenoamaš muitaluslávvu, mas sáhttá guldalit máidnasiid miehtá Sámi.
Outi Pieski lassin eará dáiddafinalistat leat Britta Marakatt Labba ja Martin Kuorak. Sápmi Awards -bálkkašumit, 100 000 Ruoŧa ruvnnu juohke vuoitii, juhkkojuvvojit dán vahkoloahpa nuppe háve Johkamohkis dáidda-, biebmo- ja boazodoallosurggiin.
Suoma ráđđehus lea addán riikkabeivviide láhkaevttohusa, man mielde duopmostuolu galggašii addit eahpádusvuložiide nuvttá jorgalanveahki virggálaš áššegirjjiiguin.
Olgoriikkalaš turisttaid sajušdolas gárgidan dolla dagahii meahccebuollima Anára Bárttehis duorastaga gaskabeaivvi áigge.
Lappi gearretrievtti lámánna virgi bođii rabas ovddeš lámánna ealáhahkii báhcima dihte.
Dálkkádaga rievdan dagaha earálágán rievdadusaid ealliide ja lundui. Čájáhus ovdanbuktá fátta teavsttaiguin, skoviiguin ja čuovgagovaiguin.
Vuolggahussearvvi mearrádus válljet almmáibára vuolggahusbargui lea ožžon oasi Davvi-Suoma searvegottiin smiehttat ovttasbarggu botkema Vuolggahusservviin. Oassi girkohearráin oaidná šláma goittoge duššin.
Riikabeaiáirras Simo Rundgren háliida čielggadit sápmelaččaid ja sámeguovllu dili. Son lea dahkan álgaga riikkabeivviide dilleanalysas (su. olosuhdeanalyysi).
Nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff mielas olmmoš ii sáhte fáhkka álgit sápmelažžan ja sápmelaččas galga gávdnot oktavuohta sámegillii ja -kultuvrii.
Lappi universitehtas čađahuvvo Feeniks-prošeakta, mii dutká mainna lágiin dáidda ja kultureallin laktasedje Lappi ođđasithuksema vuoiŋŋalaš ja materiálalaš beliide. Prošeakta lea ruhtaduvvon 350 000 euroin.
Dán jagi Sirkus Finlandia prográmmas lea sápmelaš juoigi ja bárra, guhte lea nahkehan turistagávttiid. Avvilis sirkusa maŋŋá muhtumat ledje dárpmehuvvan go ledje oaidnán dáid gávtteláganiid prográmmas.
Luossaparasihtaid livččii váttis goddit, jus dat leavašedje davimus guovllu jogaide. Earret eará jogaid viiddis čázádagat ja luosa biologalaš iešvuođat váigadahtašedje goddima.
´vvel ǩiõllpie´zz päärna da jåå´đteeja jie´lle vuõssaarg Če´vetjääu´r ǩiõllpie´zzest vuõinnlõõttmen jeärrzid päärnaid. ´vvel ǩiõllpie’zz jååđteei Lotvonen Pirjost mie´ldd sää´mpäärnaid ǩiõllpie’zz lie vääžnai pirrõõzz šõddâd sizz sää´mkulttuure da pue´reed jii’jjes ǩiõllsilttõõzz.
Golggotmánu teáhterturneai ohcet golbma neavttára. Deaddu buot golmma Suoma sámegielas ja árbevirolaš máinnasteamis.
Säämi maaŋgâkielâlâš párnáiteatter-proojeekt ocá čaittâleijeid. Turnee roovvâdmáánust 2013.
Sullii 600 máilmmi eamiálbmotovddasteaddji čoahkkanii Álttái válmmaštallat ovttas boahtte jagi máilmmiviidosaš eamiálbmotkonfereanssa. Olbmot rahče cealkámušaiguin vai besset ovttamielatvuhtii ja almmustahttit loahpalaš Álttá dokumeantta. Sámeovddasteaddji Tiina Sanila-Aikio jáhkká Árktalaš guovllu jiena gullot bures.
Ođđasat juohke árgabeaivve diibmu 19.10 Yle Fem -kanálas Davvi-Suomas ja Yle Areenas. Tekstejuvvon Ođđasat maŋŋiteahkedis Yle TV1:žis olles Suomas. Nuppádassii čuovvovaš iđit diibmu 10.55 Yle TV2:žis.
Yle Ođđasat Sápmi árgabeivviid diibmu 7.30, 8.30, 9.30, 15.00 ja 16.00. Cavgil Yle Ođđasiidda čujuhussii sami.radio@yle.fi.
Sohkaršohkka – Sukkâršokki – Säähharšok lea Yle Sámi nuorra ollesolbmuid radioprográmma juohke bearjagada diibmu 15.04-17.00!
Mielde lágideaddjiguovttos Áslat Paltto ja Heli Huovinen, trendakommentáhtor Neeta Jääskö ja reporterat Ánne Kirste Aikio, Sara Wesslin ja "Ola Muttus". Meile Sohkaršohkkii čujuhussii sohkarsohkka@yle.fi!
Dáiddaduottar vuodju dáiddariid ja dáidaga máilbmái. Dáiddaduoddara gulat juohke duorastaga diibmu 16.04-17.00 ja nuppádassii vuossárgga diibmu 9.34-10.30. Skuffadiktačállit sáhttet sáddet divttaid, maiddái namaheapmin, čujuhussii irene.lansman@yle.fi!
Binna bánna lea mánáid iežas prográmma davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii. Binna bánna gulat juohke vuossárgga diibmu 16.30-17.00 ja nuppádassii gaskavahku diibmu 9.00-9.30.
Unna Junná 26.5. Yle TV2 7.45 Yle Fem 8.15
Leenas ja Terhis leat giđđajurdagat. Miessi. Mánáid
animašuvdnabargobájis: Sámmol ii máhte. Ibbá ja Mihkku oagguba. Sáárá-Káisá ja
Anja geahčadeaba njuvččaid. Heli ja mánát lávlot: Enni tuđđu.
Unna Junná sávvá buori geasi ja báhcá geasselupmui. Unna Junná máhccá fas čakčamánu 15. beaivve.
Anarâš saavah jyehi tuorâstuv 15.04-16.00 já nubekeerdi vástuppeivi 9.00-10.00.
Kulddâl sää´maa´ššid nuõrttsäämas seärad č. 16.04-17.00 da ođđest neljdpeei´v č. 9.00-10.00.
Rohkos ja vuoiŋŋalaš musihkka vuossárgga diibmu 9.00-9.30 ja nuppádassii duorastaga diibmu 18.30-19.00.
Koserejeaddjin ja doaimmaheaddjin Anni-Helena Ruotsala Helssegis.
Guldal áššiid Yle Areenas (gávdnojit maid ohcansániin Sápmi)
Israel Ruong -stipeandda vuođđudusstivra doalaha mearrádusa mieđihit stipeandda Erika Sarivaarai, dieđiha Sámi allaskuvla maŋŋebargga. Goas stipeandda geigendilálašvuođa dollet, dan eai vel almmuhan.
Sámi Duoji nubbi várreságadoalli Petra Magga-Vars ballá, ahte gávttilágan biktasiid geavaheapmi addá boasttogova sámekultuvrras. Gieskat Meahcce-, guolásteaddji- ja duottarsámiid searvi ávžžuhii olbmuid geavahišgoahtit meahccesámeguovlluid biktasiid. Boares vieruid ealáskahttin ii bávččagahte geange, baicce áibbas nuppe gežiid, oaivvilda sallalaš Pekka Lassila.
Norgga Sámiid Riikkasearvvi presideantakandidáhta Aili Keskitalo mielde mii fertet dohkkehit, ahte leat sierralágan vuogit lea sápmelaš ja ahte olbmuin leat sierragráđat sámi duogážat. Nuppe dáfus, Keskitalo mielde NSR gudnejahttá Suoma sámeorganisašuvnnaid oainnu sápmelašmeroštallamis.
Dán jagi Sirkus Finlandia prográmmas lea sápmelaš juoigi ja bárra, guhte lea nahkehan turistagávttiid. Avvilis sirkusa maŋŋá muhtumat ledje dárpmehuvvan go ledje oaidnán dáid gávtteláganiid prográmmas.
Taan ohhoost láá väljejum Säämi máttááttâskuávdáá sämikielâ lohheeh puáttee ihán. Occeeh lijjii anarâškielân 25, tavekielân 35 já nuorttâlâškielân 10.