Kotimaa |

Sateet huuhtovat fosforia järviin

Tulvat ja runsaat kesäsateet kuljettavat ravinteita järviin peltojen kasvipeitteestä huolimatta. Vaikka ravinnekuormitus on kasvanut, sinilevää on esiintynyt vain lähinnä samoilla kuormitetuilla järvillä kuin muinakin kesinä.

Sinilevää löytyy nyt Lappeenrannan uimarannoilta. Kuva Korkkitehtaan rannasta heinäkuun lopulla 2012.
Sinilevää Lappeenrannan Korkkitehtaan rannassa heinäkuun lopulla. Kuva: Yle

Maan itä- ja keskiosissa satoi heinäkuussa paikoin puolitoista tai kaksi kertaa keskimääräistä enemmän, ja sateet ovat jatkuneet elokuussa. Sateen mukana järviin valuu pelloilta fosforia ja typpeä.  

Limnologi Taina Hammar Pohjois-Savon ELY-keskuksesta katsoi Suomen ympäristökeskuksen kehittämällä ravinnekuormitusmallilla, millaisen kuorman esimerkiksi yläsavolaiset maatalousvaltaisella alueella sijaitsevat Kiuruvesi ja Kirmajärvi saavat tänä vuonna. Arvio on, että fosforia valuu niihin selvästi enemmän kuin kolmena edellisenä vuonna, mutta vähemmän kuin esimerkiksi vuonna 2008.

Kesäsateiden voimasta kertoo esimerkki heinäkuulta 2004. Silloin Vantaanjoki kuljetti yhdessä viikossa yhtä paljon ravinteita Suomenlahteen kuin koko edellisenä vuonna 2003.

Kuormitus ei näy levälauttoina

Kasvaneesta ravinnekuormasta huolimatta sinilevätilanne on ollut melko rauhallinen. Tällä viikolla otettujen näytteiden perusteella ainakin Pohjois-Savon levähavainnot näyttäisivät vain vähentyneen. 

- Sateet ovat varmaan vaikuttaneet siihen, että tämmöisissä olosuhteissa ei pääsekään muodostumaan pintakukintoja, jotka kertyisivät tuulen alapuoliseen rantaan, arvioi limnologi Hammar.

Rauhallista levätilannetta selittää myös se, ettei hellejaksoja ole ollut.

Kalat kysyvät vain happea

Fosfori- ja typpikuormituksen lisääntyminen ei haittaa kaloja, huojentaa erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta:

- Kalaston hyvinvointiin vaikuttaa ennen kaikkea happitilanne. Meillä ei kesäaikana yleensä missään järvillä ole tilannetta,  että kalat kärsisivät hapen puutteesta. Pikemminkin voimakkaat virtaukset ja veden liikkeet parantavat vesien happitilannetta.

Suomenlahdelle on virrannut hyvää vettä

Merialueella rauhallisen sinilevätilanteen selitys on monimutkaisempi kuin järvillä. Kuormitus Venäjän puolelta Pietarin kaupungista ja Fosforitin tehtaalta on pienentynyt, ja Itämeren pääaltaalta on saatu Suomenlahteen hapekasta vettä eikä  syvän veden ravinteita kuten joinakin pahoina leväkesinä, selittää erikoistutkija Knuuttila.

- Meillä on ollut enemmän lännen ja lounaan välisiä tuulia, jotka aiheuttavat sen, että pintavettä virtaa Suomenlahdelle päin. Sitten taas syvä vesi pikemminkin virtaa Suomenlahdelta poispäin.

Kesä on kuitenkin vielä kesken, muistuttaa Knuuttila. Tämänhetkinen ravinnekuormitustilanne voi muuttua. 

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä