Pohjois-Karjala |

Savolainen kierous onkin väärinymmärrys

Maallikoiden käsitykset Savon murteesta on pantu kansien väliin Itä-Suomen yliopistossa. Filosofian maisteri Anne Nupposen väitöksestä selviää muun muassa, miten eri tavoin syntyperäiset savolaiset ja muualta muuttaneet ymmärtävät savolaisen kierouden.

Veljmies-patsas
Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Tutkimuksen mukaan epäsuoruus on piirre, jonka muualta tulleet usein liittävät Savon murteeseen. Tyypillinen esimerkki on erään länsisuomalaisen Savossa kuulema pyyntö "täs ois tämmönej juttu mikä ehkä saattais mahollisesti olla että tää pitäs tehä".

- Jos savolainen kutsutaan vaikkapa elokuviin ja hän vastaa "voitasham myö mennäkkii", länsi- tai eteläsuomalainen voi olla ymmällään, onko savolainen lähdössä vai ei. Savolaiselle se on selvää, filosofian maisteri Anne Nupponen kuvaa.

Nupponen arvioi murteen epäsuoruuden vaikuttavan myös siihen, että savolaiset mielletään kieroiksi. Tutkimuksessa vihjataankin, että muualta tulleiden ennakkoluulo savolaisten epärehellisestä kieroudesta perustuu väärinkäsitykseen.

- Kierous on tapa käyttää kieltä humoristisesti ja nokkelasti. On kohteliaampaa nähdä vaivaa vastauksen eteen kuin vastata tokaisemalla pelkästään "joo", Nupponen sanoo.

Toiset sanat ovat savolaisempia kuin toiset

Tutkimuksessa tiedusteltiin syntyperäisiltä savolaisilta sekä Savoon muuttaneilta, mitä he pitävät tyypillisenä Savon murteena. Osa piirteistä oli savoa aina, osa vain savolaisten sanojen joukossa.

- Sieltä poimittiin äänne- ja muoto-opillisia piirteitä: "uamu", "piä", "pittää". Tyypillinen Savo nähtiin myös hitaana tai nopeana ja tietyllä tavalla painotettuna, väitöksen kirjoittanut Anne Nupponen kuvaa.

Tutkimuksen mukaan Savon murteen ydinalueen eli Pohjois-Savon sekä naapurialuiden väliset erot murteen käytössä ovat pienempiä kuin monet haastateltavat sanoivat. Esimerkiksi monia muuallakin yleisiä ilmaisuja pidettiin nimenomaan pohjoissavolaisina piirteinä.

Kipinä murteen tutkimukseen tuli kotioloista

Anne Nupponen on saanut kipinän savolaismurteiden tutkimiseen lapsuudestaan. Hän on kotoisin Tuusniemeltä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalta. Savolaismurteita Nupponen on tutkinut vuodesta 2003.

Vaikka Savon murretta on luonnehdittu julkisuudessa runsaasti, sitä on tutkittu verrattain vähän. Nupposen tutkimus edustaa kansandialektologista suuntausta, eli siinä tarkastellaan kansan käsityksiä murteesta.

Joensuussa nykyisin asuvan Nupposen väitös "'Savon murre' savolaiskorvin. Kansa murteen havainnoijana" tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa lauantaina.

Kommentoi aihetta (33 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

  • Arska

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Onneksi Agricola ei ollut savolainen.

  • perinnetietäjä

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Savolaisten oikeinymmärrys vaatii kieron luonteen. Jos savolaisen ymmärtää oikein niin silloin tietää mitä näsäviisaus on.

  • Timoteeus ihe

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Vuan ej ou näsäviisaas mittään kieroiluva; yks viisaus muihej joukossa! Mutta tuommosellen SPiiralle sanon, jotta kun et kerran savvoo ossaa etkään ymmärrä, niij ymmärrä ies helepottoo ihteis irti ja pysyvä erillää oikiihe asijoihe kanssa värkkeemisistä!

  • Pielavetine

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Äs piira sano asian just niinku se on elikkä koko laella hyvähkösti. Meenas naaru piästä tiällä ulukomaella mutta saehan tuon estettyvä. Ee tarvinnu ku kotona oottavoo eukkoo aatella.

  • ydinjulle lohja

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    mulla lohjalaisella äijällä on savolainen muija jo 42 vuotta,mut en vieläkään tiedä onko tää vierinkäsitys vaiko vierinymmärrys.Mut hyvin mennöö ja savos käydään kakskertaa vuodessa opintomatkalla.

  • Ierikka vuan

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Suattaapa olla, suattaapa hyvinnii olla, vuan suattaapa olla olemattannii.

  • masa

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Elekee ymmärtäkö viärin. Ymmärtäkkee oiken. Ei me kieroja olla täällä savossa. Ihan taatusti jokkainen meistä on vähintään puoliks rehellinen.

  • vävymies

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Espoolainen käräjäoikeuden tuomari tiesi kertoa, että suomalaisesta oikeushistoriasta seuraavaa: Kun muualla sai huijarit ansaitsemansa rangaistuksen, niin savossa moista touhua pidettiin vain hauskana koijaamisena.

    Niin, että ovat siis maineensa ansainneet ja pitävät sitä yllä.

  • HP:nen

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Savolaissyntyistä ei saa kieroudesta johtuen kiinni pisteaita veräjälläkään.

  • seepa

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Minä Karjalanpoika olen asunut Kuopiossa lähes 40 vuotta. Usein on kysytty, miten vilkas karjalainen tulee toimeen savolaisten kanssa. Olen vastannut, että savolaiset on kuin parantumaton sairaus, jota pitää sietää. Usein viisastelevat alkuasukkaat eivät keksi mitään vastinetta...;)

  • Vesku

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Olen Outokummusta, joka on Savon ja Pohjois-Karjalan rajamaastoa, mutta hyvin savolaismurteista joka tapauksessa. Haluan mainita erään huvittavan paikallisen sanonnan: Jos joltakin kysyi tehdäänkö jokin asia, ja jos jos vastaus oli "miten vuan", niin se tarkoitti ehdottomasti myöntävää vastausta. - Tästä oli sitten velmut keksineet muunnoksen "mieluummin miten vuan".

  • Härkä Tuomas

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Taitaa "tutkimus" olla myös osoitus savolaisuudesta!

  • jazzz

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    kokemuksesta voin sanoa, että savolaiset vastaa tyyliin "voitasham myö mennäkkii" siksi, että voi myöhemmin sitten kääntää asian kumpaan suuntaan tahansa. ei siinä mistään humoristillisuudesta tai nokkeluudesta ole kysymys. siteeratakseni mr. liikasta voin sanoa, että kun savolaisen kanssa juttelee, vastuu on aina kuuntelijalla.

  • Ägelä

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Kieroutta se ov vuan toestem mielestä, ku käätetään kieljtä sutjakkaasti ja elävästi huumorj kyytipoekana.

  • Heikki llmari

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Suattaapa tuo olla noinnii...

  • M. Miekka

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Savolaisen puheen "kierous" on vuosisataisen kehityksen tulos. Se on aikaanaan ollut oikeasti hengissä pysymisen ehto. Kun Savon alue 1500 - 1600 lukujan vaihteesta alkaen asutettiin, oli tämä kaskierämaata, jossa savolaiset asuivat hyvin harvana mäkiasutuksena (vrt. pohjalainen jokivarsien kyläasutus). Nuo tuota seuraavat vuosisadat olivat ns. rappasotien aikaa, jolloin korvessa oli rajantakaista kulkijaa molempiin suuntiin ja elämä todella raakaa. Silloin tuon savolaisen asukkaan oli taitavasti vierasta jututtamalla ja ovelastikin kierrellen selvitettävä kuka kulkija on, millaisen joukon kanssa ja missä aikeissa liikkui. Ja hän oli tuolla korvessa yksin, mahdollisesti pienen perheensä kanssa. Ei hän voinut pohjalaisen tiiviin asutuksen kyläasukkaan tapaan rohkesti suoraan kysyä rinta pystyssä että missäs asioissa sitä oikein liikutaan. Hengissä säilyäkseen hänen oli olatava puheessaan hyvin tarkka ja taitava. Kun tätä jatkui kolmisen sataa vuotta, ei se ole ollut jättämättä merkkejään meidän tapaamme esittää asioita. Siksi puhumme eri tyylillä kuin pohjalaiset.

  • Veikko

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    No meidän valtiovarainministeri on hyvä esimerkki ,ei hän ole kiero ,mutta Iisalemen poika ymmärtää väärin asiat.

  • S.Piira

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Siule Timoteeus ihe, että myö eteläsavolaiset viännetää er tavala murteeme ku nuo jotka ovat männeet sinne ylemmäs savvoo. Oun ite sammoo sukuva ku se Lutter-siätiön piispa joka on Juvalta josta miäkii.

    Meilä ei ou nuama nii levveellää huastellessa ko kuopijolaesila, jota ite out syypiä kirjottelluus...! Ja tässä totteutuu tuo sanonta hyvi, että ku savolaene avvoo suusa, nii syy ja vaekka velatkii männöö vastapuolen syyks eli vastuu siirtyy siule - kuulijale. Miä oo ite viaton ja se on se miun eessä seisoja se syypiä.

    Myö savolaiset ollaa tultu Itä-Suomeen Länsi-Suomesta vuosien 1249-50 kieppeillä, jolloin ristiretkien aikaan Ruotsi hyökkäsi Suomen länsiosaan. Tulloin suomalaiset pakenivat sankoin joukoin Itä-Suomeen ja asuttivat Saimaan sokkelot siirtyen myös pohjoisemmaksi Kuopion korkeudelle.

    Ruotsin kuningas Kustaa I Vaasa (v. 1 523-1 560)oli mainio ymmärtäessään täysin väärin uskonpuhdistuksen, sillä hän innostui suuresti uskonpuhdistuksesta ja tyhjäsi kaikki katolisen kirkon varat omiin taskuihinsa ja julisti itsensä uuden luterilaisen kirkon johtoon. Smålandin talonpojat eivät tätä hyväksyneet ja kapinoivat kuningasta vastaan. Kuningas määräsi talonpojat sotilaiksi ja rankaisuna Puumalan seudulle opettamaan maanviljelyä. Tarina jatkuu hyvinkin mielenkiintoisena, mutta ketäpä historia kiinnostaisi.

    1 500-luvulta peräisin olevassa verotusluettelossa on noin 200 sukunimeä. Luettelo on ainut, jossa on käytetty sukunimiä ja se on Savosta, joten savolaiset ovat ensimmäisenä Pohjois-Euroopassa ottaneet sukunimet käyttöönsä.

    YLE on syypiä siihe, että tässä on tilloo liia vähä kirjotella. Myö savolaeset ollaa viattomia, jotka ollaa tiälä konneitte iäressä.

    Puavo Lipponen ja Jyrki Kattaene voisvat antoo poliittisen kannanottosa ja se Mikkeli poeka Olli Rehn sieltä kaokoo.

  • Savolaisen pohjalais-karjalainen vaimo

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Kirjoitettua murretta on todella raskasta lukea. Se ei vaan toimi, hauskuus katoaa tavatessa ja viesti tökkii, vaikka murteet muuten kielimaailmaa kaunistavatkin!

  • S.Piira

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Savolaisii sairauksistakaa ne nuo toespaekkakuntalaeset liäkärit ei käsitä mittää.

    Jos savoalene mies männööö liäkärile sanomaa, että hänelä on ohimovika, nii se tarkottaa sitä, että miehllä on nivustyrä, eikä piässä mittää vikkoo.

    Savolaesila on nokka vuotanut jo vuostuhansija ja ne nuo herrat keksi vasta hilijattae, että se on sitä lintuinfluenssoo vai mitä lensua lie.

    Kaek savolaeset miehet on syvänvikasia, ku niihin syvän ruppee läpättämmää rinnassa het paekala ku ne näkköö nuore nätin naese.

    Seksi on savoksi lihalouskutusta. Nuo liäketietee alatkii pitäs tutkija savolaesilta eriksee.

    Kuopijo tori penkilä makas rommaanimies ja polliisi män sitä hätistelemää siitä poekkee. Polliisi kysy siltä mieheltä, että mittee työ tiette siinä, makkootteko työ vua...? Romanimiehen kuullessa sanan työ, hän lähti kiireen vilkkaa pois torilta.

    Missään muualla kuin Savossa ei mennä joka ilta makkoomaa elikkä Savossa sanotaan yleisesti illalla nukkumaan mennessä, että mennään makkoomaa tai paeskaetaa makkoomaa.

    Savolaisten kielen rikkaus tulee esille kirjoittamisessakin. Kauppaopistossa opiskellessani äidin kielen opettajani kysyi minulta, mistä päin olen kotoisin, kun ainekirjoituksissani käytin runsaasti erilaisia sanoja samasta asiasta kertoessani, kun muut koulukaverini kirjoittivat aina asiaa yhdellä ja samalla sanalla.

  • ArmiKatriina

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Hyvvee laavantaepäevee. Jopa ol mukavoo luettavvoo tiällä. Oekeen rentootavvoo piästä hyvvään seoraan. Ee tämä murre uhohu vaekka miten mualimoo kiertäes ja muitae kielijä ossoes. Savo syvällä syvämmessä ja siellä se pyssyy. Viäntee pittää päevittäen, että säelyy virkeenä ja nuama silleenä;-)

  • päijänteen rannalla.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    60 _ Luvulla. Päijänteellä oli kantosiipi alus TEHI. Opas kertoi seuraavan TARINAN: Kun hämeessä teki pahojaan vietiin pahantekijä tehin selän toiselle puolelle (päijänne) pysy täällä niin kauan kun opit olemaan ihmisiksi toiset jäi itäpuolelle niin heitä tuli SAVOLAISIA.

  • Tuual Kuopiosta

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Spedellä oli aikoinaan ollut Mustang-merkkinen auto, jonka hän oli Kuopiossa käydessään parkkeerannut kaupungintalon eteen.Spede oli avannut takaboxin ja ottanut heinää ja viskannut sen autonsa eteen. Pitihän "hevosella" olla syötävää...:) Minusta Spede ja Uuno Turhapuro edustavat tyypillistä savolaista velmuilua.....Luulenpa, että esim. länsisuomalaiset eivät olis osanneet tehdä Uunoa..heh heh..Näin se vaan on!

  • Jo veikkonen henki

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Jo vain hääymä käyttää muitaki ko savon murretta. Meilä ruukathaan kansa tituleeraahmaan puhheita, eikä aina suohraan värkkäähmään.

  • S.Piira

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Otsakkeessa on virhe, sillä siinä pitäs lukkee, että viärinkäsitys. Myö ei käsitetä sannoo viäriymmärrys, vaekka toeseksee on siinä eessä seisoja, ku aena käsittää ne asiat viäri. Myö ite tiijetä ne asijat hyvi. Ja jos miä sano jollekkii jonku asia sillee, et se on salane asia ja siitä ei sua juoruta, nii miä sasno sillo sille, jolle sen asia kuiskasi, ettei siä sit tiiä mittää tästä, enkä miäkää tiiä mittää, ja sanot sitte ku juoruvat ukolles tai akalles, ettei sekkää tiiä mittää tästä asiasta, eikä nekkää jolle se eukkos tuas suuna piänä männöö ne asiat juoruammaa tapojesa mukkaa, mutta meistä ei sit kukkaa tiiä mittää tästä.

    Miä en huasta kellekkää, että tiälä on tämmönen artikkel ja säelytän tän asija sallaisuutena, ku mokoma rutjake on tämmösen tänne tehny.

  • Hämäläinen

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    "Kun savolainen alkaa puhua, siirtyy vastuu kuulijalle"

  • Mikkeli

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Käsitys vastuunsiirrosta kuulijalle savolaisen puhuessa on väärinkäsitys. Oikeasti on kyse siitä, että savolainen luottaa kuulijan ymmärryskykyyn ja yksinkertaisempi ilmaisu tuntuu kuin loukkaisi vastapuolta. Tosin me savolaiset olemme usein liiankin luottavaisia toisheimoisten kykyihin ja siten annamme heille ylittämättömiä haasteita.

    Tuolla aiemmin tarjoillaan savolaisten saapumisen ajankohdaksi 1200 -1400 lukuja. Tuolloinkin Savoon saapui väkeä mutta kiinteä asutus on vuosisatoja vanhempaa. Esimerkiksi Mikkelin Orijärveltä on löydetty muinaispeltoja 600-800 luvuilta.

    Huom: yllä olevan kirjoitin ensimmäisenä vieraana kielenä oppimallani suomella ilmaisurikkaamman Savon kielen asemesta jotta toisheimoisetkin ymmärtäisivät. Toivottavasti en luottanut luokijoiden hoksoomisen kykyyn liikaa.

  • Velj'mies -65

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    M. Miekalla oli mielenkiintoinen teoria savolaisten puheen moniselitteisyydestä. Onkohan kyseisestä ilmiöstä muita tapauksia muissa maissa ja heimoissa? Miksiköhän vanhat savolaiset sanovat esim. haarukkaa "kahveliksi", nukkea "tokaksi" ja neitiä että "röökynä". Onhan näitä ruotsin lainoja länsimurteissakin?

    Mitä eroa on savolaisella ja pohjanmaalaisella? - Molemmat kehuvat itseänsä, mutta vuan meillä savolaesilla on siihen aehetta. Jepjep!

  • Mummo

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Kuules perinnetietäjä: savolaisuus ei ole kieroutta vaan rikasta kielenkäyttöä! Itse jo ajat sitten Savosta pois muuttaneenakin vielä harrastan savolaista runsasta ilmaisua. En osaa sanoa asioita yhdellä verbillä tai adjektiivilla, vaan ihminen juosta hölkyttää, puhua papattaa ja on kaunis ja kaikin puolin hyvännäköinen.

    Savossa kieltä maistellaan ja asia puetaan runsaaseen kääreeseen, koska puhuminen ja kielenkäyttö on niin nautittavaa. Miksi sanoa töksäyttää asiat lyhyesti ja ytimekkäästi, kun saman voi viestiä omaperäisesti muotoillen ja kieltä luovasti venyttäen!

  • paulis

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Ei sitä pääse mihinkään,että olevat kieroja,sutkia puheissaan.Mutta muuten lupsakoita puhekavereina.Ovat muuten pilkunvetäjiä pienimmistäkin vastuista,tekee luotettavuutta.

  • kuikka koponen

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Varsinkaan hämäläiset, harjastukkaiset Jukolan Juhanin peril-

    liset eivät pysty ymmärtämään muita murteita.

  • joopajoo

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Perinnetietäjä ei ole ainakaan käsittänyt yhtään mitään. :D

  • S.Piira

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Joitakin vuosia sitten tehtiin tutkimus, mitä murretta puhuvat oppivat parhaiten muiden maiden kieliä ja tuloksena oli se, että savolaiset oppivat parhaiten vieraita kieliä ja esimerkiksi vieraan kielen äänenpainon vaihtelu eri kielillä sujui parhaiten savolaisilta.

    Paljon ulkomailla matkustellessani olen huomannut sellaisen seikan, että isoimmat rymyporukat ovat aina lähes poikkeuksetta savolaisia. Hauskinta tässä on se, että monetkaan yli 50-vuotiaat eivät osaa muuta kuin omaa savon murrettaan, mutta silti he pärjäävät "huitelemalla" ja kovasti selittämällä vierasta kieltä puhuvien paikallisten asukkaiden kanssa eli elekieli on erittäin vahva ja monet ovat saaneet elinikäisiä ystäviä täysin eri kieltä puhuvista turistimaan kansalaisista. Kuvakieli on myös vahvana mukana.

    Itse olin kerran vielä Espoon puolella asuessani hakemassa pizzaa pojalleni, kun menin erään lähiökapakan baarin puolelle juomaan jaffaa. Siellä istua torjotti iso joukko remuavia ihmisiä, jotka eivät pahemmin ketään ujostelleet. Kyselin kaikilta läsnäolijoilta, mistä päin tämä porukka on alkujaan, kun kuulin tutun oloista murretta. Kaksi oli kotoisin Leppävirralta, 1 Joroisista, 1 Punkaharjulta Savonlinnan kupeesta, 1 Rantasalmelta, 1 Iisalmesta, mistä Keskustan Kiäriäene, 1 Puumalasta ja 2 Kuopiosta.

    Rantasalmen sulttaaniksi itseään tituleerannut mies kertoi aikoinaan käyneensä Juvan kuarhallila naesia jahtoomassa. Lähtiessään Juvalle hän oli huikannut, että lähen Javala (moottoripyörä) Juvale. Myös muista kunnista kuljettiin Juvan Kaarihallille tanssimaan kuten Leppävirralta.

    Savolaisten kapakoillakin on omat värikkäät nimensä kuten Joroisissa Joronjälki. Joroislaiset taitavat olla muuten Suomen rikkaimpia, sillä kotoa pois muuttaessaan he sanovat yleisesti, että evväinä ei ou muuta ku rahhoo.

Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala

Pääuutiset

Kotimaa

Onko Sveitsiin menijöitä? – pankkisalaisuuden murtuminen innostaa myös suomalaisia rahanhakumatkoille

Suomalaisilla on edelleen jopa miljoonaluokan talletuksia Sveitsin pankeissa. Tulli ja keskusrikospoliisi ovat nyt erityisen kiinnostuneita suomalaisten Sveitsin-matkoista, sillä Sveitsin tiukka pankkisalaisuus on avautumassa ensi vuoden alusta. Odotettavissa on, että moni yrittää vielä ennen vuodenvaihdetta tuoda verottajalta piilottamiaan rahoja Suomeen käteisenä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä