Selkämeren kansallispuisto kuumentaa tunteita
Selkämerelle saadaan kansallispuisto ehkä jo ensi vuonna. Alue ulottuu Merikarvian kivikkosaarilta Kustavin silokallioille asti. Metsähallituksen suunnitelmat huolestuttavat Vakka-Suomen kalatalousyrittäjiä.
Kaksi hienoa asiaa - kansallispuisto ja kalastuselinkeino - ovat asettuneet napit vastakkain Vakka-Suomessa.
Raumanmeren kansallispuistona alkunsa saanut Selkämeren kansallispuisto on venähtänyt pitkäksi eteläänpäin, ja tämä on yllättänyt vakkasuomalaiset.
Mahdollisesti jo ensi vuonna toteutuvalla kansallispuistolla halutaan varjella biologisesti arvokkaita, matalia merialueita niin tuulipuistoilta kuin soranotoltakin.
Metsähallitus haluaa laajan kansallispuiston, vakkasuomalaiset kalatalousyrittäjät taas vastustavat sitä.
Vakka-Suomen kalastuspuistohankkeen vetäjä Petri Rannikko kertoo hieman yllättyneensä puiston venymisestä näin etelään, sillä kalastuspuisto on jo statuksensa saanut ja hieman varojakin elinkeinon kehittämiseen.
- Kansallispuiston osaltahan puhutaan yleensä ympäristönsuojelun kehittämisestä, vaikka meillä olisi oikeastaan tarve kehittää kaikkia käyttömuotoja vesialueella, hän toteaa.
Kalastajilla huoli elinkeinostaan
Kalastaja Seppo Lamberg muistuttaa, että jo vuonna 2002 Uusikaupunki ja muut alueen kunnat tekivät kielteisen päätöksen kansallispuistosta juuri kalastuksen, kalankasvatuksen ja kalanjalostuksen alueellisen merkittävyyden takia.
- Meidän tietojemme mukaan kalankasvatus tulee kielletyksi. Meillä on täällä suuret jalostuslaitokset ja tukut, jotka ostavat kalaa, ja niiden toiminta vähenisi ja varmasti hiipuisi kokonaan. Sitä myötä myöskin kalastajien mahdollisuudet myydä kalaa vähenisi tai loppuisi, maalailee Lamberg kalastajien kauhukuvia.
Myös hylkeiden ja muiden kalastajien elinkeinoa haittaavien eläinten metsästys on yleisesti kansallispuistoalueilla kiellettyä, joten sekin huolettaa kalastajia.
- Kyllä siinä käytännössä kävisi niin, että täällä kalastus ja koko kalatalous loppuisi, synkistelee Lamberg.
Nykyinen ympäristölupapolitiikka on kalastajien mielestä hyvin tiukka rannanläheisillä alueilla, ja jos ulkomerelle tulee kansallispuisto, jossa kalankasvatus on kielletyä, niin lopputuloksena on sumppu, joka lopettaa koko elinkeinon.
Erikoissuunnittelija Jouko Högmander vahvistaa, ettei Metsähallituksen hallinnoimia vesialueita tulla vuokraamaan kalankasvatukseen.
- Tämä linja meillä on siitä riippumatta, tehdäänkö kansallispuistoa vai ei, paaluttaa Högmander.
Uudenkaupungin edustalla Metsähallituksella on vesialueita Högmanderin arvion mukaan viitisenkymmentä hehtaaria, ja avomerellä kymmeniä tuhansia hehtaareita. Uudenkaupungin saaristossa on yksityisiä vesialueita noin 30 000 hehtaaria, ja niillä kalankasvatus saa Metsähallituksen puolesta jatkua.
Suojellaanko jo suojeltua?
Kansallispuiston vastustajien mukaan nyt tekeillä olevat ratkaisut näkyisivät kalatiskeillä ja ruokapöydissä aina pääkaupunkiseutua myöten.
- Kun esimerkiksi Helsingin kuluttajille lähtee tuhansien kilojen eriä kasvatettua kirjolohta tai siikaa, niin siinä samassa kuormassa pystytään kuljettamaan pieniä määriä luonnonkalaa. Jokainen ymmärttää, että Uudestakaupungista ei kannata lähteä erikseen kuljettamaan 20 kiloa kuhaa Helsinkiin, valottaa Rannikko.
Tärkeimpiä luontoarvoja on turvattu alueella niin Natura- kuin hylkeiden suojeluohjelmallakin, joten kalastajien on vaikea nähdä kansallispuistossa mitään lisäarvoa.
Metsähallituksen erikoissuunnittelija Jouko Högmanderin alueella on merkittäviä matalikoita, jotka ovat tärkeitä luonnonsuojelullisesti.
- Ne ovat kalojen kutu- ja syönnösalueita, lintujen pesimä-, ruokailu- ja lepoalueita. Lisäksi tänne on tulossa muita käyttöpaineita, esimerkiksi tuulivoimapuistot ovat nyt ajankohtaisia. Myös vedenalainen soranotto on herättänyt paljon keskustelua Selkämerellä. Kansallispuistoon kuuluvilla alueilla voidaan ja tuleekin harjoittaa kalastusta, mutta sinne ei rakenneta tuulivoimaa eikä oteta soraa meren pohjasta, toteaa Högmander yks'kantaan.
Petri Rannikko kertoo kuulleensa, että EU-tasolla ollaan kehittämässä merten aluesuunnittelua ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön suunnittelua nimenomaan niin, että tarkastellaan kaikkia käyttömuotoja, kuten tuulivoimaa, virkistyskäyttöä, kalataloutta ja luonnonsuojelua yhtäaikaa.
- Se on tämän päivän trendi, ja me näemme tämän kansallispuiston hieman vanhanaikaisena tapana hoitaa näitä asioita.
Tuoreimmat aiheesta: Turku
Varsinais-Suomen hätäkeskus tiedottaa
Ruskolla Vahdon Kirkkotiellä palaa rivitalo, josta aiheutuu runsasta savua. Alueen lähistöllä olevia asukkaita pyydetään sulkemaan ikkunat ja ilmanvaihto.
Rivitalo palaa Ruskolla
Huoneistopalo levisi rivitalon kaikkiin asuntoihin. Yksi ihminen on toimitettu sairaalaan.
Kevätretkellä on hauskaa rapsutella eläimiä
Moni lapsi suuntaa kevätretkelle maatilalle. Loimaalla sijaitsevalla kotieläintilalla on käynnissä kevätsesongin huippu. Lapsiryhmiä risteilee pitkin pihoja. Suosikkieläin on pupu.
Saattohoito alkoi U-sairaalalle
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri lopettaa remonttirahojen syytämisen vanhaan U-sairaalaan. Alkuperäisestä saneeraussuunnitelmasta on osin luovuttu, sillä huonokuntoisten osastojen korjaus olisi tullut liian kalliiksi.
Kameravalvonnan puuttuminen hämmentää Salossa
Salon kaupungin kolme vuotta sitten asentamat valvontakamerat eivät ole toimineet koskaan. Asia paljastui tällä viikolla Salon Seudun Sanomien jutussa. Osa kaupunkilaisista pelkää rikollisuuden kasvavan.
Aulis Ruostepuro oli Turun teatterielämän voimahahmo
Pitkän linjan turkulainen teatterivaikuttaja Aulis Ruostepuro on kuollut 86-vuotiaana.
Perunasta kasvoi varteenotettava tuliaiskukka
Jos joku ilmoittaa nykyisin tuovansa perunaa pöytään, niin välttämättä kyse ei ole ruokatarpeista. Peruna on myös kesäkukka, joka kelpaa vaativallekin puutarhaharrastajalle.
Rakastetut haahkat palaavat Aurajokeen
Haahkat nousivat kulttuuripääkaupunkivuoden yleisösuosikeiksi. Jokirannan silmäniloina haahkat tulevat olemaan seuraavat kymmenen vuotta.
Lisälautta avustaa Saaristotiellä
Saaristotien viikonlopun autoruuhkia puretaan neljän lautan voimin. Perjantaina ja sunnuntaina Paraisten ja Nauvon välille lisätään varalautta.
Uusia mökkejä eniten Kuusamoon, Kittilään ja Paraisille
Upouusia mökkejä nousi Suomen kartalle viime vuonna 3 600. Mökkien rakentamisinto on selvästi hiipunut viime vuosikymmenestä.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.