Vantaan Longmåssebergeniin rakennettava pääkaupunkiseudun jätteenpolttolaitos aloittaa toimintansa 2014. Voimalaa aletaan rakentaa ensi vuonna.

Rosk'n Rollin teettämässä selvityksessä vertaillaan neljän eri käsittelyketjun aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä: mädätys Ämmässuolle rakennettavassa biokaasulaitoksessa, mädätys Forssan biokaasulaitoksessa, Mädätys Munkkaalle mahdollisesti rakennettavassa biokaasulaitoksessa sekä poltto sekajätteen mukana Longmåssebergenin jätteenpolttolaitoksessa.

Poltto sekajätteen mukana ilmaston kannalta mädätystä selvästi parempi

Jätteenpolttolaitos tuottaa kaukolämpöä ja sähköä, joilla pystytään korvaamaan fossiilisia polttoaineita ja siten saamaan päästöhyvityksiä, selvittää Rosk'n Rollille selvityksen tehneen konsulttitoimisto FCG:n suunnitteluinsinööri Veera Sevander. Sevander ei ota kantaa siihen, loppuuko biojätteen keräys tulevaisuudessa kokonaan.

– Se riippuu kuntien poliittisista päätöksistä. Meillä on kuitenkin toimivia komposteja HSY:n alueella, joten ei jätevoimalan käyttöönotto välttämättä lopeta biojätteen erittelyä.

Mädätyksen aikaansaamat päästöhyvitykset riippuvat siitä, onko prosessissa syntyvälle lämmölle fossiilista polttoainetta korvaavaa hyötykäyttöä.

HSY tuskin luopuu biojätteen keräilystä, sillä se päätti juuri kesäkuussa Ämmässuolle rakennettavasta uudesta biojätteen mädätyslaitoksesta.

Fosforin talteenotto otettava myös huomioon päätöksiä tehtäessä

Rosk'n Roll Oy:n toimitusjohtaja Stig Lönnqvist sanoo yhtiön tehneen selvityksen Länsi-Uudenmaan tulevien jäteratkaisujen tueksi, mutta myös keskustelun herättämiseksi. Alueella tällä hetkellä toimiva biojätelaitos tulee käyttöikänsä päähän parin vuoden kuluttua. Lönnqvist toteaa, että biojätteen keräyksessä on huomioitava muitakin seikkoja kuin kasvihuonekaasupäästöt.

– Fosforin määrä maapallolla alkaa loppua, siis keinolannoitefosforin, ja silloin pitäisi jätteistä ottaa sitä mahdollisimman hyvin talteen. Jätevoimalan tuhkasta sitä on vaikea ottaa, kun taas mädätyslaitoksen kompostista se saadaan luonnon kiertokulkuun. Tämä on mielestäni myös yksi tärkeä näkökulma.

Länsi-Uudenmaan asukkaat keräävät biojätettä 40 kiloa asukasta kohden vuodessa.