Selvityksen laati FM Päivi Kainulainen kolme kuukautta kestäneen hankkeen aikana. Selitys julkistettiin maanantaina Sallan Petofoorumissa.

Selvityksessä on listattu 44 ehdotusta petovahinkojen vähentämiseksi. Suurpetoja pitäisi selvityksen mukaan vähentää kolmessa vuodessa Ympäristö- ja luonnonvarainneuvoston Suurpetotyöryhmän vuoden 1995 esityksen tasolle.

Yli puolet karhuista pois

Selvitys ehdottaa, että etenkin karhuja pitäisi vähentää kovalla kädellä poronhoitoalueella. Kun karhuja on tällä hetkellä arviolta noin 400, Lapin liiton selvityksessä ne vähennettäisiin yli puolella eli 170 yksilöön. Kontioita vähennettäisiin muun muassa sallimalla karhun kevätpyynti.

Ilvesten määrä poronhoitoalueella vähennettäisiin 70 nykyisestä arviolta 120 yksilöstä. Ahmoja pitäisi on tällä hetkellä arviolta 120, kun selvityksen mukaan niitä riittäisi 70. Ahmoja on poronhoitoalueella nyt arvion mukaan 80-100.

Petojen tappamisessa voitaisiin käyttää kaikkia mahdollisia välineitä kuten helikoptereita ja moottorikelkkoja valtion piikkiin. Myös valtion viranomaisten eli poliisien, rajavartijoiden sekä Metsähallituksen ja tulevan Riistakeskuksen väen olisi osallistuttava petojahtiin poromiesten kanssa.

Petoluvat pitäisi myöntää nykyistä joustavammin ja nopeammin. Myös haaskakuvaus poronhoitoalueella kiellettäisiin.

Lisää tukia poromiehille

Selvitys ehdottaa myös lisää tukia poronhoitajille. Petovahingoista pahiten kärsiville poromiehille pitäisi luoda kriisiapujärjestelmä, jolla poromiehet selviäisivät siihen saakka, kunnes petoja on saatu vähennettyä riittävästi.

Eläinkohtaista tukea ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 28,50 eurosta 36 euroon eloporoa kohti. Lisäksi eläinkohtaisen tuen piiriin pääsemisen alarajaa nykyisestä 80 eloporosta alennettaisiin 50 eloporoon poronhoitajilla, jotka kärsittävät huomattavan suurista petovahingoista.

Näillä poromiehille pitäisi lisäksi järjestää työkohteita, joissa he voisivat ansaita rahaa petojen takia menettämiensä tulojen korvaamiseksi muun muassa keräämällä vanhoja aitamateriaaleja maastosta.

Valtion pitäisi korvata vahinkojen etsiminen poromiehille niissä paliskunnissa, joissa pedot ovat tehneet eniten tuhoa. Sen sijaan suurimpia sallittuja porolukumääriä selvitys ei halua muuttaa ennen kuin peto-ongelmat on ratkaistu.

Selvitys ehdottaa, että vasahävikkikorvausten aikajaksoa muutetaan ja petokorvaukset maksetaan poromiehille kahdesti vuodessa. Korvattavien vahinkojen raja, 170 euroa, ehdotetaan poistettavaksi.