Häme |

"Senkin retale, olen raskaana!"

Suomessa postikortin lähettää yleensä nainen. Vaikka postikortti on kenen tahansa luettavissa, voi sillä silti lähettää myös salaisia viestejä - ja huijata suorastaan herkullisella tavalla vastaanottajaa. Perinteinen viestintämuoto ei siis ole jäänyt sähköpostien tai tekstiviestien jalkoihin.

Naisen kädet kirjoittamassa postikorttia
Kuva: Nina Keski-Korpela / Yle

Jos suomalainen lähettää vuodessa yhden kortin, tämä tapahtuu jouluna - ja se toinen mahdollinen kirjoitetaan useimmiten syntymäpäiväsankarille.

Naiset lähettävät kortteja miehiä huomattavasti enemmän: naiset pitävät usein perheen sosiaalisista kontakteista huolen, kertoo postikortteja valmistavan Paletti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Laakso Hämeenlinnasta.

- Miehet kokevat lähettäneensä kortin kirjoitettuaan nimensä vaimon sormella osoittamaan kohtaan.

Kortteja lähetetään eniten juhlapyhien ja merkkipäivien yhteydessä. Tutkimusten mukaan 82 prosenttia suomalaisista aikuisista on lähettänyt viime vuonna vähintään yhden kortin. Aktiivisimpia korttien postittelijoita ovat iäkkäämmät naiset.

Posteljooni näkee salaisuutesi

Postikortti eroaa muusta postissa avoimella ulkomuodollaan. Kirjesalaisuus koskee kaikkea postia, mutta kortit tarjoavat houkuttelevan tirkistelymahdollisuuden yksityisihmisten väliseen viestintään.

Markku Laakso arvelee, että osa postikorttien viehätyksestä tulee juuri siitä mahdollisuudesta, että kirjoitus on kaikkien luettavilla. Korttiviestintä voi myös olla varsin tehokasta.

- Vuosia sitten ystäväni Hannu Tarmio kertoi odottaneensa erään tunnetun suomalaisen runoilijan käännöstä tekstistä. Lukemattomista yhteydenottoyrityksistä huolimatta runoilija ei ollut vastannut viesteihin, Laakso kertoo.

Lopulta tavoittelemiseen kyllästynyt Tarmio oli keksinyt kirjoittaa kortin: "Senkin retale, olen raskaana!"

Allekirjoitukseksi hän laittoi ainoastaan puhelinnumeron. Runoilija soitti heti seuraavana aamuna ja tivasi mitä tämä tällainen on.

- Tarmio oli naurahtanut, ettei hänellä siihen ollut mitään sanottavaa, mutta sen käännöksen hän tarvitsee. Runoilija oli tiuskaissut, että se tulee huomenaamulla!

Salaista viestintää ja rakkauden tunnustuksia

Postikorttien historia alkaa Itävallan Wienistä 1869. Korttien ulkomuoto erosi nykyisestä, sillä toinen puoli oli varattu kokonaan osoitteelle ja viestit kirjoitettiin kuvapuolelle. Suomessa eräs vanhimmista tallella olevista postikorteista on Sakari Topeliuksen kortti veljelleen, jossa hän kertoi, ettei oikeastaan ollut mitään, mutta nämä uudet kortit ovat mainioita.

Ennen tekstiviestejä ja puhelinta ovat kortit olleet tärkeä tiedonvälittäjä. Korteissa kerrottiin kuulumiset ja sovittiin tapaamisista.

Nykyisin jo unholaan painunut keino salaisten viestien välittämiseen oli postimerkin liimauskohta. Esimerkiksi kortin vasempaan yläkulmaan pystyyn liimattu postimerkki kertoi, minä rakastan sinua ja oikealle puolelle vaakatasoon liimattuna se viestitti, että kortin saajaa vakoiltiin.

1900-luvun alkupuolella salaiset viestit olivat suosittuja. Markku Laakso kertoo, että postimerkkien välittämät piiloviestit ovat jo unohtuneita. Nykyään postimerkki täytyy liimata oikeaan yläkulmaan omaan merkittyyn kohtaansa, sillä kortit lajitellaan ja niiden postimerkit tarkistetaan koneellisesti.

- Korttiin saa liitettyä muille salaisia merkityksiä valitsemalla kuvan, joka kertoo saajalleen enemmän kuin tuhat sanaa, tiivistää Laakso.

Laura Palanne

Tuoreimmat aiheesta: Häme

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä