• 

• 

• 

Vaikka Seppo Arina eli ja vaikutti lähinnä Helsingissä, piti hän paljon näyttelyitä ympäri Suomea ja ehti tulla monille pohjalaiskriitikoille ja taiteilijoille tunnetuksi taitavana värinkäyttäjänä ja surrealistina. Useissa töissä korkeiden rakennusten välissä risteilevät kapeat kujat vievät katsojan kohti sinistä horisonttia jossa näkyy usein kiehtovan värinen meri ja taivas.

Paitsi maalari myös piirtäjä

Vaikka Arina tunnettiinkin unenomaisista ja herkistä surrealistisista maalauksistaan, hallitsi hän myös perinteisen ilmaisun, johon evästä saatiin 1940-luvun puolivälin jälkeen Suomen Taideakatemian koulussa.

Kuten monella taitavalla tekijällä, myös Seppo Arinalla pysyi kynä kädessä jo koulupoikana, jolloin hän jo aloitteli tienestien hankkimista kuvittajana ja sarjakuvapiirtäjänä. Näitä töitä hän tekikin maalausten ohella lehtiin ja kirjoihin vuosikymmeniä.

Hänen sarjakuviaan ja kuvituksiaan nähtiin aikanaan mm. Helsingin Sanomissa, Maseudun tulevaisuudessa ja Raul Roineen saduissa.

Vaatimaton mies

Seppo Arina ei taidoistaan huolimatta pitänyt turhaa meteliä itsestään. Työt puhuivat tämän tunnollisen ja tuotteliaan taiteilijan puolesta. Hän oli tyttärensä Tuija Arina-Sundelinin mukaan myös tunnollinen ja hyvä isä joka piti kodin aina siistinä.

- Isä oli ainut joka meillä kunnolla siivosi, nauraa Tuija ja muistaa isän opetukset ettei missään tapauksessa, ikinä pitäisi ryhtyä taiteilijaksi. Silti kutsumus ja rakkaus taiteeseen veti puoleensa ja niin toinen Seppo Arinan tyttäristä päätyi taiteilijaksi ja taiteen opettajaksi Vaasaan ja sillä tiellä ollaan.

Tytär ja museo kokosivat näyttelyn Vaasaan

Aloitteen näyttelyn pitämisestä Arinan tyttärelle teki oikeastaan Pohjanmaan museon Museotoimenjohtaja Marianne Koskimies-Envall.

Pohjanmaan museoon Arinan näyttely päätyi paitsi siksi että hänen ansiokas panoksensa Suomen taiteen kentällä on jäänyt melko vähäiselle huomiolle, myös siksi että tytär Tuija Arina-Sundelin asuu nyt samassa kaupungissa. Isänsä taiteen erikoistuntijana ja taideopettajana oma tytär on auttanut paitsi laajan näyttelyn kokoamisessa, myös edesmenneestä isästään kertovan kirjan teossa.

Tarkka ja tunnollinen

Kun lapset oli saatu kouluun tai tarhaan, vetäytyi Arina maalaamaan. Koti oli aina siisti ja taiteilija oli myös hyvin tarkka siitä miten sommittelut ja mitasuhteet hänen töissään toimivat. Myös kirjanpito oli aina ajan tasalla.

- Hän oli oikestaan aika ujo, ja juuri tälläinen hienovarainen surrealistinen ilmaisutapa tarjosi hänelle ehkä oikeanlaisen kanavan purkamaan näitä tunteitaan ikäänkuin kätkettyinä, muistelee tytär Tuija-Arina Sundelin.

Silti Arina toivoi että katsoja pystyisi samaistumaan hänen unenomaisiin symboliikallakin höystettyihin kuviinsa ja kokemaan samanlaista sisäsitä yksinäisyyttä mitä hänkin.

Arina ehti maalata paljon katu- ja merinäkymiä ulkomailta, esimerkiksi Pariisista jossa mm. Louvressa Egyptiläinen taide ja Botticellin työt tekivät häneen suuren vaikutuksen.