- Työaika on mitoitettu niin vähäiseksi, että kunnollista siivousjälkeä ei pysty tekemään, kertoo Palvelualojen ammattiliiton neuvottelupäällikkö Hannu Sironen siivoojien tunnoista.

Toinen suuri ongelma on PAMin mukaan vähäinen perehdytys työhön.

- Se on alituinen murhe. Opastukseen käytetään hyvin vähän aikaa, suurin piirtein menetelmällä "soita jos tulee jotakin", Sironen kuvailee.

Valituksia PAMiin tulee myös siitä, että siivousvälineet eivät aina ole ajanmukaiset.

Terveystarkastaja: Ongelmia on

PAMin mukaan siivoojat tekevät usein palkatonta ylityötä, jotta siivousjälki olisi riittävän hyvää. Ongelmat näkyvät kuitenkin myös elintarvikehygieniaa valvoville terveystarkastajille asti.

- Tiedämme, että myymälöissä ollaan aina välillä tyytymättömiä siivoukseen. Siinä monesti on sitä, että ei ole riittävästi ehditty perehdyttää uusia työntekijöitä, kertoo Espoon alueen terveystarkastajien esimies Kaisa Hemminki.

Siivousfirmat kiistävät siivottomuuden

Siivousalan yrityksiä edustavan Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja Pia Gramen on eri mieltä siivousalan tilanteesta. Hänen mukaansa siivoojat perehdytetään hyvin, varsinkin kohteissa, joissa käsitellään pakkaamattomia elintarvikkeita. Kustannustehokkuuden siivousjälkeä heikentävään vaikutukseenkaan hän ei usko.

- Kiire toki on, mutta asiakas tarkastaa aina puhtauden, ja on todella tarkka siitä.

Elintarvikekauppojen tapauksessa kauppias on siivousyrityksen asiakas. Hän päättää viime kädessä, keneltä siivouspalvelut ostetaan, ja hänellä on myös vastuu puhtaudesta.

Ainakaan Helsingin Kannelmäen Prisman johtaja Kaj Grahn ei ole törmännyt siivousalan ongelmiin.

- Puhetta kuulee, mutta niissä yksiköissä, joissa minä olen toiminut, kaikki on aina toiminut oikein hyvin. Vähän kyllä kyseenalaistaisin näitä väitteitä.

Puhtauden ja elintarvikehygienian valvonta on pitkälti kauppojen omavalvontaa. Jos kaupassa on palvelutiski, terveystarkastaja käy Kaisa Hemmingin mukaan 2 - 3 kertaa vuodessa.