Sikainfluenssa kaatanut perusterveitä teholle
Yli 30 ihmistä on joutunut tänä talvena tehohoitoon sikainfluenssan vuoksi. Selvä enemmistö tehohoitoon joutuneista on ollut perusterveitä ihmisiä. Tautiin on kuollut Suomessa tämän talven aikana ainakin viisi ihmistä.
Sikainfluenssarokotukset ja narkolepsia ovat pysyneet otsikoissa viime aikoina. Tutkimusprofessori Petri Ruutu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että lähes kaikki tehohoitoon joutuneeet ovat olleet alle 65-vuotiaita.
- Ikäjakauma on hyvin poikkeuksellinen verrattuna normaaleihin kausi-influenssoihin ja vain kolmasosalla on ollut jokin influenssan komplikaatio eli altistava lisätauti, Ruutu sanoo.
Valtaosa eli peräti kaksi kolmasosaa tehohoitoon joutuneista on siis ollut perusterveitä ihmisiä.
Suomessa tehohoidossa eri ikäisiä
Esimerkiksi Pohjois-Karjalan keskussairaalan teho-osastolla on hoidettu potilaita, joissa sikainfluenssa on saanut aikaan vaikean keuhkokudoksen tulehduksen ja sen myötä hapenpuutteen.
Pohjois-Karjalan keskussairaalan osastonylilääkärin Matti Reinikaisen mukaan monessa tapauksessa kyse on ollut välittömästä hengenvaarasta.
- Jopa siinä määrin, että ilman aggressiivista tehohoitoa useampi potilas olisi ilman muuta menehtynyt, Reinikainen huomauttaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa tehohoitoon päätyneet potilaat jakautuvat eri ikäryhmissä tasaisesti. Esimerkiksi Britanniassa sikainfluenssan vaikeat muodot ovat iskeneet lapsiin.
- Britanniassa oli muutaman viikon ajan tammikuussa tilanne, jossa lapsilla esiintyi niin paljon sairaalaan ja tehohoitoon johtanutta sikainfluenssaa, että siellä jouduttiin siirtämään potilaita jopa satojen kilometrien päähän, jotta tehohoito olisi turvattu, Ruutu sanoo.
Tämän talven sikainfluenssaepidemia on kestänyt jo useita viikkoja eikä influenssakausi ole THL:n mukaan vieläkään ohi.
Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa
Pinna palaa liikenteessä - se ei sääntöjä muuta
Eritasoisilla kuljettajilla on yhtäläinen oikeus liikkua teillä ja heidät on otettava huomioon, liikenteen tuntijat rauhoittelevat tieraivon kuumentamia.
Nuorten parisuhdemarkkinat epätasapainossa
Parikymppiset naiset ovat pakkautuneet erityisesti Turkuun ja Helsinkiin. Miehet puolestaan jäävät armeijankin jälkeen kotiseudulleen pikkupaikkakunnille. Vuosikymmeninä jyrkentynyt jako parisuhdemarkkinoilla voi Väestöliiton mukaan laskea syntyvyyttä.
Sosiaali- ja terveydenhoitoaloilla solmitaan yhä vähän oppisopimuksia
Toissavuotisen romahduksen jälkeen kiinnostus oppisopimuksiin on säilynyt ennallaan Päijät-Hämeessä. Aikuiskoulutusjohtaja toivoisi, että kunnat käyttäisivät koulutusmallia nykyistä enemmän sosiaali- ja terveysaloilla.
MTV vie tv-kanavansa nettiin
MTV3, Sub ja AVA tulevat tämän vuoden aikana katsottaviksi MTV:n Katsomoon.
Tutkija: Telakkateollisuuden on tuuletettava asenteitaan
Turun kauppakorkeakoulun tutkijan Eini Laaksosen mukaan Aasian isoja telakkamenestyjiä vastaan ei voida enää kilpailla vanhojen mallien mukaan.
Taiteilijoille haetaan töitä
Kuvataiteilijoille etsitään työllisyysmahdollisuuksia muun muassa opettamisesta ja konsultoinnista. Yhteistyötä on tehty kuntien ja yritysten kanssa.
Sormukset ja rannekorut sopivat lahjaksi myös pojalle
Lahjatavaraliikkeissä eletään yhtä kauden sesonkiaikaa, ja myös koruliikkeissä toukokuun loppu tietää melkoista vilskettä. Kotimaiset korut ovat vahvoilla nuorten suosikkeina, ja lahjaostoksilla koruliikkeessä ei pihistellä.
Lapuan patruunatehtaan varjossa salamurha ja tuhoisa räjähdys
Lapualla on valmistettu patruunoita 90 vuoden ajan, sillä vuonna 1923 eduskunnan päätöksellä paikkakunnalle perustettiin Valtion patruunatehdas. Historia on pitkä ja monessa mielessä mustasävyinen. Vuoden -76 tuhoisa räjähdys on hyvin muistissa, mutta vähemmän on puhuttu tehtaanjohtajan myrkyttämisestä.
Mustikasta hyvä sato joka toinen vuosi
Jos kevätkelit jatkuvat kauniina, kukkii mustikka Oulun korkeudella jo ensi viikolla. Mustikan sato vaihtelee lähes joka toinen vuosi. Oikein hyvän satovuoden jälkeen kasvi näyttää keräävän voimia seuraavana kesänä.
S-ryhmä: Asiakkaiden ostotietoja säilytetään järjestelmässä kuukausia - Pakastekasviksista ei uusia sairastumisia
SOK:n suunnittelujohtajan mukaan tietoja käytetään vain äärimmäisissä tapauksissa, jos pitää pystyä ottamaan yhteyttä asiakkaisiin.

Kommentoi aihetta
(71 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
Johan on
Ilmoita asiattomasta kommentistaMontako possunuhaan kuollutta joilla ei ollut rasitteena muita sairauksia?
moniko näistä oli saanut rokotteen?
Montako narkolepsia tapausta?
Moniko näistä oli saanut rokotteen?
Tässä kysymyksiä "perusterveelle" pohdittavaksi kun tekee päätöstä ottaakko rokote vai ei.
pippuriina
Ilmoita asiattomasta kommentistaMedia voisi ottaa sairausepidemioiden aikana jonkin vastuun turhan paniikin lietsomisesta. "Sikainfluenssa kaataa perusterveitä teholle" kuulostaa siltä kuin keskimäärin puolet aikuisväestöstä kärvistelisi viimeisillä voimillaan tehohoidossa.
skeptikko
Ilmoita asiattomasta kommentistaKommenttini tarkoituksena siis oli lähinnä laittaa ihmiset miettimään, miten paljon yleiset elämäntavat voivat heikentää immuniteettia. Muotoilin kysymykseni jotenkin liian yksinkertaisesti. Halusin lähinnä viestittää, että mielestäni se, että ihminen on "perusterve" ei takaa välttämättä mitään, sillä taudin kuva taitaa vielä olla tutkijoillekin hieman epäselvä.
Itse liikun ja syön terveellisesti, ja sairaudet aina iskevät silloin, kun on takana ollut laiskempi viikko, huonosti nukuttuja öitä, pikaruokaa, jne. Olen tässä asiassa niiden kannalla, jotka pitävät sikainfluenssasta uutisointia liioitteluna ja kaipaisin enemmän taustatietoja ja vertailukohteita ( esim. juuri sitä, kuinka moni sairastuneista ihmisistä oli saanut rokotteen).
th
Ilmoita asiattomasta kommentistaPakko kommentoida tätä rokotteen tarpeellisuutta! Rokotteilla on aina tarkotus toimia myös ns laumasuojana ..eli mitä useampi on rokotteen on ottanut sitä vaikeampi sen on levitä. Huom sitä ei tiedetä kuinka moni olisi jo kuollut tai kuolisi sikaflunssaan jos väestöä ei olisi lainkaan rokotettu!
Flunssaton
Ilmoita asiattomasta kommentistaKyllä hysteriaa taas lietsotaan.Kaikki kausiflunssankin kuolleet on merkitty sikainfluenssaan kuolleiksi.On ollut,joskus kovia ja lieviä kausiflunssia enkä ole kuollut ja ikääkin on jo,enkä ole ottanut rokotertta,jos otan varmasti kuolen,kun saan flussan.
fff
Ilmoita asiattomasta kommentistaSitten kun itse lisäännyn, jos tänne viitsii jonkun vielä "tuottaa", niin pidän kyllä siitä huolen, että lastani ei altisteta ainoallekaan piikille. Saa kasvaa ja kehittyä luonnonmukaisesti, ei lisäaineilla/"torjunta-aineilla" elämää eteen päin viedä!
Sepe
Ilmoita asiattomasta kommentista"Sikainfluenssassa noloa olisi ollut se, että länsimaissa olisi kuollut joukoittain ihmisiä hoidon puutteessa hoidettavaan tautiin. Normaalisti tätä tapahtuu vain kehitysmaissa."
Suomalaisten erityispiirre on uhkailla muita "noloudella", kun heidät halutaan ajaa oman mielipiteen taakse. Muissa länsimaissa tämä keino ei kovin hyvin tepsi, sillä niissä ihmiset eivät yleensä kanna samanlaista perushäpeäntunnetta kuin suomalaiset.
Mutta asiaan. Ensinnäkin H1N1-viruksen aiheuttamaan influenssaan ei kuole minkään määritelmän mukaan "joukoittain ihmisiä". Tavalliseen kausi-influenssaankin kuolee useampi, eikä siitä ole koskaan pidetty mitään kohua. Ibuprofeenia sisältävien särkylääkkeiden aiheuttamaan sisäiseen verenvuotoon kuolee Suomessa virallisen tiedon mukaan yli 200 ihmistä vuodessa (asiasta on uutisoitu täällä YLE.fi:ssäkin). Nämä kuolemat olisi helposti vältettävissä kyseisten lääkkeiden kieltämisellä tai tarkemmalla valvonnalla, eikä tämä maksaisi juuri mitään (joko olet matkalla barrikadeille?). Myös erilaisissa työtapaturmissa kuolee enemmän ihmisiä, ja niidenkin kohdalla kuolemien ehkäiseminen tai tuntuva vähentäminen onnistuisi joukkorokotuksia edullisemmin ja turvallisemmin.
Toisin kuin tunnut kuvittelevan, ihmisiä kuolee Suomessakin jatkuvasti hoidettaviin tauteihin hoidon puutteessa. Useiden sairauksien kohdalla ihmiset joutuvat nimittäin jonottamaan hoitoa niin pitkään, että ehtivät kuolla ennen hoitovuoroaan. Syy siihen, miksi näistä kuolemista ei nouse samanlaista mediamylläkkää kuin vähäisistä influenssakuolemista on se, että näiden muiden sairauksien kohdalla ei lääkeyhtiöille ole tarjolla sellaisia valtavia taloudellisia pikavoittoja kuin H1N1-rokotteiden myynnissä. USA:ssa lääkeyhtiöt käyttivät vuonna 2004 erilaisiin myynninedistämistoimiin noin 55 miljardia dollaria, eli yli kaksi kertaa enemmän kuin tutkimustyöhön. Tämä raha näkyy siinä, mistä yhä harvempiin käsiin ajautuvat mediatalot ja uutistoimistot kirjoittavat.
EU:n julkaiseman selvityksen mukaan H1N1-pandemiajulistus oli tarpeeton ja rasitti suuresti Euroopan maiden ennestään kuormitettuja terveydenhuoltojärjestelmiä sekä aiheutti tarpeetonta vaaraa EU-maiden kansalaisille. The Cochrane Collaboration teki vuonna 2010 yhteenvedon saatavilla olevista influenssarokotteiden tehoa koskevista tutkimuksista, ja toteaa, että niiden perusteella rokotteet estävät influenssan oireet keskimäärin yhdellä sadasta rokotetusta ja parhaimmillaankin yhdellä kolmestakymmenestä. Selvitys on julkaistu nimellä "Vaccines for preventing influenza in healthy adults". Rokotteita tehokkaampi ja turvallisempi ase influenssoja vastaan on D-vitamiini, joka tuoreessa japanilaisessa koululaisilla tehdyssä kaksoissokkotutkimuksessa vähensi jo 30 mikrogramman annoksella koululaisten influenssasairastuvuuden puoleen. Parantava vaikutus ei johdu siitä, että D-vitamiini olisi jokin influenssalääke, vaan yksinkertaisesti siitä, että D-vitamiinin puutos heikentää ihmisen immuunijärjestelmän toimintaa. Tämä tieto on lääketeollisuudelle kymmenien miljardien uhka.
JH
Ilmoita asiattomasta kommentista""Pakko kommentoida tätä rokotteen tarpeellisuutta! Rokotteilla on aina tarkotus toimia myös ns laumasuojana ..eli mitä useampi on rokotteen on ottanut sitä vaikeampi sen on levitä."
Kirjoitat aikamoista soopaa. Monissa Euroopan maissa vain muutaman prosentti kansalaisista otti rokotteen. Se siitä "laumasuojasta". Voitko esittää riippumattoman tutkimuksen, jossa on todettu rokotuksen antavan "laumasuojan"?"
Isorokko.
nasuttaja
Ilmoita asiattomasta kommentistaKaipaisin tietoa siitä onko nykyinen rokote turvallinen? Onko narkolepsiaa esiintynyt marraskuussa 2010 rokotetuilla?
Sikainfluenssa laittaa vanhemmat vaikeaan tilanteeseen jatkossa. Rokottaakko lapsi vai ei? Tauti kuitenkin vaikuttaa vakavalle ja jos Suomessa ei olisi niin suurta osaa väestöstä rokotettu riski sairastua olisi suurempi.
RipaRapa
Ilmoita asiattomasta kommentistaKovasti haluaisin kuulla ovatko teholle joutuneet pääosin rokottamattomia vai onko joukossa rokotettuja samassa suhteessa kuin muutenkin populaatiossa.