Rokote aiheuttaa valtaosalla sen saaneista paikallisoireita, kuten punoitusta, kipua ja turvotusta. Myös yleisoireita, kuten kuumetta tai päänsärkyä saattaa osalle rokotetuista aiheutua, mutta nekään eivät kestä pitkään, eikä niitä pidetä kovin vaarallisina.

Rokotteen aiheuttamista oireista on kerrottu keskiviikkona Sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhoitohenkilöstölle tarkoitetussa koulutuksessa.

Koulutuksessa mukana ollut Turun yliopistollisen keskussairaalan infektiolääkäri Reijo Peltonen korostaa rokotteen aiheuttamien oireiden olevan lieviä. Hänen mukaansa rokotteesta ei tule vakavia oireita sen enempää kuin muistakaan kausi-influenssarokotuksista. Lieviä paikallisoireita tulee hieman tavallista enemmän.

Elimistön hallittu reaktio

H1N1-rokotteen sivuvaikutukset ovat tavallaan tarkoituksellisia, ja elimistöön aiheutetaan hallittu reaktio, kertoo Peltonen.

- Osittain ne aiheutuvat tietysti siitä, että sinne käteen isketään mitä tavaraa hyvänsä, mutta tässä lisäaineiden eli adjuvanttien tarkoitus on aiheuttaa tulehdusta, joka lisää vasta-aineen muodostusta. Näin selvitään pienemmillä rokoteannoksilla.

Moni pohtiikin nyt, haluaako ottaa rokotteen.

Etenkin riskiryhmien, kuten raskaanaolevian, vakavasti ylipainoisten sekä sydän- ja keuhkosairaiden on syytä rokote ottaa, sivuvaikutuksista huolimatta.

- Riski on selvästi suurempi itse taudissa kuin tässä rokotteessa. Ja mitä tulee julkisuudessa puhuttaneeseen vakavavaan oireeseen, Guillain-Barréen, niin juuri STM:stä saamiemme tietojen mukaan tämä rokote oikeastaan enemmän suojaa siltä kuin aiheuttaa sitä. Influenssa aiheuttaa tutkimusten mukaan enemmän Guillain-Barrén oireyhtymään kuin rokote, vakuuttaa Peltonen.

Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista, mutta infektiolääkäri Reijo Peltonen toivoo kuitenkin, ettei rokotuksen ottamisesta kieltäydyttäisi. Toive pätee niin hoitohenkilöstöön kuin suureen yleisöönkin.

- Jos mahdollisimman moni ottaa rokotteen, saattaa olla, että koko epidemia jää Suomessa hyvin vaatimattomaksi. Sehän olisi se onnellinen lopputulos, toteaa Peltonen.

Hoitohenkilöstökin empii rokotteen ottamista

Ensimmäiset rokotukset on Suomessakin jo annettu hoitohenkilöstölle ainakin Satakunnassa ja Seinäjoella, ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissäkin ne ovat alkamassa aivan lähipäivinä.

Epävarmuutta aiheuttavat mm. Pohjois-Ruotsista keskiviikkona kantautuneet tiedot, joiden mukaan valtaosa H1N1-rokotteen saaneesta hoitohenkilöstöstä sai sivuoireita, ja osa joutui jopa jäämään töistä pois.

Infektiolääkäri Reijo Peltonen pahoittelee, että melko suuri osa hoitohenkilöstöstä empii rokotteen ottamista.

- Kaikkialla Suomessa voi olla sellainen tunnelma, että monet eivät aio ottaa sitä. Ja se on vastuuhenkilöille huoli, jos hoitohenkilökunta kovin paljon jättää ottamatta rokotteen, niin siitä tulee tietysti sairauspoissaoloja ja mahdollisesti tartuttavat potilaitakin.

Hoitohenkilöstön "rokotehalukkuutta" pyritään siis nostamaan kaikin keinoin, ja rujoimmillaan into pistoksen ottamiseen saattaa lisääntyä vasta, jos epidemia äityy pahemmaksi.

- Uumoillaan kyllä myöskin, että kunhan Suomessa ensimmäiset kuolemantapaukset tulevat, niin rokotehalukkuuskin vähän kasvaa, toteaa infektiolääkäri Reijo Peltonen lakonisesti.