• 

• 

Vesiliikenne on tarkkaa yhteispeliä maantie- ja rataliikenteen kanssa. Auton ratin tai veneen ruorin takaa ei tule aina ajatelleeksi, miten monen palan palapeliä vesiliikennekanavien hoitajat pyörittävät.

- VR:ltä soitetaan lupa ennen rautatiesillan avaamista, ja hälyytyskeskus informoidaan Suvantosillan avaamisten osalta ambulanssiliikenteen vuoksi. Yhteydenpito eri tahoille kulkee pääsääntöisesti tietokoneiden avulla ja vesiliikenteen suuntaan pelataan VHF-kanavilla 16 ja 11, kertoo kanavanhoitaja Jari Lehtomaa Joensuun kanavan kaukokäyttökeskuksesta.

Saimaan vesistöön kuuluvassa Pielisjoen kanavassa on tällä hetkellä seitsemän avattavaa siltaa, ja kolme kanavasulkua. Keskellä Joensuuta Itäsillan kupeella sijaitseva Kaukokäyttökeskus on miehitetty klo 7 - 23. Sulut ja kanavat ovat Liikenneviraston, mutta avautuneen kilpailutuksen myötä palkka kanavanhoitajille tulee yhä useammalta suunnalta. Joensuun työntekijät ovat MeriTaidon palkkalistoilla.

- Kesät ollaan tässä Joensuussa, kaksi miestä vuorossaan. Kanava aukeaa huhtikuussa huoltotöiden jälkeen ja suljetaan talventulon mukaan loka-marraskuussa. Talvet menevät vaihtelevasti kiertäen, esimerkiksi Viittatehdas työllistää osan miehistä, sulkumestari Hannu Simanainen kertoo.

Joensuun keskustaan suunnitteilla olevat uudet sillat tuovat lähivuosina lisää töitä kanavanhoitajille. Ylisoutajan silta rakentuu palvelemaan kevyttä liikennettä Penttilän kohdalle, ja Yläsatamankatu yläjuoksun puolella saa sekin lähivuosina sillan jatkeekseen.

Tukit ja jetit ruudulla

Huviveneily on vähentynyt rajusti, yhtään purjeveneen mastoa ei ole tälle suvea kaadettu tällä kanavalla. Puu-uitto ja matkustajaliikenne meitä eniten tässä työllistää.

- Jari Lehtomaa

Joensuussa kaksi miestä tarkkailee tapahtumia kahdeksalla eri tietokonenäytöllä. Yläjuoksulta on vesijetti matkalla kohti Pyhäselkää, ja tilaa itselleen sulutuksen Kuurnaan.

- Yleensä vesillä liikkujat ovat kokeneita suluissa kulkijoita, mutta joskus joudutaan kovaäänisten kautta opastamaan veneilijöitä sulkujen sisään. Ylöspäin vesireittiä noustessa ei kannata mennä yläporttien tuntumaan, vaan odotella veden nostoa alaportin lähellä, ja käyttää juoksevaa narulenkkiä veneen paikallaan pitämiseen, kanavanhoitaja Jari Lehtomaa vinkkaa.

Joensuun kanavalla on nykyisin noin tuhat sulutusta vuodessa, määrä on takavuosista vähentynyt paljon.

- Huviveneily on vähentynyt rajusti, yhtään purjeveneen mastoa ei ole tälle suvea kaadettu tällä kanavalla. Puu-uitto ja matkustajaliikenne meitä eniten tässä työllistää, Lehtomaa kertoo.

Päätteeltä Simanainen seuraa jetin matkaa sulkuun, laskee yläportin kiinni ja alkaa laskea kanavan vedenpintaa alajuoksun tasalle. Kuurnassa vedenpintojen ero ylä- ja alajuoksun välillä on seitsemän metriä, Kaltimon vesierotus on Pielisjoen kanavan suurin, yli yhdeksän metriä.

-Usva on meille hankalin sääolosuhde. Silloin näkyvyyttä silloille tai kanaville ei aina ole, ja joudumme odotuttamaan kulkijoita. Syksyllä näitä tilanteita välillä tulee, Jari Lehtomaa kertoo.

Joensuun Itäsillan varoitussireeni alkaa ujeltaa jälleen. Norppa-hinaaja palaa alajuoksulta ja kulkee sulun kautta ylös kohti uusia tukkinippuja.