Simosta löytyy vanhaa rakennuskantaa 1700-luvulta lähtien. Lapin ELY-keskuksen tarkastajan Tapio Pukeman mukaan simolaiset vaalivat tunnollisesti rakennusperintöään.

- Simosta tulee kiitettävästi avustushakemuksia. Sanoisinko, että eniten Lapin maakunnan alueelta, Pukema toteaa.

Pukeman mukaan määrä on tyydyttävä, mutta aina löytyy parantamisen varaa.

- Moni kaunis vanha rakennus on menossa jo manan majoille. Toivottavaa olisi, että ne saataisiin jonkun holhoukseen ja kunnostamisen piiriin.

Vanhan kunnostus vaatii tietämystä

Aina pelkkä kiinnostus vanhojen rakennuksien kunnostamiseen ei riitä, sillä itse tekijöistä on pula. Pukema muistuttaa, että rakennusperinne on vaativa ala.

Rakennusten tärkeimmät alueet ovat katto ja perustukset. Kun ne ovat kunnossa, kaikki välissä oleva säilyy yleensä hyvin.

- Marko Korkeasalo

- Suunnittelussa on asiantuntijapula, samaten toteuttajissa. Alan ammattilaisia, kuten restauroijia ja konservoijia tarvitaan lisää.

Restaurointialan yrittäjä Marko Korkeasalo tekee ammatikseen vanhojen rakennusten kunnostuksia. Tyypillisimpiä töitä ovat niin sanotut kengitykset eli hirsirakennusten alimpien hirsien vaihtamiset ja kattojen kunnostamiset.

- Rakennusten tärkeimmät alueet ovat katto ja perustukset. Kun ne ovat kunnossa, niin kaikki välissä oleva säilyy yleensä hyvin, Korkeasalo sanoo.

Korkeasalon mukaan vanhan rakennuksen kunnostamiseen ei kannata ryhtyä ilman asiantuntijan apua.

- Kyllä se niin on, että kunnostajan tulisi olla perehtynyt vanhoihin rakenteisiin ja rakennusmateriaaleihin.

Tietoisuus lisää arvostusta

Tämän päivän opit ja materiaalit eivät todennäköisesti toimi vanhoissa rakenteissa.

- On suuri vaara, että ongelmia tulee, sillä tänä päivänä pyritään tiiviyteen ja perinteisesti on pyritty hengittävyyteen.

Korkeasalon kokemuksen mukaan  ihmiset ovat alkaneet arvostaa vanhoja rakennuksia.

- Ihmisten silmät ovat auenneet asialle. Tietoisuus on lisääntynyt koulutustilaisuuksien kautta ja sitä kautta on tullut myös paljon työtilaisuuksia.