Simoon haetaan maisemahoitoalueen statusta
Maisemanhoitoalueen perustaminen ei tuo rajoituksia maiden ja metsien käyttöön. Alue perustetaan sen vuoksi, että ihmisillä olisi innostusta hoitaa jatkossakin maisemaa.
Maisemallisesti merkittävien Simoniemen ja Simonkylän arvoa halutaan nostaa. Kyliin ollaan laatimassa maiseman hoito- ja käyttösuunnitelmaa, jota maisemanhoitoalueen perustaminen edellyttää.
-Suunnitelmissa otetaan huomioon mitkä kohdat ovat kaikista hienointa maisemaltaan ja katsotaan semmoisia kohtia, missä maisemaa voisi hoitaa enemmän, Lapin ELY-keskuksen suunnittelija Piritta Peurasaari valottaa.
Status tavoitteena
PIritta Peurasaaren mukaan hoito-ja käyttösuunnitelman tekeminen on tärkein vaihe, kun haetaan maisemahoitoalueen statusta.
Suomessa on tällä hetkellä viisi maisemanhoitoaluetta, joista kaksi on Lapissa. Peurasaari uskoo, että Simoon olisi hyvät mahdollisuudet saada valtakunnallisestikin merkittävä maisemanhoitoalue.
- Simo erottuu rakennuskannaltaan ja luonnonmaisemaltaan ja sillä miten sitä on hoidettu muusta maisemasta. Se vanha vauraus, mikä on varmaan lohijoen seurausta, näkyy siellä vieläki. Lisäksi siellä on arvokkaita merenrantaniittyjä, Peurasaari listaa.
-Lisäksi peltoniityt ovat arvokkaita, koska sinne ei ole rakennettu omakotitaloja ja talot ovat vanhoja. Ihmiset ehkä pitävät sitä aika itsestään selvänä, mutta kuitenkin siellä on paljon arvokasta, Peurasaari jatkaa.
Maisemanhoitoalueesta ei rajoituksia
Maisemanhoitoalueen perustaminen ei tuo rajoituksia maiden ja metsien käyttöön. Peurasaaren mukaan alue perustetaan sen vuoksi, että ihmisillä olisi innostusta hoitaa jatkossakin sitä maisemaa.
-Siinä ei ole mitään rajoituksia, jos kyläläiset eivät itse halua laittaa niitä.
Lapin ELY-keskuksessa on tähän saakka ollut linja, että kaikki toimet ovat vapaaehtoisia.
-Hoito- ja käyttösuunnitelmassa on esimerkiksi vain avoimena säilytettävät pellot. Ihmisiä ei voi tietenkään määrätä hoitamaan niitä peltoja, ne ovat vain niitä suosituksia Peurasaari sanoo.
Tuoreimmat aiheesta: Perämeri
Mullikka eksyi karkumatkallaan lietesäiliöön
Karkuteillä olevan mullikan pakomatka päättyi Tervolassa nolosti lietesäiliöön. Pelastuslaitos kävi poimimassa eläimen talteen jäisestä lietteestä.
Aavasaksan laskettelurinne ei kiinnosta yrittäjiä
Rinnetoiminnan pyörittäminen on ollut jo muutaman vuoden kunnan vastuulla. Yhteydenottoja toiminnan jatkamiseen ei ole kuntaan tullut.
Meri-Lapissa jonotettiin punkkirokotteita
Sadat ihmiset jonottivat saadakseen punkkirokotuksen tiistaina alueella pysähtyneestä rokotusbussista.
Vahva kruunu ei sekoita rajakauppaa
Pitkään vahvana pysynyt kruunu ei kauppiaiden mukaan ole vaikuttanut suuresti rajakauppaan Suomen ja Ruotsin rajalla. Noin kolmasosa kassavirrasta kertyy toisen maan valuutassa riippumatta siitä, kummalla puolen rajaa ollaan. Hinta on vain yksi tekijä raja-alueen tiukassa kaupan kilpailussa.
Kemiin lisää omakotitontteja
Kemin Kivikon Opettajanpuiston alueen kaavoittaminen omakotiasumiselle etenee. Tekninen lautakunta hyväksyi tiistaina alueen asemakaavamuutoksen.
Suhangon kaivoshanketta esiteltiin Tervolassa
Kiinnostuneet kokoontuivat kuulolle Tervolassa, jossa kerrottiin lähimaastoon suunnitellun kaivostoiminnan vaikutuksista.
Kemin eteläpuolella vaivannut putkirikko on korjattu
Kemin eteläisissä osissa vedenjakelu toimii jälleen normaalisti.
Nuorten työttömyys paheni Lapissa
Nuoria on aiempaa enemmän ilman töitä Lapissa. Lapin Ely-keskuksen mukaan alle 25-vuotiaita lappilaisia oli viime kuun lopussa työttömänä vajaat 1700, mikä on liki viidennes enemmän kuin vuotta aiemmin.
Uppotukkien nosto jatkunee Kemijoella
Alakemijoen kalastusalueen isännöitsijä Eero Yliniemen mielestä uppopuiden nosto ei saa kaatua rahapulaan.
Ylitornion hallintojohtajaksi haluavia runsaasti
Ylitornion hallintojohtajan paikka on kiinnostanut hakijoita. Virkaa haki kaikkiaan 23 henkilöä.
