Sinilevähavaintojen ennakoidaan kuitenkin lisääntyvän nopeasti, kun syvemmissä vesissä kasvaneet levät nousevat vanhuuttaan pintaan.

- Ne pystyvät säätelemään kasvusyvyyttään niin, että ihmiset eivät niitä aluksi huomaa ja sen takia kukaan ei niistä huolestu, sanoo  hydrobiologi Petri Horppila Hämeen ELY-keskuksesta.

Yksi levien vanhuuden merkki on juuri se, että ne ovat menettäneet kykynsä säädellä syvyyttä. Horppilan mukaan vanhenevaa levää alkaa kohota heinäkuun alussa pintaan siellä täällä. - Tämä on ihan luonnon oma ilmiö, jota tapahtuu ihan kaikenlaisissa järvissä - hyväkuntoisissa ja karuissakin. 

Esimerkiksi Vanajanselällä on jo nähty isoja mattoja sinilevää. Petri Horppila kertoo, että lauttojen sinilevä on kertynyt laajalta alueelta. - Levä kohoaa pintaa suurella järvenselällä ehkä jopa kymmenien neliökilometrien alueella ja sitten tuuli kokoaa levää jonnekin tuulen alapuoliselle rannalle. Nyt pitää ymmärtää se, että se levä joka nähdään yhdessä pisteessä siellä rannalla on alunperin kasvanut suurissa vesimassoissa hajallaan.

Helle ei röyhäytä leviä kasvuun

Sinilevien kehitys kulkee usein niin, että ne alkavat keskikesällä tulla vanhoiksi eli samaan aikaan kun lämpimät ja tyynet tai heikkotuuliset säät vallitsevat Suomessa. Tällaisena heikkotuulisena päivänä leviä alkaa kohota pintaan, josta tehdään usein väärä johtopäätös, huomauttaa Petri Horppila. - Helle ei saa sinileviä runsastumaan vaan en vaan pääsevät tyynellä säällä kohoamaan pintaan. Jos tuulee, ne sekoittuvat vesiin eikä niitä silloin nähdä.

Sinilevät voivat tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suurista levälautoista ei voi päällisin puolin päätellä onko niissä myrkkyjä. - Selvittäminen vaati kalliita testejä ja siksi kannattaa suhtautua niihin kuin myrkkyä siellä olisi. Eli ei kannata mennä sellaiseen paikkaan uimaan tai ottaa siitä löylyvettä, ohjeistaa hydrobiologi Petri Horppila.