Sirkus ja urut naitetaan ensimmäisen kerran sitten muinaisen Rooman
Circo Aereo esiintyy urkujen kanssa Lahden Urkuviikolla Sibeliustalossa. Tapahtuma haluaa esitellä urkujen monipuolisuutta.
Lahden Urkuviikko on historiansa aikana yhdistellyt ennakkoluulottomasti urkuja eri taiteenlajeihin. Tänä vuonna sirkushuveja tarjotaan ihan kirjaimellisesti, Bachilla ja Piazzolalla höystettynä.
Nykysirkusryhmä Circo Aereo on tehnyt ennenkin työtä livemusiikin säestyksellä, mutta urkujen kanssa kokemus on ensimmäinen.
- Nykysirkuksen ja urkujen kohtaaminen on maailmanluokassa ainutkertaista, en ole ainakaan kuullut vastaavasta, sanoo Circo Aereon taiteellinen johtaja ja esityksen ohjaaja Maksim Komaro.
Esiintymispaikkana konserttilava on tuttu nykysirkusryhmälle ennestään.
- Uudesta sirkuksesta ei tarvitse tietää mitään esitykseen tullessaan, vain nauttia, vakuuttaa Komaro.
Urkuviikon tilaustyö
Lahden Kansainvälinen Urkuviikko viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhlaansa. Urkuviikon päämääränä on esitellä paitsi musiikkia, myös lisätä tietoisuutta urkujen monipuolisuudesta soittimena.
Urkujen historia lähtee Rooman valtakunnan ajalta, kun sitä käytettiin sirkussoittimena. Tilaaja, Lahden Urkuviikko, halusi vauhtia ja vaarallisia tilanteita.
Ruotsalainen urkuri Gunnar Idenstam kertoo linjan olevan kohtaaminen. Usein Lahdessa vieraillut ruotsalainen huippu-urkuri näkee roolinsa osana kokonaisuutta. Lopullinen tulkinta syntyy katsojan päässä.
- On aina hienoa työskennellä huippuammattilaisten kanssa. Aiemmin olen tehnyt töitä tanssijoiden ja tietysti kansanmuusikoiden kanssa. Pääosassa on tietysti yleisö, jolle tarjotaan erityislaatuinen kokemus ja yhdistelmä.
Circo Aereossa on sirkustaiteilijoita Tsekeistä, Suomesta ja Ruotsista.
Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri
Savonlinnan Oopperajuhlien liput menevät kuin kuumille kiville
Sekä Savonlinnan Oopperajuhlat että Mikkelin Musiikkijuhlat myyvät hyvin.
Satavuotiaan Varkauden teatterin jatko on uhattuna
Toimiakseen ammattitaitoisena teatterina kaupungilta tarvittaisiin avustukseen pysyvää noin 420 000 euron vuosittaista tukea. Teatterin esitykset ovat kysyttyjä, mutta toimintaa ei voida pelastaa pelkillä lipputuloilla.
Tampereen Teatterin katsojamäärissä huikea nousu
Tampereen Teatterin mukaan sen näytelmiä kävi katsomassa kuluneella kaudella 35 prosenttia enemmän ihmisiä kuin edellisellä kaudella.
Tullikamarin kulttuurikeskus tarvitsee kipeästi lisää tilaa
Tampereen Tullikamarin Pakkahuoneella ja Klubilla vierailee vuosittain yli 180 000 asiakasta. Tilaisuudet varsinkin Pakkahuoneella ovat kasvaneet, joten kaupunki harkitsee kulttuurikeskuksen laajentamista.
Metropolia ammattikorkeakoulu aikoo lakkauttaa taiteen koulutusohjelmia
Pääkaupunkiseudulla toimiva Metropolia ammattikorkeakoulu suunnittelee esittävän taiteen ja musiikkipedagogian koulutusohjelmien lakkauttamista. Päätöksen myötä etenkin teatteri-ilmaisun ohjaajien koulutus vähenisi huomattavasti.
Taidelaitokset saamassa tukea langattoman tekniikan uusimiseen
Taidelaitokset ovat saamassa kädenojennuksen hallitukselta, kun lisätalousarviossa esitetään tukea langattoman tekniikan uusimiseen.
Rudolf Koivun kuvissa avautuu mielikuvituksen kauhu ja kauneus
Kuvittaja Rudolf Koivun maailma avautuu Hämeenlinnan taidemuseon suurnäyttelyssä. Lumoavat kuvat ovat vanhemmalle sukupolvelle muistoja lapsuudesta, nykylapsille taas kurkistus kuvakulttuurin aikaan ennen televisiota ja elokuvia.
Kosken pauhujen seurana lepää ruumisarkku
Imatran koskella nähdään kesäkuussa taidetta monessa muodossa. Kesän kiinnostavin ja ehkä karmaisevin taideteos muovautuu tänä kesänä Teemu Heikkisen käsissä. Imatran kosken pauhujen vierellä lepää Heikkisen työstämä ruumisarkku.
Festariartistiksi pääsee, jos on faneja ja isoja biisejä
Kesän musiikkifestareilla kiertää sama kotimaisten artistien ja bändien kärkikaarti vuodesta toiseen. Ilman faneja ja kunnon läpilyöntibiisiä tulokkaan on vaikea rynniä festivaalimarkkinoille.
Vaahteramäen Eemeli on metkuillut jo 50 vuotta
Astrid Lindgrenin luoma lastenkirjahahmo Vaahteramäen Eemeli täyttää 50 vuotta.
